\u201dKun j\u00e4t\u00e4mme Kuun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Taurus-Littrowin [laaksossa], me l\u00e4hdemme samalla tavalla kuin tulimmekin, ja jos Jumala suo, palaamme takaisin, tuoden mukanamme rauhan ja toivon koko ihmiskunnalle.\u201d<\/p>\n
Kuumoduulin rakettimoottori k\u00e4ynnistyi. Se sinkosi Cernanin ja geologi Harrison Schmittin<\/a> kohti Apollo 17:n komentomoduulia \u2013 paluumatkalle kohti Maata.<\/p>\n Taurus-Littrowin laakso oli Apollo 17:n laskeutumis\u00adalue Kuussa. Cernan ja Schmitt toivat sielt\u00e4 maapallolle n\u00e4ytteit\u00e4 muun muassa Kuun vulkaanisista mineraaleista.<\/p>\n Siihen p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Apollo-lennot.<\/p>\n Nasa lopetti miehitetyn kuu\u00adohjelman, sill\u00e4 amerikkalaisten veronmaksajien innostus oli jo laantunut. Apollo-lentojen huipennus n\u00e4htiin hein\u00e4kuussa 1969, kun Neil Armstrong<\/a> ja Edwin \u201dBuzz\u201d Aldrin <\/a>laskeutuivat ensimm\u00e4isin\u00e4 ihmisin\u00e4 Kuun pinnalle.<\/p>\n Cernan ja Schmitt ovat toistaiseksi viimeiset Kuussa k\u00e4yneet ihmiset. Cernan kertoi ennen kuolemaansa vuonna 2017 tunteneensa pettymyst\u00e4 siit\u00e4, ettei Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa tehnyt en\u00e4\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n miehitetty\u00e4 kuulentoa.<\/p>\n Nasa ei suinkaan unohtanut Kuuta. Ihmisen paluusta Kuuhun k\u00e4yd\u00e4\u00e4n parhaillaan kovaa kilpailua. K\u00e4rjess\u00e4 ovat Yhdysvallat ja Kiina.<\/p>\n Nasa aloitti Artemis-ohjelman miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 lennolla Kuun ymp\u00e4ri vuonna 2022.<\/p>\n Seuraava lento Artemis II vie nelj\u00e4 astronauttia Kuun kiertoradalle maaliskuun alkupuolella. Artemis II:n lift-off viiv\u00e4styy alkuper\u00e4isest\u00e4 suunnitelmasta, jonka mukaan valtavan SLS-kantoraketin moottorit olisi k\u00e4ynnistetty 9. helmikuuta. Nyt l\u00e4ht\u00f6\u00e4 suunnitellaan maaliskuun alkup\u00e4iville.<\/p>\n Artemis II:een on valittu nelj\u00e4 kokenutta astronauttia: komentaja Reid Wiseman<\/a>, pilotti Victor Glover<\/a> ja spesialisti Christina Koch<\/a> Yhdysvalloista sek\u00e4 Jeremy Hansen<\/a> Kanadan avaruusj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 CSA:sta.<\/p>\n CBS-kanavan juontaja Bill Whitaker<\/a> kysyi hiljattain 60 Minutes -ohjelmassa<\/a>, mitk\u00e4 olivat Artemis II:n astronauttien p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iset ajatukset lennon l\u00e4hestyess\u00e4.<\/p>\n Victor Gloverin vastaus on klassikko\u00adainesta:<\/p>\n \u201d\u00c4l\u00e4 munaa t\u00e4t\u00e4\u201d, sanoi Glover itselleen.<\/p>\n \u201dLasken leikki\u00e4, mutta vain puoliksi.\u201d<\/p>\n Artemis II:n miehist\u00f6 ei laskeudu Kuun pinnalle, mutta se valmistelee laskeutumista. Kymmenen vuorokautta kest\u00e4v\u00e4n lennon tarkoituksena on testata kantoraketin, huoltomoduulin ja Orion-avaruus\u00adaluksen kaikkien j\u00e4rjestelmien toimintaa.<\/p>\n Lennon aikana Nasa ker\u00e4\u00e4 valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t dataa. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 Orionin el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4t toimivat moitteettomasti. Astronautit tarvitsevat hengitys\u00adilmaa, vett\u00e4, valoa, l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja toimivan vessan.