{"id":1659,"date":"2025-08-11T15:56:23","date_gmt":"2025-08-11T15:56:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1659\/"},"modified":"2025-08-11T15:56:23","modified_gmt":"2025-08-11T15:56:23","slug":"lastensuojelun-tyontekijat-nakevat-mita-lapsen-kaltoinkohtelu-voi-olla-uusi-virtuaalitekniikka-tuo-lapsen-kokemukset-aikuisten-silmille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1659\/","title":{"rendered":"Lastensuojelun ty\u00f6ntekij\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t, mit\u00e4 lapsen kaltoinkohtelu voi olla \u2013 uusi virtuaalitekniikka tuo lapsen kokemukset aikuisten silmille"},"content":{"rendered":"

Lapsi istuu lattialla ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kasvonsa \u00e4\u00e4nt\u00e4 kohden, yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n

Lapsen edess\u00e4 avataan ovi, ja huoneeseen astuu kaksi aikuista. Ilmapiiri tuntuu vihamieliselt\u00e4.<\/p>\n

Ehk\u00e4 voit kuvitella itsesi seuraamaan tilannetta ulkopuolelta?<\/p>\n

Ent\u00e4 jos oletkin osa tilannetta? Katsot kaikkea lapsen silmin?<\/p>\n

Edellinen kohtaus on pala virtuaalilaseilla katsottavasta koulutusvideosta, joka on tarkoitettu esimerkiksi lastensuojelun ty\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n

\u2013 VR-teknologian avulla voidaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, milt\u00e4 esimerkiksi kaltoinkohtelu on lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta, sanoo koulutusjohtaja Jukka Sihlman<\/strong> Avosylin-yhtym\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\"Virtuaalitodellisuuslasit<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Virtuaalilasien kautta katsoja voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 keinotodellisuuteen. Virtuaalitodellisuus voi simuloida todellista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tai luoda t\u00e4ysin kuvitteellisen maailman. Virtuaalilaseilla voi katsoa asioista p\u00e4\u00e4t\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monesta suunnasta. Kuva: MIkko Savolainen \/ Yle<\/p>\n

Virtuaalitodellisuutta on hy\u00f6dynnetty aiemminkin terveydenhuollossa<\/a> ja sosiaality\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi kirurgiassa, kuntoutuksessa<\/a> ja kivunhallinnassa.<\/p>\n

Nyt keinotodellisuudesta haetaan oppeja lastensuojelun tarpeisiin ja erityisesti traumakokemusten ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n

Trauma vie uskon huomisesta<\/p>\n

On yksil\u00f6llist\u00e4, miten ihminen traumatisoituu ja mink\u00e4 asteinen trauma kehittyy. Noin kolmasosa ei tarvitse trauman hoitoon erityist\u00e4 tukea, eik\u00e4 heille kehity siit\u00e4 oireita.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> Vuosittain satatuhatta suomalaista kokee trauman: ”Aika paljon j\u00e4\u00e4 piiloon”<\/a><\/p>\n

Yleisimmin trauma vaikuttaa siihen, miten turvalliseksi ihminen kokee elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 ja muut ihmiset. Trauma vaikuttaa my\u00f6s min\u00e4kuvaan.<\/p>\n

Traumaattinen kokemus voi aiheuttaa my\u00f6s traumaper\u00e4isen stressih\u00e4iri\u00f6n, jonka oireita voivat olla esimerkiksi ahdistus, yli- tai alivirittyneisyys ja takaumat.<\/p>\n

\"Psykologi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi Aino Juusola uskoo, ett\u00e4 virtuaalitodellisuus voi auttaa kohtaamaan lapsen ja erilaisia reaktioita. Jos materiaali on liian tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4, on siin\u00e4 riskin\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n objektiivisuus k\u00e4rsii, Juusola pohtii. Kuva: Jani Saikko \/ YleKiinnostavaa koulutusta<\/p>\n

