{"id":163619,"date":"2026-02-07T14:09:29","date_gmt":"2026-02-07T14:09:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/163619\/"},"modified":"2026-02-07T14:09:29","modified_gmt":"2026-02-07T14:09:29","slug":"suomalaisessa-huutokaupassa-on-myynnissa-harvinainen-vanha-mysteerimaalaus-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/163619\/","title":{"rendered":"Suomalaisessa huutokaupassa on myynniss\u00e4 harvinainen, vanha mysteerimaalaus | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Helsinkil\u00e4isess\u00e4 Helanderin huutokaupassa on myynniss\u00e4 taulu, jonka kaltaisia n\u00e4kee hyvin harvoin kotimaisten huutokauppakamarien tarjonnassa.<\/p>\n

Helanderin mukaan kyse on Frans Francken<\/strong> nuoremman (1581-1642) tai h\u00e4nen ty\u00f6huoneensa puupaneeleille tekem\u00e4st\u00e4 \u00f6ljyv\u00e4rimaalauksesta, joka kuvaa Raamatusta tuttua teemaa, Belsassarin pitoja.<\/p>\n

\u2013 Tutkimme teosta useiden kanavien kautta ja l\u00f6ysimme tiedon, jonka mukaan maalaus on myyty vuonna 2011 huutokaupassa Saksassa, Helanderin toimitusjohtaja Mika Siren<\/strong> kertoo.<\/p>\n

T\u00e4ytt\u00e4 varmuutta esimerkiksi siit\u00e4, kuka teoksen ty\u00f6huoneella on tehnyt, ei kuitenkaan ole, koska taulua ei ole signeerattu.<\/p>\n

Antwerpeniss\u00e4 vaikuttanut Frans Francken nuorempi, tai Frans II Francken, tunnetaan monipuolisena taiteilijana, joka raamatullisten ja mytologisten aiheiden lis\u00e4ksi kuvasi taide- ja kuriositeettikabinettien outoja kokoelmia ja tuli samalla luoneeksi uuden trendin.<\/p>\n

\"Frans<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Yli metrin levyinen maalaus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n yksityiskohtia. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle\"Frans<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kannetaan lis\u00e4\u00e4 herkkuja juhlap\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Vuonna 2010 Franckenin suurikokoinen Allegory of Man’s Choice between Virtue and Vice -maalaus huudettiin enn\u00e4tyksellisell\u00e4 seitsem\u00e4ll\u00e4 miljoonalla eurolla Wienin Dorotheumin huutokaupassa.<\/p>\n

Taiteilijan teosten hintahaitari on laaja: viime vuosina se on ulottunut muutamasta tuhannesta satoihin tuhansiin euroihin, riippuen teoksen aiheesta, koosta, taiteellisesta tasosta ja signeerauksesta.<\/p>\n

Aikakauden taiteilijoiden tapaan Francken maalasi tauluja yhteisty\u00f6ss\u00e4 ateljeensa tai toisten taiteilijoiden kanssa ja teki samasta teemasta useita eri versioita. Taiteilijan itsens\u00e4 signeeraamia teoksia on l\u00f6ytynyt noin 80.<\/p>\n

Suomen kansallismuseo sai vuonna 1965 testamenttilahjoituksena Franckenin signeeraamattoman maalauksen, joka esitt\u00e4\u00e4 taidekabinettia ja jonka taiteilija on maalannut ateljeensa kanssa.<\/p>\n

Ik\u00e4 ei tee teoksesta arvokasta<\/p>\n

Taidemarkkinoiden asiantuntija ja filosofian tohtori Pauliina Laitisen<\/strong> mukaan 1600-luvulta per\u00e4isin oleva maalaus suomalaisessa huutokaupassa on harvinaisuus. Laitinen kommentoi t\u00e4ss\u00e4 jutussa vanhan taiteen markkinoita yleisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n