<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6\u00e4 Orion saa aurinkokennoista. Apollo-ohjelmassa virtaa tuli akuista.<\/p>\n Lennon aikana Nasa ker\u00e4\u00e4 valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t dataa.<\/p>\n<\/blockquote>\n Faktat<\/p>\n Artemis-ohjelma Artemis II valmiina l\u00e4ht\u00f6\u00f6n. Valtava SLS-kantoraketti laukaisualustalla. Kuva:\u00a0Nasa<\/p>\n Antiikin mytologiassa Artemis on mets\u00e4styksen, luonnon, villi\u00adel\u00e4inten ja Kuun jumalatar ja Apollon kaksoissisar.<\/p>\n<\/li>\n Nasan Artemis-ohjelmaan sis\u00e4ltyy viisi kuulentoa. Ensimm\u00e4inen, miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n lento toteutui vuonna 2022.<\/p>\n<\/li>\n Artemis II kiert\u00e4\u00e4 Kuun ja Artemis III vie Kuun pinnalle kaksi astronauttia. Artemis IV ja V viev\u00e4t Kuuhun Gatewayksi nimetyn tukikohdan keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 ja jatkavat tieteellist\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n<\/li>\n Nasa on arvioinut, ett\u00e4 Artemis-ohjelma on jo maksanut noin 93 miljardia dollaria vuodesta 2012.<\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n Artemis II -astronautit vasemmalta oikealle: Reid Wiseman, Victor Glover, Christina Koch ja Kanadan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n CSA:n astronautti Jeremy Hansen. Kuva:\u00a0Frank Michaux \/ Nasa<\/p>\n Ohjelman seuraava miehitetty lento on Artemis III, josta onnistuessaan tulee megaluokan historiallinen spektaakkeli. Mik\u00e4li kaikki menee hyvin, Artemis III vie Kuun pinnalle ensimm\u00e4iset ihmiset Cernanin ja Schmittin j\u00e4lkeen.<\/p>\n Artemis III:n laukaisu on alustavasti merkitty Nasan kalenteriin n\u00e4in: ei ainakaan ennen vuotta 2028. Ohjelma voi viiv\u00e4sty\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin tavoitteesta siksi, ettei valmista kuumoduulia ole viel\u00e4 olemassa.<\/p>\n Nasa antoi laskeutujan rakentamisen Elon Muskin<\/a> SpaceX-yhti\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi. Sen vie Kuuhun yhti\u00f6n j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen Star\u00adship-raketti. Kirjainlyhenteell\u00e4 HLS (engl. Human Landing System) nimetyn laskeutujan koelento-ohjelma on kuitenkin my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 Starshipin teknisten ongelmien vuoksi.<\/p>\n SpaceX:n suunnittelemaan HLS-laskeutujaan mahtuu kaksi astronauttia, jotka voivat viett\u00e4\u00e4 Kuun pinnalla viikon verran.<\/p>\n Nasa ei ole pannut kaikkia munia samaan koriin. Laskeutujaa kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Jeff Bezosin<\/a> omistaman Blue Origin -yhti\u00f6n johtama konsortio. Blue Moon -nimell\u00e4 kulkevan hankkeen pit\u00e4isi kuitenkin saada laskeutujansa valmiiksi vasta 2030-luvulla.<\/p>\n Viimeisten kuunk\u00e4vij\u00f6iden Eugene Cernanin ja Harrison Schmittin seuraajia ei ole viel\u00e4 nimetty. Toinen Kuuhun laskeutuvista kahdesta Artemis III:n astronautista on todenn\u00e4k\u00f6isesti nainen, mutta t\u00e4t\u00e4 spekulaatiota ei ole virallisesti vahvistettu.<\/p>\n Artemis III:n laskeutumispaikka on sen sijaan jo valittu: se on Kuun etel\u00e4navan alue, jossa on tutkimusten mukaan vesij\u00e4\u00e4t\u00e4. J\u00e4\u00e4n esiintyminen helpottaisi pysyv\u00e4n tukikohdan rakentamista Kuuhun. Vesij\u00e4\u00e4st\u00e4 saadaan juomavett\u00e4, vety\u00e4 ja happea tukikohdan tarpeisiin.