Haminalaisessa ryhm\u00e4koti Aarreaitassa tiedet\u00e4\u00e4n, millaisia asioita nuoret ovat voineet joutua kohtaamaan. Taustalla voi olla esimerkiksi p\u00e4ihteit\u00e4, hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koulukiusaamista, kaltoinkohtelua ja kasvatuksen laiminly\u00f6mist\u00e4.<\/p>\n

\u2014 Nuoret voivat oireilla olemalla vet\u00e4ytyvi\u00e4, vaisuja tai itsetuhoisia. He voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4ihteit\u00e4 ja karkailla. Voi olla sy\u00f6m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja viiltely\u00e4, luettelee yksik\u00f6n vastaava ohjaaja Reija Holopainen<\/strong>.<\/p>\n

Ryhm\u00e4koti Aarreaitan henkil\u00f6kunta kouluttautuu muutamia kertoja vuodessa. Uudenlaiset koulutusmuodot kiinnostavat.<\/p>\n

\u2014 Uudet metodit alalla ovat virkist\u00e4vi\u00e4. Vaikka aihepiirit ovat sellaisia, joita on k\u00e4sitelty aiemminkin, VR-lasit voivat tuoda lis\u00e4\u00e4 mielenkiintoa asiaan, Holopainen pohtii.<\/p>\n

\"Haminalaisen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Aarreaitan vastaava ohjaaja Reija Holopainen ja johtaja Katri Ripatti ovat olleet ensimm\u00e4isten joukossa kokeilemassa virtuaalilasien kanssa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta. Kuva: MIkko Savolainen \/ Yle<\/p>\n

Avosylin-yhtym\u00e4n tuottamissa virtuaalivideoissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi erilaisia tilanteita eri ik\u00e4vaiheista. Materiaalilla halutaan lis\u00e4t\u00e4 koulutettavien ymm\u00e4rryst\u00e4 sek\u00e4 antaa ev\u00e4it\u00e4 empaattiseen kohtaamiseen.<\/p>\n

Videot l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle siit\u00e4, kun siki\u00f6 on viel\u00e4 \u00e4itins\u00e4 vatsassa. Niiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s, miten kaltoinkohtelu vaikuttaa aivoihin.<\/p>\n

Videoiden pohjalta k\u00e4yty keskustelu voi antaa taitoja kohdata ja auttaa kaltoinkehtelua kohdanneita lapsia ja nuoria, Jukka Sihlman sanoo.<\/p>\n

\u2014 Aikuiselle pienelt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t asiat voivat olla lapsen havainnoimana tosi isoja juttuja. Videot voivat tuoda ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 traumoilla ja menneill\u00e4 kokemuksilla on iso merkitys sille, miten lapsi reagoi ja k\u00e4ytt\u00e4ytyy, kertoo koulutusjohtaja Jukka Sihlman.<\/p>\n

Helppo hakea apua<\/p>\n

Virtuaalitodellisuuden lis\u00e4ksi sosiaalialalla ja lastensuojelussa on hy\u00f6dynnetty erilaisia digitaalisia palveluita jo jonkin aikaa.<\/p>\n

Pelastakaa lapset ry koulutti sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 verkossa nelj\u00e4n vuoden ajan<\/a>.<\/p>\n

Sen hankkeessa kokeiltiin uusia asioita matalalla kynnyksell\u00e4, joista osa toimi paremmin, osa huonommin. Esimerkiksi Youtubeen viedyn sossu-kanavan kautta ei onnistuttu, mutta Instagramissa nuoria tavoitettiin hienosti.<\/p>\n

Jo olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja kannustetaan ottamaan mukaan osaksi ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\u2014 Digitaaliset palvelut ovat rinnakkain kasvokkain teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n kanssa. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 digiratkaisuja digiratkaisujen vuoksi, vaan niin, ett\u00e4 ne vastaavat lasten ja nuorten tarpeisiin, kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hanna Tulensalo<\/strong> Pelastakaa lapset ry:st\u00e4 summaa.<\/p>\n

