{"id":169621,"date":"2026-02-14T11:06:10","date_gmt":"2026-02-14T11:06:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/169621\/"},"modified":"2026-02-14T11:06:10","modified_gmt":"2026-02-14T11:06:10","slug":"toinen-tasavalta-kansallisteatterissa-kun-kekkosen-suomi-oli-taas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/169621\/","title":{"rendered":"Toinen tasavalta Kansallisteatterissa – Kun Kekkosen Suomi oli – taas"},"content":{"rendered":"

Teatteriarvio<\/strong><\/p>\n

Esa Leskisen <\/strong>Kansallisteatterille kirjoittama ja ohjaama Toinen tasavalta -n\u00e4ytelm\u00e4 alkaa kohtauksella, jossa vanha Urho<\/strong> Kekkonen<\/strong> nukkuu Tamminiemess\u00e4 ja havahtuu. Elet\u00e4\u00e4n syksy\u00e4 1986, ja Kekkonen on kuollut elokuun lopussa. H\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n istuu Josif<\/strong> Stalin<\/strong>, joka komentaa: \u201dJuo!\u201d Kekkonen tarttuu y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 olevaan viinilasiin \u2013 ja juo. Lyhyen ytimekk\u00e4\u00e4sti on esitelty n\u00e4ytelm\u00e4n asetelmat: kuka komensi ja kuka totteli.<\/p>\n

\"\"Saunadiplomatiaa. Kekkosen (Vesa Vierikko) pehmitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov (Valtteri Simonen). Kuva Mitro H\u00e4rk\u00f6nen. <\/p>\n

Toinen tasavalta, alaotsikkona Tarinoita pelon ja toivon vuosikymmenilt\u00e4, jatkaa syksyll\u00e4 2022 ensi-illan saaneen Ensimm\u00e4inen tasavalta <\/a>-n\u00e4ytelm\u00e4n tarinaa Suomen historiasta. Ensimm\u00e4inen tasavalta oli eritt\u00e4in suosittu, sen esitykset jatkuivat pitk\u00e4\u00e4n ja katsojia ehti tulla yli 42\u00a0000. Menestyst\u00e4 voi ennustaa my\u00f6s t\u00e4lle itsen\u00e4iselle jatko-osalle, jonka aikahaarukka alkaa v\u00e4lirauhan solmimisesta vuonna 1944 ja jatkuu 90-luvun alkuun.<\/p>\n

Leskisen k\u00e4sikirjoituksen ja ohjauksen vahvuudet ovat entiset: tarkka taustaty\u00f6 ja aikalaisdokumentteihin, poliittisiin muistelmiin ja historiateoksiin perustuva replikointi sek\u00e4 kerronta, jossa videokuva ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6kohtaukset vuorottelevat tarkasti rytmittyen. Leskisell\u00e4 on taito yhdist\u00e4\u00e4 lyhyiden kohtausten pirstaleinen kerronta luontevasti etenev\u00e4ksi kokonaisuudeksi.<\/p>\n

Karhun kainalossa kuristusotteessa<\/p>\n

Toinen tasavalta seuraa sodanj\u00e4lkeisen Suomen kehityst\u00e4 kahden linjan kautta: Suomen suhdetta Neuvostoliittoon ja hyvinvointivaltion rakentumista. Neuvostosuhteita hoitavat kabineteissaan miehet, sosiaalipoliittisten uudistusten puolesta eduskunnassa puhuvat varsinkin naiset.<\/p>\n