<\/p>\n Taiteilijan havainnekuva Space-X:n suunnittelemasta HLS-laskeutujasta Kuun pinnalla. Kuva:\u00a0Nasa<\/p>\n Artemis III:n onnistuminen olisi Nasalle ja Yhdysvalloille valtava voitto ja osoitus amerikkalaisen avaruusteknologian ylivoimasta.<\/p>\n Kuu himottaa kuitenkin my\u00f6s muita valtioita ja yksityisi\u00e4 teknologia\u00adyrityksi\u00e4. Kiinan lis\u00e4ksi tutkimusluotaimia Kuuhun ovat viime vuosina l\u00e4hett\u00e4neet Japani ja Intia.<\/p>\n Pisimm\u00e4ll\u00e4 hankkeissaan on Kiina. Mik\u00e4li Kiinan kuu\u00adohjelma etenee suunnitelmien mukaan, voivat Cernanin ja Schmittin seuraajat olla kiinalaisia.<\/p>\n \u201dKiina on kehitt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isen, hyvin resursoidun ja tavoitteellisen kuu\u00adohjelman, joka pyrkii pitk\u00e4kestoiseen l\u00e4sn\u00e4\u00adoloon [Kuussa]. Suunnitelmiin sis\u00e4ltyy muun muassa tutkimus\u00adaseman perustaminen\u201d, kirjoittaa ilmailu- ja avaruus\u00adoikeuden professori Michelle Hanlon<\/a> verkkolehti The Conversationille<\/a>.<\/p>\n \u201dKiinan robottiluotaimet ovat jo laskeutuneet Kuun pime\u00e4lle puolelle ja tuoneet sielt\u00e4 n\u00e4ytteita Maahan. Peking on kertonut julkisesti aikeestaan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 miehitetty alus laskeutumaan Kuuhun vuoteen 2030 menness\u00e4. N\u00e4m\u00e4 toimet kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 ohjelma etenee j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti askel askeleelta eik\u00e4 perustu symbolisten merkkipaalujen tavoitteluun.\u201d<\/p>\n Yhdysvalloille Kiinan p\u00e4ihitt\u00e4minen on iso arvovaltakysymys. Kiina on suorastaan pakko voittaa.<\/p>\n \u201dOlen kirottu, jos kiinalaiset voittavat Nasan ja Amerikan matkalla Kuuhun\u201d, sanoi presidentti Donald Trumpin<\/a> hallituksen liikenneministeri Sean Duffy<\/a> hiljattain NBC Newsille.<\/p>\n \u201dMe aiomme voittaa.\u201d<\/p>\n Eugene Cernan porasi Kuun pintaa Apollo 17:n laskeutumisalueella 11. joulukuuta 1972. Kuva:\u00a0Nasa<\/p>\n Yhdysvallat ei ole palaamassa Kuuhun pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vied\u00e4kseen sinne ihmiskunnan rauhan ja toivon viesti\u00e4. Cernanin ylevist\u00e4 puheista huolimatta motiivit ovat paljon materialistisempia.<\/p>\n N\u00e4in Artemis II:n astronautti Christina Koch kuvaili CBS:lle:<\/p>\n \u201dHyvin monet valtiot ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 arvoa Kuuhun lent\u00e4misell\u00e4 on\u201d, Koch sanoi.<\/p>\n \u201dTeollisuus kehittyy, tieto lis\u00e4\u00e4ntyy, tiede hy\u00f6tyy ja inspiraatio kasvaa. On niin paljon saavutettavaa. Olen iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on johto\u00adasema matkalla takaisin [Kuuhun].\u201d<\/p>\n Kochin t\u00e4rkeysj\u00e4rjestys on selke\u00e4: ykk\u00f6sen\u00e4 on teollisuuden etu, muut syyt tulevat per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Koch saattoi tarkoittaa sek\u00e4 avaruusteknologian kehityst\u00e4 ett\u00e4 Kuun arvokkaita luonnonvaroja, joita avaruuslentoihin kykenev\u00e4t suurvallat pyrkiv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n Uskon vahvasti siihen, ett\u00e4 sivilisaation kehitys, avaruudessa tai Maassa, riippuu energiateknologian