Sossut Tiktokissa<\/p>\n

Erityisen hy\u00f6dyllisiksi on koettu kaikki digitaaliset palvelut, jotka madaltavat nuorten kynnyst\u00e4 hakea apua. Moni asia on viety sosiaalisen median alustoille.<\/p>\n

Sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden arjesta Tiktokissa kertovat @sossut ovat olleet niin suosittuja, ett\u00e4 tili\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t Maija Haapala<\/strong> ja Camilla Jokela<\/strong> palkittiin t\u00e4n\u00e4 vuonna Lastensuojelun viestinn\u00e4llinen teko -palkinnolla.<\/p>\n

Sekasin-chattiin<\/a> tuli viime vuonna yli 170 000 yhteydenottoa. Useimmiten yhteydenoton aiheena oli paha olo.
Chatin lis\u00e4ksi Sekaisin kollektiivin alla toimivat my\u00f6s ryhm\u00e4chat ja discord-alustalla toimiva Sekasin Gaming.<\/p>\n

Traumasta voi toipua<\/p>\n

Traumasta voi toipua, sanoo trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi Aino Juusola.<\/p>\n

Erityisesti v\u00e4kivaltaisen trauman kokenut hakee usein syyt\u00e4 ja selityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Terapiassa on t\u00e4rke\u00e4 saada trauman kokenut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 h\u00e4n on kokenut ja mit\u00e4 h\u00e4n k\u00e4y l\u00e4pi. N\u00e4ill\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s trauman kokeneen kokemusta h\u00e4nen omasta pystyvyydest\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 voi olla rikkoutunut traumakokemuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\u2014 Itseymm\u00e4rrys poistaa my\u00f6s syyllisyytt\u00e4 ja h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 antaa tietoa, ett\u00e4 v\u00e4kivallan kokemus ei ole koskaan uhrin vika, Juusola sanoo.<\/p>\n

\"Haminalaisen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Traumaterapiassa ajateltiin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 trauman kokenut tarvitsee pitk\u00e4kestoista psykoterapiaa. Osan kohdalla se onkin niin, mutta nykyisin tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 tukee my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 lyhytterapiat ovat eritt\u00e4in tehokkaita. Vanhempien tai tukihenkil\u00f6n mukana olo hoidossa ennustaa parempaa hoitotulosta. Kuva: MIkko Savolainen \/ Yle<\/p>\n

Oli kyse digitaalisesta chat-palvelusta tai kasvokkain kohtaamisesta, on niille yhteist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo ja nuoren kuunteleminen.<\/p>\n

\u2014 T\u00e4rkeint\u00e4 on olla l\u00e4sn\u00e4 aikuisena nuorelle. Antaa nuoren olla sellainen kuin h\u00e4n on ja tuoda omaa maailmantuskaansa ja huonoa oloa esille. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 opettaa nuori sanoittamaan kokemiaan asioita. Ei voi pakottaa puhumaan, mutta voidaan yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja, joilla on helppo l\u00e4hte\u00e4 puhumaan asioista, ryhm\u00e4koti Aarreaitan vastaava ohjaaja Reija Holopainen sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lapsi istuu lattialla ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kasvonsa \u00e4\u00e4nt\u00e4 kohden, yl\u00f6sp\u00e4in. Lapsen edess\u00e4 avataan ovi, ja huoneeseen astuu kaksi aikuista.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1660,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[88],"tags":[1302,33,31,30,1301,464,99,100,814,1300,1299,32,91,92,1298,424,422,423],"class_list":{"0":"post-1659","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-virtuaalitodellisuus","8":"tag-etela-karjala","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-hamina","13":"tag-kymenlaakso","14":"tag-lapset","15":"tag-lapset-ja-nuoret","16":"tag-nuoret","17":"tag-sosiaalipalvelut","18":"tag-sosiaalityo","19":"tag-suomi","20":"tag-technology","21":"tag-teknologia","22":"tag-traumat","23":"tag-virtuaalitodellisuus","24":"tag-virtual-reality","25":"tag-vr"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1659","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1659"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1659\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1660"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1659"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1659"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1659"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}