Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto<\/a> \u201dkiihkottomasta ja asiantuntevasta\u201d sota-analyysista eri medioissa.<\/p>\nK\u00e4ihk\u00f6 haluaa parantaa sodasta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n julkisen keskustelun tasoa. H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 ihmiset oppivat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sotaa paremmin psykologisena ja yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4, joka koskettaa kaikkia.<\/p>\n
![\"Mies](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-151165468ac0c908a794.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Suomessa keskustelu Ukrainan sodasta on K\u00e4ihk\u00f6n mukaan nyt realistisempaa kuin sodan ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina, jolloin ven\u00e4l\u00e4isten menestys taistelukent\u00e4ll\u00e4 aliarvioitiin ja ukrainalaisten mahdollisuudet yliarvioitiin. Kuva: Antti Haanp\u00e4\u00e4 \/ Yle<\/p>\n
Eurooppa joutuu nykyisess\u00e4 maailmantilanteessa varautumaan sodan \u201dtautiin\u201d. Kun turvattomuus kasvaa, yhteiskunnassa lis\u00e4\u00e4ntyy vastakaikuna turvallistaminen ja militarisoituminen.<\/p>\n
K\u00e4sitteet tarkoittavat, ett\u00e4 turvallisuusajattelu nousee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa kaiken muun edelle, ja ett\u00e4 sotilaalliset arvot nousevat yhteiskunnassa keskeiseen asemaan.<\/p>\n
\u2013 Se on luonnollista, mutta on hirve\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ollaan tietoisia t\u00e4st\u00e4 ja my\u00f6s ik\u00e4vist\u00e4 puolista, joita siihen liittyy, K\u00e4ihk\u00f6 sanoo.<\/p>\n
Turvaton ilmapiiri ruokkii viholliskuvia mutta my\u00f6s yhteiskunnan sis\u00e4ist\u00e4 polarisaatiota, jossa eri mielt\u00e4 olevat ja eri arvoja kannattavat ihmiset alkavat pahimmillaan leimata my\u00f6s toisiaan vihollisiksi.<\/p>\n
T\u00e4llainen kahtiajako on K\u00e4ihk\u00f6n mukaan Ukrainan sodan aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt Suomessakin merkitt\u00e4v\u00e4sti, mink\u00e4 h\u00e4n n\u00e4kee my\u00f6s uhkana turvallisuudelle. Turvallisuutta edist\u00e4\u00e4 p\u00e4invastoin se, ett\u00e4 asioista keskustellaan ja p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n demokraattisten periaatteiden mukaisesti.<\/p>\n
\u2013 Pahoin pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun seuraava sota alkaa, olemme taas samojen ongelmien edess\u00e4. Toivon, ett\u00e4 silloin t\u00e4st\u00e4 kirjasta ihmiset voivat katsoa, mitk\u00e4 asiat kannattaa ainakin muistaa.<\/p>\n
Turvaton maailmantilanne ei n\u00e4yt\u00e4 rauhoittumisen merkkej\u00e4. Ukrainan, Kiinan ja Yhdysvaltojen arvaamattomat tilanteet vaikuttavat kaikki Eurooppaan, ja sit\u00e4 kautta Suomeenkin.<\/p>\n
\u2013 L\u00e4hivuodet tulevat olemaan ep\u00e4vakaita, K\u00e4ihk\u00f6 toteaa.<\/p>\n
Kun K\u00e4ihk\u00f6 alkoi tutkia Ukrainan sotaa vuonna 2017, \u201dket\u00e4\u00e4n ei kiinnostanut,\u201d ett\u00e4 Euroopassa k\u00e4ytiin sotaa. Videolla K\u00e4ihk\u00f6 pohtii, miksi toiset sodat saavat meilt\u00e4 enemm\u00e4n huomiota kuin toiset:<\/p>\n
![\"Kukkakuvioiseen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-150872268a2f5ce2a2e8.jpeg\")
<\/p>\n
Trumpin neuvottelut: K\u00e4ihk\u00f6 ei pid\u00e4t\u00e4 hengityst\u00e4<\/p>\n
Sota on helpompi aloittaa kuin lopettaa, kuuluu yksi K\u00e4ihk\u00f6n kirjan opeista.<\/p>\n
Viime viikkoina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin<\/strong> johdolla on k\u00e4yty suuren luokan diplomaattista n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. Ensin Trump ja Ven\u00e4j\u00e4n Vladimir Putin<\/strong> tapasivat Alaskassa ja sitten Euroopan johtajat tapasivat Trumpin Washingtonissa.<\/p>\nEuroopan maat puhuvat nyt vakavaan s\u00e4vyyn turvatakuista Ukrainalle. Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin<\/strong> v\u00e4lille kaavaillaan jopa tapaamista.<\/p>\nOnko Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan loppu siis jo n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4?<\/p>\n
K\u00e4ihk\u00f6 ei pid\u00e4t\u00e4 hengityst\u00e4\u00e4n. Trumpin ulkopolitiikka vaikuttaa h\u00e4nest\u00e4 h\u00e4tik\u00f6idylt\u00e4 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iselt\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n tavoitteet Ukrainan suhteen eiv\u00e4t ole muuttuneet, eik\u00e4 Ukraina voi niit\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n