Presidentit Paasikivi<\/strong> ja varsinkin Kekkonen ovat n\u00e4ytelm\u00e4n p\u00e4\u00e4rooleissa, sivuosansa saavat mm. V\u00e4in\u00f6<\/strong> Leskinen<\/strong>,V\u00e4in\u00f6<\/strong> Tanner<\/strong>, Mauno<\/strong> Koivisto<\/strong>, Johannes<\/strong> Virolainen<\/strong>, Ahti<\/strong> Karjalainen<\/strong>, Kalevi<\/strong> Sorsa<\/strong>, Harri<\/strong> Holkeri <\/strong>sek\u00e4 Stalinin lis\u00e4ksi my\u00f6s Nikita<\/strong> Hru\u0161t\u0161ov, Aleksei Kosygin, Dmitri Ustinov, Andrei \u017ddanov <\/strong>ja koko joukko muita politiikan toimijoita. Laskin k\u00e4siohjelmasta, ett\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 on nimettyj\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 81 kpl! Huima saavutus 14 n\u00e4yttelij\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

\"\"T\u00e4st\u00e4 se alkaa, ja malja sille! Paasikivi (Jukka Puotila) valtuuttaa Kekkosen (Janne Reinikainen) osallistumaan neuvotteluihin neuvostoliittolaisten kanssa. Kuva Mitro H\u00e4rk\u00f6nen.<\/p>\n

Nuorempaa valtiomies Kekkosta esitt\u00e4\u00e4 Janne Reinikainen<\/strong> ja vanhempaa Vesa Vierikko<\/strong>. N\u00e4in Toisen tasavallan ennakkon\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen ensi-iltaa, ja esitys tuntui kaikin tavoin valmiilta. Janne Reinikaisen Kekkoselta odotin v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n pontevuutta, ehk\u00e4 vain omien Kekkos-mielikuvieni takia. Vesa Vierikko on taas upea sek\u00e4 vallassa olevana presidenttin\u00e4 ett\u00e4 muistisairaana vanhuksena. Kirjoitan taas upea, koska sit\u00e4 h\u00e4n oli my\u00f6s Ensimm\u00e4isen tasavallan K.J.St\u00e5hlbergina<\/strong>.<\/p>\n

Toisen tasavallan Kekkonen on vaikeassa v\u00e4lik\u00e4dess\u00e4 ja sukkuloi Neuvostoliiton kovien vaatimusten ja Suomen veitsenter\u00e4ll\u00e4 heiluvan itsen\u00e4isyyden v\u00e4lill\u00e4. Minua ehk\u00e4 eniten h\u00e4tk\u00e4hdytti tieto siit\u00e4, miten l\u00e4hell\u00e4 oli, ettei Neuvostoliitto saanut l\u00e4pi vaatimustaan yhteisist\u00e4 sotaharjoituksista eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Suomen itsen\u00e4isen armeijan puolustusvoiman vesitt\u00e4misest\u00e4. Yht\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten paljon Neuvostoliitto pystyi vaikuttamaan Suomen sis\u00e4politiikkaan.<\/p>\n

\"\"Vasemmalla Kekkonen ja tulkki, oikealla Stalin (Taisto Oksanen). Kuva Mitro H\u00e4rk\u00f6nen.<\/p>\n

Toisen tasavallan k\u00e4siohjelmassa historiantutkija Oula Silvennoinen<\/strong> kirjoittaa:<\/p>\n

\n

Se Suomi ei ollut satelliitti, ei vasallikaan, jos kohta v\u00e4hemm\u00e4n vapaa kuin pikkuvaltiot yleens\u00e4 ajamaan omia linjauksiaan Neuvostoliiton tavoitteista ja tarpeista irrallaan, viel\u00e4kin v\u00e4hemm\u00e4n niiden vastaisesti. Er\u00e4\u00e4nlainen autonominen suuriruhtinaskunta. Taas.<\/p>\n<\/blockquote>\n

\"\"T\u00e4ss\u00e4 kuva n\u00e4ytelm\u00e4n jaksosta, jonka nimi oli paljon puhuvasti Ruhtinas. Kuva Mitro H\u00e4rk\u00f6nen.<\/p>\n