kehityksest\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n Havainnekuva Artemis-astronauteista ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 Kuun pinnalla. Kuva:\u00a0Nasa<\/p>\n Apollo 17:n geologi Harrison Schmitt nime\u00e4\u00e4 yhden t\u00e4rke\u00e4n luonnonvaran, jota Kuun pintakerroksissa on runsaasti: heliumin kevyen isotoopin He-3:n. Schmitt uskoo, ett\u00e4 Kuuhun voidaan rakentaa pysyvi\u00e4 tukikohtia muun muassa t\u00e4m\u00e4n maapallon energiateollisuudessa tarvittavan isotoopin talteen\u00adottamista varten.<\/p>\n \u201dMinulla ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, etteik\u00f6 meill\u00e4 olisi kykyj\u00e4 rakentaa pysyvi\u00e4 siirtokuntia Kuuhun\u201d, Schmitt sanoi Nasan podcastissa<\/a> vuonna 2022.<\/p>\n Siirtokunnat voisivat olla samankaltaisia kuin esimerkiiksi Etel\u00e4mantereella, ja niihin voitaisiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s turistimatkoja.<\/p>\n \u201dNoiden siirtokuntien talous voi hyvinkin riippua kevyen heliumin kuljettamisesta Maahan. Sit\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maapallolla puhtaan fuusio\u00adenergian tuotantoon. Uskon vahvasti siihen, ett\u00e4 sivilisaation kehitys, avaruudessa tai Maassa, riippuu energiateknologian kehityksest\u00e4. Kuusta saattaa tulla varanto, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4n ajan yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6voiman l\u00e4hteist\u00e4.\u201d<\/p>\n Rohkeat visiot Kuun hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 ulottuvat viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin pitemm\u00e4lle. Kuu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n astinlautana miehitetyille lennoille kohti Marsia.<\/p>\n Kuusta saattaa tulla varanto, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4n ajan yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6voiman l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n Nasa voi pian j\u00e4\u00e4d\u00e4 kakkoseksi \u2013 Kiina t\u00e4ht\u00e4\u00e4 nyt isosti Kuuhun Kiinalla on jo runsaasti kokemusta miehitetyist\u00e4 avaruuslennoista. Kuvassa astronautti Wang Yaping kiertoradalla Shenzhou X -lennolla vuonna 2015. Kuva:\u00a0China Manned Space Agency<\/p>\n Kun Kiina julistaa jonkin tavoitteen ja aikarajan sen saavuttamiseksi, on tosi kyseess\u00e4. Kiinan kommunistinen johto laittaa silloin kaikki voimavarat peliin. Tappiota ja kasvojen menett\u00e4mist\u00e4 ei hyv\u00e4ksyt\u00e4.<\/p>\n Avaruustutkimuksessa Kiinan tavoite on t\u00e4m\u00e4: ensimm\u00e4isten kiinalaisten avaruuslent\u00e4jien laskeutuminen Kuun pinnalle vuoteen 2030 menness\u00e4. Mik\u00e4li Nasan Artemis-ohjelma viiv\u00e4styy, voivat seuraavat astronautit Kuussa olla kiinalaisia.<\/p>\n Yhdysvalloille Kiinan voitto olisi vakava takaisku.<\/p>\n \u201dMuotoilen asian t\u00e4ll\u00e4 tavalla: Kiina laskeutuu Kuuhun. Heti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se saa valtavaa poliittista hy\u00f6ty\u00e4\u201d, sanoi Nasan kanssa tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n Redwire-yhti\u00f6n johtaja Mike Gold<\/a> viime syyskuussa verkkolehti Space.comille<\/a>.<\/p>\n \u201dMeid\u00e4n silm\u00e4mme k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kohti Kiinaa, eiv\u00e4t ainoastaan avaruustutkimuksessa vaan my\u00f6s kansallista turvallisuutta ja kauppaa koskevissa j\u00e4rjestelyiss\u00e4.