\u2013 En valitettavasti jaksa uskoa siihen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 prosessi johtaisi nopeasti pysyv\u00e4\u00e4n rauhaan.<\/p>\n
Poliittinen keskustelu on muuttunut selv\u00e4sti Trumpin valtaannousun my\u00f6t\u00e4. Alueluovutukset ja jonkinlainen neuvotteluratkaisu on periaatteessa hyv\u00e4ksytty, vaikka t\u00e4llainen puhe oli eurooppalaisessa ja suomalaisessa keskustelussa pitk\u00e4\u00e4n tabu.<\/p>\n
K\u00e4ihk\u00f6 itse n\u00e4ki jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022, ett\u00e4 sota pitkittyy ja todenn\u00e4k\u00f6isin lopputulos on jonkinlainen neuvotteluratkaisu. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa on K\u00e4ihk\u00f6n mukaan ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Euroopan sotilaallinen tuki Ukrainalle ei horju.<\/p>\n
![\"Mies](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-151164668ac0c8a7012b.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Sota on K\u00e4ihk\u00f6n mukaan ep\u00e4rationaalista. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rkiper\u00e4isyyden puute n\u00e4kyy jo siin\u00e4, ett\u00e4 sodissa on paljon enemm\u00e4n h\u00e4vi\u00e4ji\u00e4 kuin voittajia. Kuva: Antti Haanp\u00e4\u00e4 \/ Yle<\/p>\n
Miksi sodimme? Hyvi\u00e4 ja huonoja uutisia<\/p>\n
Ilmari K\u00e4ihk\u00f6 k\u00e4sittelee kirjassaan isoja kysymyksi\u00e4, mutta kaikkein suurin niist\u00e4 l\u00f6ytyy rivien v\u00e4list\u00e4.<\/p>\n
Miksi me ihmiset sodimme?<\/p>\n
\u2013 Sotahan ei ole rationaalista, K\u00e4ihk\u00f6 sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n viittaa kirjassaan paljon kuuluisaan preussilaiseen sotateoreetikkoon Carl von Clausewitziin<\/strong> (1780\u20131831), jonka mukaan sota on politiikan jatke: yksinkertaisimmillaan se on yritys v\u00e4kivalloin pakottaa toinen osapuoli omaan tahtoon.<\/p>\nMutta sodan taustalta l\u00f6ytyy K\u00e4ihk\u00f6n mukaan my\u00f6s paljon ep\u00e4rationaalisia tekij\u00f6it\u00e4, kuten pelkoa ja identiteettik\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Hyv\u00e4 uutinen t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 meill\u00e4 on teoriassa mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 sodasta eroon paremman ymm\u00e4rryksen kautta. Mutta huono uutinen on, ett\u00e4 jos sodan aiheuttavat ep\u00e4rationaaliset tekij\u00e4t, edes ymm\u00e4rrys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auta.<\/p>\n
K\u00e4ihk\u00f6ll\u00e4 on kuitenkin esitt\u00e4\u00e4 esimerkki paremmasta: Euroopan unioni.<\/p>\n
Euroopassa on sodittu monia historian hirveimmist\u00e4 sodista, mutta viime vuosikymmenet ovat olleet ainakin EU:ssa poikkeuksellisen rauhanomaisia.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 malli on mahdollinen muillekin. En usko sen ihan heti toteutuvan, mutta meid\u00e4n t\u00e4ytyy uskoa paremman tulevaisuuden olevan mahdollinen, jotta voimme ty\u00f6skennell\u00e4 sen eteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Sotatieteilij\u00e4 Ilmari K\u00e4ihk\u00f6 muistelee tuntojaan Ven\u00e4j\u00e4n suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkaessa Ukrainaan helmikuussa 2022. K\u00e4ihk\u00f6n mukaan polarisaatio on lis\u00e4\u00e4ntynyt…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":16442,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,6259,24,25,28,29,15,18,21,2090,32,19,20,1303,549,56,16,547,987],"class_list":{"0":"post-16441","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-ilmari-kaihko","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-sodat","25":"tag-suomi","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-ukraina","29":"tag-ukrainan-sota","30":"tag-ulkomaat","31":"tag-uutiset","32":"tag-venaja","33":"tag-venajan-hyokkays"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16441"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16441\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/16442"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16441"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16441"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"Mies](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-151164868ac0c8c5c5b1.jpeg\")
<\/p>\n![\"Mies](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-151164968ac0c8d41d6c.jpeg\")
<\/p>\n