Olin sopivasti lukenut juuri ennen Toisen tasavallan n\u00e4kemist\u00e4 Lasse Lehtisen<\/strong> kirjan V\u00e4h\u00e4lt\u00e4 piti \u2013 Kansakunnan hurjat hetket (Otava, 2025), jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s samoja Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lisi\u00e4 tapahtumia kuin Toisessa tasavallassa. \u00a0Lehtisen luoma kuva Kekkosesta on huomattavasti negatiivisempi kuin Leskisen, mutta paljon oli painotuksissa my\u00f6s yhteist\u00e4, ovathan molempien l\u00e4hteet samoja. Yht\u00e4l\u00e4inen n\u00e4kemys oli mm. siit\u00e4, ett\u00e4 Kekkonen oli alun perinkin junaillut noottikriisin, joka kaatoi Lauri Hongan<\/strong> presidenttiehdokkuuden ja ns. Honka-liiton ja varmisti Kekkoselle toisen presidenttikauden. Lehtisen kirjan lukeminen helpotti n\u00e4ytelm\u00e4n tapahtumien seuraamista, mutta laimensi joidenkin kohtauksen voimaa, kun olin niist\u00e4 jo lukenut t\u00e4m\u00e4n hetken tulkinnat. \u00a0<\/p>\n

Hyvinvointivaltion rakentaminen<\/p>\n

Sotienj\u00e4lkeisen Suomen ulkopolitiikassa ja sis\u00e4politiikassakin taiteiltiin hyvien v\u00e4lien s\u00e4ilymisell\u00e4 isoon naapuriin ja toisaalta solmittiin suhteita l\u00e4nteen. Samalla k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 Suomesta rakennettiin pohjoismaista hyvinvointivaltiota, ja oli t\u00e4rke\u00e4 oivallus ottaa Toiseen tasavaltaan mukaan my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 kehitys.<\/p>\n

\"\"Kristiina Halttu t\u00e4ll\u00e4 kertaa el\u00e4kelakia puolustavana sosialidemokraattisena kansanedustajana. Kuva Mitro H\u00e4rk\u00f6nen.<\/p>\n

\u201dEduskunnan puhujap\u00f6ntt\u00f6\u00f6n\u201d, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suuren n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n sivuaitioihin marssi esityksess\u00e4 monta kansanedustajaa puolustamaan eri sosiaalilakien ja -etuisuuksien s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4. Jokunen nimist\u00e4 oli tuttu nykykatsojallekin, mutta suurin osa on tunnistamattomia meille j\u00e4lkipolville, jotka olemme saaneet nauttia heid\u00e4n voimakkaasti puoltamistaan etuisuuksista: lapsilis\u00e4laki vuonna 1948, kansanel\u00e4kelaki v. 1958, ty\u00f6tt\u00f6myyskassalaki ja ty\u00f6tt\u00f6myyskorvaus v. 1960, sairausvakuutuslaki v. 1964 \u2026<\/p>\n

Ilman vastustusta n\u00e4m\u00e4 lait eiv\u00e4t syntyneet, ja Toinen tasavalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vastustajat ja heid\u00e4n argumenttinsa: liian kallista, valtion ei pid\u00e4 ottaa hoitaakseen, ei rahaa t\u00e4llaiseen. Mik\u00e4 olisi ajankohtaisempaa juuri nyt, kun sosiaaliturvaamme heikennet\u00e4\u00e4n urakalla.<\/p>\n

Paasikivest\u00e4 Koiviston kauteen<\/p>\n

Jukka Puotila<\/strong> saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 imitaattorin kykyj\u00e4\u00e4n bravuurirooleissaan Paasikiven\u00e4 ja Koivistona, ja hyvin h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin, ei ollenkaan yli tai muitten n\u00e4yttelij\u00f6iden rooleista poiketen. Paasikivi on vanha viisas valtiomies innokkuutta pursuavan nuoren Kekkosen rinnalla. H\u00e4n on keskustelukumppani my\u00f6s Kekkosen viimeisin\u00e4, jo sumentuneen muistin vuosina. Yhdess\u00e4 presidentit puivat mennytt\u00e4, vaikka Paasikivi muistuttaakin: \u201dMutta min\u00e4h\u00e4n olen kuollut!\u201d<\/p>\n