\u2013 Eurooppalaisissa huutokaupoissa on vanhaa taidetta paljonkin myynniss\u00e4, ja hinnatkin saattavat olla edullisia, Laitinen huomauttaa.<\/p>\n

\"Taidemarkkinoiden<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Taidemarkkinoiden asiantuntijan ja filosofian tohtori Pauliina Laitisen mukaan vanhan taiteen markkinoilla on oma logiikkansa. Kuva: Pauliina Laitinen <\/p>\n

Pelkk\u00e4 ik\u00e4 ei suinkaan tee teoksesta arvokasta, vaan avainasemassa ovat dokumentointi ja j\u00e4ljitt\u00e4minen. Laitinen korostaa, ett\u00e4 vanhan taiteen myynniss\u00e4 on oma selke\u00e4 logiikkaansa: aina pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 jokin syy tai perustelu, miksi jokin teos on huomattavasti arvokkaampi kuin joku toinen.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4it\u00e4 syit\u00e4 ovat muun muassa se, miss\u00e4 n\u00e4yttelyiss\u00e4 teos on ollut mukana, ketk\u00e4 ovat olleet teoksen omistajina ja onko teoksella merkityst\u00e4 taidehistoriankirjoituksessa. Jos joku teos on todella arvokas, se olisi jo l\u00f6yt\u00e4nyt paikkansa museo- tai yksityiskokoelmassa, jollaisesta se l\u00e4htisi huutokauppaan hyvin harvoin.<\/p>\n

Ja jos l\u00e4htisi, kyse olisi isosta kansainv\u00e4lisest\u00e4 huutokaupasta. Provenienssi eli omistaja- ja n\u00e4yttelyhistoria olisivat prosessissa vahvasti mukana.<\/p>\n

\u2013 Arvokkaampi vanha taide myyd\u00e4\u00e4n mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin ulkomailla, jossa on my\u00f6s enemm\u00e4n kyseisen aikakauden ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kilpailua ja korkeampia hintoja, Laitinen toteaa.<\/p>\n

Vanha taide syntyi usein yhteisty\u00f6n tuloksena<\/p>\n

Suurikokoisten ja yksityiskohtaisten \u00f6ljyv\u00e4rimaalausten tekeminen 1600-luvulla ja sit\u00e4 ennen oli hidasta puuhaa. Joissakin tapauksissa taiteilija saattoi maalata teoksesta pienen osan \u2013 kuten kasvot ja k\u00e4det \u2013 ja ty\u00f6huoneen avustavat taiteilijat maalasivat lopun. Apulaiset olivat p\u00e4\u00e4taiteilijan kouluttamia, jotta tyyli ja tekniikka pysyiv\u00e4t samana.<\/p>\n

\"Frans<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Maalauksessa kuvattujen naisten pukeutuminen ei viittaa barokkiin vaan vanhempiin aikakausiin. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle\"Frans<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Pidot tuntuvat jatkuvan loputtomiin. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle\"Frans<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Teoksessa rikotaan my\u00f6s niin sanottua nelj\u00e4nnen sein\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 eli osa juhlavieraista katsoo suoraan \u201dkameraan\u201d. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Jos jostakin vanhasta maalauksesta kerrotaan yleisesti, ett\u00e4 se on taiteilijan ty\u00f6huoneen tekem\u00e4, vastuu teoksen aitouden varmistamisesta j\u00e4\u00e4 ostajalle: ei tiedet\u00e4 varmuudella, kuka teoksen on ty\u00f6huoneella maalannut.<\/p>\n

\u2013 Tavallaan tuolloin ei ole dokumenttia siit\u00e4, ett\u00e4 teos on sen ja sen taiteilijan tai henkil\u00f6n tekem\u00e4 jonakin tiettyn\u00e4 aikana, Pauliina Laitinen toteaa.<\/p>\n

