Vuonna 1970 Blom meni HYKSiin tutkittavaksi ja joutui varsin ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n toimenpiteeseen.<\/p>\n
\u201dMinulle tehtiin koe, joka on nykyisin poistunut tuotevalikoimasta. Aivoihin puhallettiin jotain kaasua ennen niiden kuvaamista. Sen tarkoitus oli litist\u00e4\u00e4 aivoja kasaan irti kallosta, jotta kuvaus onnistuu paremmin\u201d, Blom kuvailee kirjassa.<\/p>\n
\u201dKun siit\u00e4 tokenee, p\u00e4\u00e4 on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n kipe\u00e4 vuorokauden ajan. Potilashuoneessa toimenpiteen j\u00e4lkeen viruvat kokevat yhteenkuuluvuutta: he ovat ik\u00e4\u00e4n kuin l\u00e4p\u00e4isseet siirtymisriitin.\u201d<\/p>\n
Viimein kuuden vuoden tutkimusten j\u00e4lkeen Blom sai toimenpiteen ansiosta epilepsiadiagnoosin. Oikeanlaisen l\u00e4\u00e4kityksen saamisessa kesti kuitenkin pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kyseess\u00e4 oli mit\u00e4 ilmeisimmin aivojen kuvantamiseen tarkoitettu ilmakallokuvaus eli pneumoenkefalografia.<\/p>\n
\u2013 Ilmakallotutkimuksessa aivoihin pumpattiin selk\u00e4ydinpiston kautta happipitoista ilmaa, jotta aivokammioiden \u00e4\u00e4riviivat tulisivat paremmin esiin. Kammioiden muotojen muutoksista voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, onko aivokudosta jostakin syyst\u00e4 v\u00e4hentynyt vai onko sinne tullut jotakin lis\u00e4\u00e4, kertoo Turun yliopiston vanhempi tutkija, lastenneurologian emeritusprofessori Matti Sillanp\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n Ilmakallokuvauksen k\u00e4ytt\u00f6 lopetettiin riskien takia ja menetelmien kehittymisen seurauksena. 1980-luvulla epilepsiapotilaiden kuvaamisen alettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa muun muassa tietokonetomografiaa.<\/p>\n \u2013 My\u00f6hemmin on tullut lis\u00e4\u00e4 ja parempia metodeja, kuten aivojen magneettikuvaus ja aivojen toimintaa selvitt\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4, Sillanp\u00e4\u00e4 kertoo.<\/p>\n Kirjailija Satu Salonen <\/a>kertoi Potilaan L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehdess\u00e4<\/a> joutuneensa ilmakallokuvaukseen 1970-luvulla. H\u00e4n kuvaili toimenpidett\u00e4 niin tuskalliseksi, ett\u00e4 \u201dkun se kipuasteikolla saa t\u00e4yden kympin, synnytyskipu ei p\u00e4\u00e4se vertailussa edes viitoseen\u201d.<\/p>\n Musiikkituottaja Atte Blom on puhunut aiemminkin julkisuudessa epilepsiastaan. Kuva:\u00a0Jussi Helttunen<\/p>\n Kirjassa Blom muistelee, kun h\u00e4n sai nuorena liev\u00e4n epileptisen kohtauksen kesken teatteriesityksen ensi-illan. Blomilla oli p\u00e4\u00e4rooli Barnteaterf\u00f6rbundet-lastenteatteriryhm\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Osramsson sl\u00e5r till. Blomilla l\u00e4hti taju, ja h\u00e4n joutui j\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4. N\u00e4ytteleminen j\u00e4i sikseen.<\/p>\n Blomin mukaan h\u00e4n on my\u00f6s v\u00e4ltellyt julkisia esiintymisi\u00e4 epilepsian takia. Kerran h\u00e4n osallistui Leif Salm\u00e9nin<\/a> vet\u00e4m\u00e4\u00e4n poliittiseen tv-keskusteluun, joka ei sujunut suunnitellusti.<\/p>\n \u201dH\u00e4n suuttui minulle, kun hiljennyin yht\u00e4kki\u00e4 t\u00e4ysin. H\u00e4n ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt, miksi tulin ohjelmaan mukaan, kun t\u00e4llainen riski oli olemassa. Aloin sen j\u00e4lkeen v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kaikenlaista esiintymist\u00e4.\u201d<\/p>\n Vuonna 2016 ilmestyneess\u00e4 Love Records – Anna mulle Lovee -elokuvassa n\u00e4ytettiin, ett\u00e4 Blom olisi saanut vakavia epilepsiakohtauksia. H\u00e4n kommentoi elokuvan totuudenmukaisuutta Ylelle.<\/p>\n \u2013 Ei pid\u00e4 paikkaansa, vaikka minulla tosiaan on epilepsia. T\u00e4m\u00e4 on liioittelua, dramatiikan hakemista. Minulla ei ollut sellaisia suuria kohtauksia kuten elokuvassa. K\u00e4rsin kyll\u00e4 muistikatkoksista, enk\u00e4 siksi mielell\u00e4ni esiinny tv:ss\u00e4, Blom kommentoi Ylelle<\/a> vuonna 2016.<\/p>\n Artikkelin kursivoidut sitaatit kirjasta Atte Blom \u2013 Mies Love Recordsin takana (Johnny Kniga).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Musiikkituottaja Atte Blom kertoo uutuuskirjassa diagnoosistaan, jonka saaminen kesti vuosia. Tuoreessa Atte Blom \u2013 Mies Love Recordsin takana…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":16507,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,34,378,32,109],"class_list":{"0":"post-16506","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilta-sanomat","14":"tag-kirjat","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16506","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16506"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16506\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/16507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16506"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16506"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Musiikkituottaja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756186988_637_468.jpg\")
<\/p>\n