{"id":165458,"date":"2026-02-09T19:56:09","date_gmt":"2026-02-09T19:56:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/165458\/"},"modified":"2026-02-09T19:56:09","modified_gmt":"2026-02-09T19:56:09","slug":"vahvistuva-euro-voi-tuoda-korkoyllatyksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/165458\/","title":{"rendered":"Vahvistuva euro voi tuoda korkoyll\u00e4tyksen"},"content":{"rendered":"<p><img data-lazyloaded=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"460\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/EKP-paajohtaja-Christine-Lagarde-012024.jpg\" alt=\"EKP p\u00e4\u00e4johtaja Christine Lagarde\" class=\"wp-image-3207426\"  data-\/>EKP:n p\u00e4\u00e4johtaja Christine Lagarde. Kuva: Felix Schmitt.<\/p>\n<p>Euroopan keskuspankki\u00a0(EKP) p\u00e4\u00e4tti helmikuun kokouksessaan pit\u00e4\u00e4 ohjauskorot ennallaan jo viidett\u00e4 kertaa per\u00e4kk\u00e4in. Talletuskorko pysyy 2,0 prosentissa, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 prosentissa. P\u00e4\u00e4t\u00f6s oli markkinoiden odotusten mukainen.<\/p>\n<p>Pinnallisesti tarkasteltuna kokous n\u00e4ytti rutiinitapahtumalta.\u00a0Deutsche Bankin\u00a0ekonomistit varoittivat kuitenkin jo ennakkoon, ettei kokousta pid\u00e4 aliarvioida. Heid\u00e4n mukaansa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 leimaavat poikkeuksellisen suuri ep\u00e4varmuus ja riskit, jotka voivat kallistaa rahapolitiikkaa kumpaan suuntaan tahansa.<\/p>\n<p>Euroalueen inflaatio hidastui tammikuussa 1,7 prosenttiin, mik\u00e4 on alhaisin lukema sitten syyskuun 2024. My\u00f6s pohjainflaatio laski 2,2 prosenttiin eli alimmilleen lokakuusta 2021 l\u00e4htien.<\/p>\n<p>Hintojen nousuvauhti on nyt selv\u00e4sti EKP:n kahden prosentin tavoitteen alapuolella.<\/p>\n<p>Samaan aikaan euroalueen talous on osoittautunut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n sitke\u00e4ksi. Bruttokansantuote kasvoi vuoden 2025 viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 0,3 prosenttia, ja koko vuoden kasvu oli 1,5 prosenttia. Luku ylitti vuoden alussa esitetyt ennusteet. Ty\u00f6tt\u00f6myysaste on pysynyt euroalueen historian matalimmalla tasolla, ja kotitalouksien taseet ovat hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa.<\/p>\n<p>EKP:n p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0<strong>Christine Lagarde<\/strong>\u00a0totesi tiedotustilaisuudessa, ett\u00e4 keskuspankki jatkaa datariippuvaista l\u00e4hestymistapaansa eik\u00e4 sitoudu ennalta mihink\u00e4\u00e4n korkouraan. H\u00e4nen mukaansa rahapolitiikka on \u201dhyv\u00e4ss\u00e4 asemassa\u201d.<\/p>\n<p>Lagarde kuitenkin my\u00f6nsi, ett\u00e4 inflaation\u00e4kymiin liittyv\u00e4 ep\u00e4varmuus on tavallista suurempaa.<\/p>\n<p>Euron vahvistuminen aiheuttaa p\u00e4\u00e4nvaivaa<\/p>\n<p>Kokouksen merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi teemaksi nousi euron nopea vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Alkuvuodesta euro ylitti 1,19 dollarin tason ja k\u00e4vi hetkellisesti testaamassa psykologisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 1,20 dollarin rajaa. Kokousp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kurssi oli noin 1,179 dollaria.<\/p>\n<p>Vahva euro on EKP:lle kaksiter\u00e4inen miekka.<\/p>\n<p>Toisaalta se hillitsee tuonti-inflaatiota, sill\u00e4 dollarissa hinnoitellut raaka-aineet ja energia halpenevat euroissa mitattuna. Toisaalta se heikent\u00e4\u00e4 euroalueen vientiteollisuuden kilpailukyky\u00e4, mik\u00e4 voi painaa talouskasvua alasp\u00e4in.<\/p>\n<p>Lagarde tunnusti lehdist\u00f6tilaisuudessa, ett\u00e4 neuvoston keskusteluissa k\u00e4siteltiin valuuttakurssin vaikutuksia. H\u00e4nen mukaansa vahvempi euro voi painaa inflaation nykyisi\u00e4 odotuksia alemmas. Samalla h\u00e4n korosti, ettei EKP aseta valuuttakurssitavoitteita, mutta seuraa kehityst\u00e4 tarkasti.<\/p>\n<p>Neuvoston j\u00e4senten n\u00e4kemykset poikkeavat kuitenkin toisistaan.<\/p>\n<p>It\u00e4vallan keskuspankin p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0<strong>Martin Kocher<\/strong>\u00a0varoitti, ett\u00e4 euron jatkunut vahvistuminen voisi pakottaa EKP:n palaamaan koronlaskujen tielle. Ranskan keskuspankin p\u00e4\u00e4johtaja\u00a0<strong>Fran\u00e7ois Villeroy de Galhau<\/strong>\u00a0puolestaan kiinnitti huomiota dollarin heikentymiseen, joka on merkitt\u00e4v\u00e4 taustatekij\u00e4 euron nousussa.<\/p>\n<p>Toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 johtokunnan j\u00e4sen\u00a0<strong>Isabel Schnabel<\/strong>\u00a0vihjaili viel\u00e4 joulukuussa, ett\u00e4 seuraava korkoliike voisi olla koronnostoa.