\u201d<\/p>\n Goldin n\u00e4kemyksen mukaan Kiinan voitto kuukilvassa tiivist\u00e4isi Pekingin yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 Intian kanssa. Se puolestaan voisi vaikuttaa muun muassa Yhdysvaltain talouteen, turvallisuuteen ja geopoliittiseen asemaan.<\/p>\n Kiina on kehitt\u00e4nyt kuulentoja varten jo voimakkaan kantoraketin, Pitk\u00e4 marssi 10:n. Kolmivaiheinen j\u00e4ttil\u00e4inen kykenee nostamaan 70 tonnin hy\u00f6tykuorman matalalle Maata kiert\u00e4v\u00e4lle radalle ja 27 tonnin kuorman kuulennolle.<\/p>\n Suunnitelma muistuttaa Nasan Artemis-ohjelmaa. Tarkoitus on laukaista kaksi kantorakettia. Ne viev\u00e4t Kuun kiertoradalle Mengzhou-avaruus\u00adaluksen ja Lanyue-laskeutujan, jotka telakoituvat kiertoradalla. Astronautit siirtyv\u00e4t Lanyueen, joka laskeutuu Kuun pinnalle ja nousee takaisin kiertoradalle teht\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4.<\/p>\n \u201dLanyue palvelee astronautteja el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 keskuksena, energia\u00adkeskuksena ja datakeskuksena Kuuhun laskeutumisen j\u00e4lkeen. Se tukee asumista ja toimintaa Kuun pinnalla\u201d, kertoo Kiinan miehitetyst\u00e4 avaruus\u00adohjelmasta vastaava virasto CMSA.<\/p>\n Kaikkia kuulennon komponentteja on jo testattu, ja Kiina on kehitt\u00e4nyt ohjelmaa varten my\u00f6s uuden avaruuspuvun.<\/p>\n Onnistuuko Kiina? Suunnitelmat ainakin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vakuuttavilta ja teknologiakin toimivalta. L\u00e4hivuosina n\u00e4emme, miten avaruuskilpailussa k\u00e4y.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nasan voimakkain kantoraketti SLS odottaa jo laukaisualustallaan l\u00e4ht\u00f6laskentaa. Maaliskuun alkuun suunniteltu Artemis-ohjelman toinen lento vie nelj\u00e4 astronauttia Kuun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":166994,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,80,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-166993","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-satakunnan-kansa","13":"tag-science","14":"tag-space","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116052012882021340","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=166993"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166993\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/166994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=166993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=166993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=166993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/468.gif\")
<\/p>\n\n
![\"Artemis](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/1770758410_258_468.jpg\")
<\/p>\n\n
![\"Artemis](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/1770758410_520_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Taiteilijan](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/1770758410_429_468.jpg\")
<\/p>\n![\"Eugene](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/1770758410_823_468.jpg\")
<\/p>\n\n
![\"Havainnekuva](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/1770758411_257_468.jpg\")
<\/p>\n\n
![\"Kiinalla](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/1770758411_977_468.jpg\")
<\/p>\n