Ruotsissa metsien on todettu sitoneen kymmeni\u00e4 miljoonia tonneja hiilidioksidia viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mallien mukaan Suomen mets\u00e4t muuttuivat samaan aikaan p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiksi.<\/p>\n
Luke julkaisi toissa viikolla kovasti kohua nostattaneen raporttinsa, jonka mukaan Suomen mets\u00e4t olivat viime vuonna 1,12 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.\u00a0T\u00e4m\u00e4n todettiin murentavan Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Odotetusti sek\u00e4 ilmastopaneeli ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t vaativat rajuja v\u00e4hennyksi\u00e4 metsien hakkuisiin.\u00a0<\/p>\n
Luken alustaviksi todetut tulokset perustuvat mallinnuksiin muun muassa mets\u00e4maan ja karikkeen hiilitaseesta.<\/p>\n
Ruotsissa mets\u00e4t\u00a0nielev\u00e4t yh\u00e4 hiilt\u00e4<\/strong><\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskusta vastaava Ruotsin Naturv\u00e5rdsverketin viime joulukuussa julkaiseman kasvihuonekaasutaselaskelman<\/a> mukaan l\u00e4nsinaapurin mets\u00e4t nettonieliv\u00e4t viime vuonna hiilidioksidia 31 miljoonaa tonnia.\u00a0<\/p>\n Keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4nsinaapurin metsiin on vuosina 1990\u20132023 varastoitunut vuosittain 52 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvihuonekaasuja.<\/p>\n Viime vuonna Suomen kokonaiskasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t kaikki toimialat huomioon ottaen vastasivat 40,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia.<\/p>\n Ruotsissa suuret hakkuut\u00a0lis\u00e4\u00e4v\u00e4t maaper\u00e4n hiilt\u00e4<\/strong><\/p>\n Ruotsissa tutkijat ovat siis p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4ysin p\u00e4invastaisiin tuloksiin kuin meill\u00e4.<\/p>\n Erityisen mielenkiitoinen on Naturv\u00e5rdsverketin raportissa todettu muutos hiilensidonnan rakenteessa kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Aiemmin t\u00e4rkein hiilen sitoja olivat el\u00e4v\u00e4t puut. Nyt mets\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4ksi hiilinieluksi on muodostunut mets\u00e4maa ja karike.<\/p>\n Puuston hiilensidonta on v\u00e4hentynyt samoista syist\u00e4 kuin Suomessa. Metsien kasvu on v\u00e4hentynyt ja toisaalta hakkuut sek\u00e4 mittavat kirjanpainajatuhot ovat lis\u00e4nneet puuston poistumaa. Vuosina 2021 ja 2022 Ruotsin hakkuut tasolla, joka on ylitetty vain Gudrun- ja Per myrskyjen tuhoja korjattaessan 2000-luvulla.<\/p>\n Vastaavasti mets\u00e4maan hiilensidonnan on 30 vuotta kest\u00e4neiden maaper\u00e4inventointien ja -mittausten perusteella asettunut korkealle tasolle.<\/p>\n Lis\u00e4ksi \u2013 Naturv\u00e5rdsverketin raportin mukaan \u2013 korkea hakkuiden taso tuottaa runsaasti kantoja ja hakkuut\u00e4hteit\u00e4 ja puuston suuri luonnonpoistuma kasvattavat hiilt\u00e4 sitovan kuolleen kasviaineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mets\u00e4maassa.<\/p>\n Suomessa Luken toissa viikkoisen alustavan laskelman mukaan juuri mets\u00e4maan hiilensidonta on v\u00e4hentynyt muun muassa v\u00e4hentyneen karikesadannan ja toisaalta karikkeen hajoamisen nopeutumisen vuoksi.<\/p>\n \u201dMalli reagoi nopeasti\u201d<\/strong><\/p>\n Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtosen<\/strong> mukaan iso ero on siin\u00e4, ett\u00e4 Ruotsissa maaper\u00e4n hiilivaraston muutos perustuu mittauksiin ja meill\u00e4 Yasso07-malliin.<\/p>\n \u201dYasso07 reagoi nopeasti, jos esimerkiksi energiapuun tai hakkuut\u00e4hteiden korjuu kasvaa ja orgaanista ainetta j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n. Yasson mukaan t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa heti maaper\u00e4n hiilinielun kokoon\u201d, Lehtonen kertoo.<\/p>\n H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 maaper\u00e4n mittauksissa on aina pieni viive.\u00a0<\/p>\n \u201dEsimerkiksi juuri nyt analysoimme Lukessa biosoil- ja mustikka-aineistoja, joista saadaan maaper\u00e4n orgaanisen kerroksen muutos jaksolle 2006\u20132021. Eli maaston\u00e4ytteet ker\u00e4t\u00e4\u00e4n, vied\u00e4\u00e4n labran jonoon ja sitten data analysoidaan\u201d<\/p>\n \u201dToki mittaus on aina mittaus, ja malli on malli, mutta minusta tuo ajallinen ero on t\u00e4rke\u00e4. Sama koskee puustoa. Meill\u00e4 on aika v\u00e4h\u00e4n havaintoja VMI:ss\u00e4 viime kes\u00e4n kasvuista. T\u00e4m\u00e4 tarkentuu tulevina vuosina.\u201d<\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 aiheesta: Tavoitteesta synti \u2013 latvusten kutistuminen hyydytt\u00e4\u00e4 hiilensidontaa<\/a><\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 aiheesta: Etenkin turvemaiden metsien hiilensidonnasta tarvitaan mitattua tietoa, sanoo professori Markku Kulmala<\/a><\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 aiheesta: Ilmastopaneeli ei ohjaa Luken kasvihuonekaasulaskentaa, sanoo Antti Asikainen<\/a><\/p>\n Korjaus: poistettu toisesta kappaleesta sana \u201dmuut\u201d 31.1.2025 klo 15.<\/p>\n