Joissakin tapauksissa on pystytty j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, keit\u00e4 taiteilijan studiolla on ty\u00f6skennellyt, mik\u00e4 luonnollisestikin nostaa teoksen arvoa.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4in on esimerkiksi Rubensin<\/strong> kohdalla: taiteilijan ty\u00f6huoneella ty\u00f6skennelleiden, nimelt\u00e4 tunnettujen koulukuntalaisten maalaamien teosten arvo on noin kymmenesosa itse mestarin teoksista, Pauliina Laitinen kertoo.<\/p>\n

Samasta teemasta tehty useita versioita<\/p>\n

On yleisesti tiedossa, ett\u00e4 Frans Francken nuorempi ja h\u00e4nen studionsa ty\u00f6stiv\u00e4t Belsassarin pidoista useamman version. Yksi n\u00e4ist\u00e4 versioista, joka on sommittelultaan hyvin samankaltainen kuin nyt Helanderilla myynniss\u00e4 oleva maalaus, huudettiin kaksi vuotta sitten yhdysvaltalaisessa Leland Littlen huutokaupassa 6\u00a0500 dollarilla eli noin 5\u00a0600 eurolla.<\/p>\n

\"Frans<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Pidoissa tarjoillaan joutsenta ja riikinkukkoa, jotka ovat olleet eurooppalaisissa hoveissa suurta herkkua keskiajalta l\u00e4htien. Linnuista tehtiin pataruokaa, jossa oli muun muassa sis\u00e4lmyksi\u00e4. Muut osat linnuista aseteltiin koristamaan ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle\"Frans<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tammipaneelien v\u00e4liss\u00e4 olevaa halkeamaa on korjattu joskus muinoin pienill\u00e4 nauloilla. Kuva: Jussi Mankkinen \/ YleBelsassarin pidot kuuluu vanhan taiteen klassikkoaiheisiin. <\/p>\n

Huutokauppakamari mainosti tammipaneeleille maalattua signeeraamatonta teosta nimenomaan Franckenin koulukunnan tekem\u00e4ksi. Kuten Helanderin maalauksessakin, my\u00f6s Leland Littlen taulussa on puupaneelien v\u00e4linen halkeama, mutta eri kohdassa.<\/p>\n

\u2013 Kyll\u00e4h\u00e4n tuollainen taulu olisi kiva sein\u00e4ll\u00e4, ja mielest\u00e4ni vanhassa taiteessa on jotakin aivan ihanaa. Kyse on klassikkoaiheesta, jota maailmalla liikkuu rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n varsinainen sijoituskohde t\u00e4llainen maalaus ei kuitenkaan ole. Jotta se olisi sijoitus, kaikki siihen liittyv\u00e4t tiedot pit\u00e4isi olla vahvistettuina ja olisi oleellista tiet\u00e4\u00e4, kuka teoksen on maalannut, Pauliina Laitinen summaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Helsinkil\u00e4isess\u00e4 Helanderin huutokaupassa on myynniss\u00e4 taulu, jonka kaltaisia n\u00e4kee hyvin harvoin kotimaisten huutokauppakamarien tarjonnassa. Helanderin mukaan kyse on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":163620,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[135],"tags":[389,387,388,26247,27053,27054,390,137,33,31,30,27050,3009,27052,108,1013,1808,27048,27049,32,394,397,27051,484,393,391,392,1168,109],"class_list":["post-163619","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-taiteet-ja-suunnittelu","tag-arts","tag-arts-and-design","tag-artsanddesign","tag-barokki","tag-belsassarin-pidot","tag-danielin-kirja","tag-design","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-frans-francken","tag-huutokauppa","tag-huutokauppa-helander","tag-kulttuuri","tag-kuvataide","tag-maalaustaide","tag-oljymaalaus","tag-pauliina-laitinen","tag-suomi","tag-suunnittelu","tag-taide","tag-taidekauppa","tag-taiteellinen-ilmaisu-ja-mediat","tag-taiteet","tag-taiteet-ja-suunnittelu","tag-taiteetsuunnittelu","tag-uusimaa","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116029748932558375","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163619","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=163619"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163619\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/163620"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=163619"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=163619"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=163619"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}