\u00a0<\/p>\n<p>ING:n\u00a0analyytikoiden mukaan Schnabelin n\u00e4kemys on nyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyllytetty, sill\u00e4 euron vahvistumisen my\u00f6t\u00e4 inflaation alittumisen riski on kasvanut.<\/p>\n<p>Ekonomistit n\u00e4kev\u00e4t riskit laskusuuntaan<\/p>\n<p>Ebury-analyysiyhti\u00f6n\u00a0<strong>Roman Ziruk<\/strong>\u00a0arvioi, ett\u00e4 euron nopea vahvistuminen laskee tuontihintoja merkitt\u00e4v\u00e4sti ja heikent\u00e4\u00e4 samalla vientikilpailukyky\u00e4. Markkinoilla, jotka viel\u00e4 viikkoja sitten kallistuivat koronnoston suuntaan, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt noin 20 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyys koronlaskulle ennen vuoden loppua.<\/p>\n<p>ING:n\u00a0p\u00e4\u00e4ekonomisti\u00a0<strong>Peter Vanden Houte<\/strong>\u00a0muistutti, ett\u00e4 EKP:n henkil\u00f6st\u00f6 arvioi joulukuussa euron vahvistumisen 1,25 dollarin tasolle laskevan inflaatiota 0,2 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. H\u00e4nen mukaansa paine koronlaskuun kasvaisi voimakkaasti, jos tuo taso saavutettaisiin, mutta viel\u00e4 ei olla siell\u00e4.<\/p>\n<p>Reutersin\u00a0tammikuisessa kyselyss\u00e4 noin 85 prosenttia ekonomisteista arvioi, ett\u00e4 EKP pit\u00e4\u00e4 korot ennallaan loppuvuoden ajan.\u00a0<\/p>\n<p>Deutsche Bankin\u00a0perusskenaariossa korot pysyv\u00e4t kahdessa prosentissa koko vuoden 2026 ja seuraava liike olisi koronnostoa vuoden 2027 puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n<p>ING:n analyytikot totesivat kuitenkin, ettei EKP:n pitk\u00e4 korkojen pitotauko automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 laskusykli olisi ohi. Vuosina 2012 ja 2024 keskuspankki k\u00e4ynnisti koronlaskujakson uudelleen pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Jos euron vahvistuminen jatkuu ja inflaatio pysyy tavoitteen alapuolella, laskupaine voi kasvaa nopeasti.<\/p>\n<p>Kauppapolitiikka varjostaa n\u00e4kymi\u00e4<\/p>\n<p>Yhdysvaltain presidentin\u00a0<strong>Donald Trumpin<\/strong>\u00a0ailahteleva tullipoliitiikka lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti euroalueen talousn\u00e4kymien ep\u00e4varmuutta. Lagarden mukaan tullit voivat heikent\u00e4\u00e4 euroalueen vienti\u00e4 odotettua enemm\u00e4n ja painaa inflaatiota alasp\u00e4in, jos ylikapasiteetista k\u00e4rsiv\u00e4t maat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vienti\u00e4\u00e4n euroalueelle.<\/p>\n<p>Samalla Saksan hallituksen mittavat infrastruktuuri- ja puolustusinvestoinnit tuovat vastapainoa. Jos n\u00e4m\u00e4 elvytystoimet alkavat vaikuttaa, ne voivat kiihdytt\u00e4\u00e4 talouskasvua ja luoda nousupaineita hintoihin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 kaksijakoinen riskikuva tekee EKP:n seuraavan liikkeen ennustamisesta poikkeuksellisen hankalaa.<\/p>\n<p>EKP julkaisee p\u00e4ivitetyt talous- ja inflaatioennusteet maaliskuun kokouksessa. Markkinat seuraavat niit\u00e4 tarkasti etsiess\u00e4\u00e4n vihjeit\u00e4 siit\u00e4, miten keskuspankki arvioi euron vahvistumisen ja kauppapolitiikan yhteisvaikutuksia.<\/p>\n<p>Toistaiseksi Frankfurtin viesti on selv\u00e4: vakaus on valttia eik\u00e4 h\u00e4t\u00e4isi\u00e4 liikkeit\u00e4 tehd\u00e4. Mutta kuten Lagarde itsekin my\u00f6nsi, keskuspankin \u201dhyv\u00e4 asema\u201d ei ole staattinen vaan vaatii jatkuvaa arviointia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"EKP:n p\u00e4\u00e4johtaja Christine Lagarde. Kuva: Felix Schmitt. Euroopan keskuspankki\u00a0(EKP) p\u00e4\u00e4tti helmikuun kokouksessaan pit\u00e4\u00e4 ohjauskorot ennallaan jo viidett\u00e4 kertaa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":165459,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,5155,4420,33,31,30,3245,16720,2459,32,78],"class_list":["post-165458","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-ekp","tag-euro","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-inflaatio","tag-ohjauskorko","tag-rahapolitiikka","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116042438127353226","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/165458","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=165458"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/165458\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/165459"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=165458"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=165458"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=165458"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}