Koko n\u00e4yttelij\u00e4seurue onnistui erinomaisesti vaihtuvissa rooleissaan. Erikseen nostaisin viel\u00e4 Taisto Oksasen<\/strong> Stalinina ja Johannes Virolaisena ja Valtteri Simosen<\/strong> ven\u00e4j\u00e4nkielisiss\u00e4 rooleissa mm. Nikita Hru\u0161t\u0161ovina ja Aleksei Kosyginina. Ajan ulko- ja sis\u00e4politiikka oli vahvasti miesten, niinp\u00e4 Katariina Kaitue<\/strong>, Sari Puumalainen<\/strong> ja Kristiina Halttu<\/strong> saavat loistaa vain kyvyss\u00e4\u00e4n muuntua roolista toiseen.<\/p>\n

Jussi Tuurnan<\/strong> musiikki pysyy taka-alalla, mutta muistuttaa sopivasti siit\u00e4 vuosikymmenest\u00e4, jota kuvataan. Riehakkaaksi se yltyy vasta, kun vietet\u00e4\u00e4n 80-luvun kulutusjuhlaa ja Suomen toisen tasavallan loppua.<\/p>\n

\"\"Entinen presidentti. Kuva Mitro H\u00e4rk\u00f6nen.<\/p>\n

Kekkonen el\u00e4\u00e4 viimeiset viisi vuotta Tamminiemen yksin\u00e4isyydess\u00e4. Kekkosen taustaa raottava, mutta my\u00f6s koskettava on kohtaus, jossa vanhan miehen mieleen nousee muisto puusepp\u00e4 Niemisest\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n teloituksesta Haminan torilla sis\u00e4llissodan vuonna 1918.<\/p>\n

Esityksen tiedot<\/p>\n

    \n
  • Esa Leskinen: Toinen tasavalta<\/li>\n
  • Kantaesitys Kansallisteatterin Suurella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 12.2.2026<\/li>\n
  • Rooleissa Vesa Vierikko<\/strong>, Janne Reinikainen<\/strong>, Taisto Oksanen<\/strong>, Jukka Puotila<\/strong>, Esa-Matti Long<\/strong>, Katariina Kaitue<\/strong>, Petri Liski<\/strong>, Heikki Pitk\u00e4nen<\/strong>, Valtteri Simonen<\/strong>, Antti P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen<\/strong>, Sari Puumalainen<\/strong>, Kristiina Halttu<\/strong>.<\/li>\n
  • Ohjaus: Esa Leskinen<\/strong> <\/li>\n
  • Lavastussuunnittelu: Kati Lukka<\/strong><\/li>\n
  • Pukusuunnittelu: Tarja Simone<\/strong><\/li>\n
  • Musiikki: Jussi Tuurna<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n

    \n\tAiheeseen liittyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teatteriarvio Esa Leskisen Kansallisteatterille kirjoittama ja ohjaama Toinen tasavalta -n\u00e4ytelm\u00e4 alkaa kohtauksella, jossa vanha Urho Kekkonen nukkuu Tamminiemess\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":169622,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[137,27783,33,31,30,27784,22222,1171,27785,27786,4136,32,27787,27788,8196,109],"class_list":{"0":"post-169621","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-entertainment","9":"tag-esa-leskinen","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-j-k-paasikivi","14":"tag-mauno-koivisto","15":"tag-neuvostoliitto","16":"tag-noottikriisi","17":"tag-sosiaalipolitiikka","18":"tag-suomen-kansallisteatteri","19":"tag-suomi","20":"tag-suuri-nayttamo","21":"tag-toinen-tasavalta","22":"tag-urho-kekkonen","23":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116068665497522714","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169621","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=169621"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169621\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/169622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=169621"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=169621"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=169621"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}