{"id":169844,"date":"2026-02-14T17:22:16","date_gmt":"2026-02-14T17:22:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/169844\/"},"modified":"2026-02-14T17:22:16","modified_gmt":"2026-02-14T17:22:16","slug":"raakku-on-luontokadon-uhri-kasvattamalla-lajin-voi-viela-pelastaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/169844\/","title":{"rendered":"Raakku on luontokadon uhri \u2013 Kasvattamalla lajin voi viel\u00e4 pelastaa"},"content":{"rendered":"

Pitkiss\u00e4 suorakaiteen muotoisissa altaissa solisee vesi, jonka \u00e4\u00e4ni sekoittuu pumppujen kohinaan. Harmaa muoviallas matkii oikeaa jokea. <\/p>\n

Pohjasoralla p\u00f6tk\u00f6tt\u00e4\u00e4 pieni\u00e4, ruskeita simpukoita, eritt\u00e4in uhanalaisen raakun eli jokihelmisimpukan poikasia. Niiden emot on tuotu Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Konneveden tutkimusasemalle<\/a> Luttojoesta, joka on Tuulomajoen \u00advesist\u00f6\u00f6n kuuluva joki Inarin ja Sodankyl\u00e4n it\u00e4osissa.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6t ovat noin nelivuotiaita. Kuori on halkaisijaltaan vasta parin sentin mittainen, mutta raakkuvauvat tunnistaa jo ilmiselviksi pikkusimpukoiksi. <\/p>\n

\u201dAltaassa on helppo havaita, miten raakut luonnossa k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6t ovat jo kasvaneet riitt\u00e4v\u00e4n isoiksi, ett\u00e4 ne nousevat soran pinnalle ja suodattavat ruokansa vedest\u00e4\u201d, Henri Nummela<\/strong> kertoo. H\u00e4n ty\u00f6skentelee tutkimusasemalla teknisen\u00e4 avustajana.<\/p>\n

\u201dPienemm\u00e4t raakut kaivautuvat soran alle ja raapivat ruokansa jalalla soran pinnasta.\u201d<\/p>\n

Konneveden raakut ovat eri puolilta Suomea populaatioista, jotka eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 vuosikymmeniin onnistuneet lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n itse. Aikuiset yksil\u00f6t ovat ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4, ja nyt lajille on ostettava aikaa, ettei se p\u00e4\u00e4se kuolemaan sukupuuttoon. <\/p>\n

\"Aikuinen<\/a>
\n Aikuinen raakku on kookas ja painava simpukka, joka voi el\u00e4\u00e4 yli 200-vuotiaaksi. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

\"Nelivuotiaan<\/a>
\n Nelivuotiaan raakunpoikasen tunnistaa simpukaksi jo paljaalla silm\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

\"Henri<\/a>
\n Henri Nummela esittelee Luttojoen poikasia. Raakut palautetaan kotijokiinsa laitoskasvatuksen j\u00e4lkeen. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

Moni laji on jo kadonnut<\/p>\n

Raakkujen kohtalo on hyv\u00e4 esimerkki il\u00admi\u00f6st\u00e4, jota kutsutaan luontokadoksi. Eritt\u00e4in uhanalaista simpukkalajia ahdistetaan monesta suunnasta, kun ihminen on levitt\u00e4ytynyt ja muokannut ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Samalla muiden lajien elintila on kaventunut.<\/p>\n

Raakun kohdalla tilanne on p\u00e4\u00e4ssyt niin surkeaksi, ett\u00e4 sille uhkaa k\u00e4yd\u00e4 kuten tammihiirelle, vesikolle ja kultasirkulle. Ne ja runsaat 300 muuta lajia ovat jo kadonneet Suomesta. <\/p>\n

\u201dRaakun kannalta vaikeinta on sen vaatelias poikasvaihe. Muutama ensimm\u00e4inen vuosi on herkk\u00e4\u00e4 aikaa, mutta jos pystymme auttamaan poikaset siit\u00e4 yli, populaa\u00adtioilla on taas enemm\u00e4n toivoa\u201d, kertoo \u00adJouni Taskinen<\/strong>, Konneveden tutkimusaseman johtaja.<\/p>\n

Tutkimusaseman hallit k\u00e4tkev\u00e4t sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 raakkukasvattamon, mutta Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston, Mets\u00e4hallituksen ja Ely-keskusten LIFE Revives -hankkeessa <\/a>pureudutaan my\u00f6s ongelman juurisyihin.<\/p>\n

\u201dYrit\u00e4mme palauttaa raakkujokia l\u00e4hemm\u00e4s niiden luonnollista tilaa. Kunnostamme hankkeessa valuma-alueita ja ennallistamme jokia, jotta tutkimusasemalla kasvaneet poikaset voidaan palauttaa parempiin olosuhteisiin.\u201d<\/p>\n

Tehomets\u00e4talous, soiden ojittaminen, maanviljely ja rakentaminen rasittavat jokihelmisimpukan elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 etenkin Etel\u00e4-Suomessa, sill\u00e4 irtonaista maa-ainesta ja ravinteita huuhtoutuu jokiin tulvien ja sadeveden mukana. Vaikka aikuiset raakut ovat melko kest\u00e4vi\u00e4, pienet raakkuvauvat tukehtuvat liettyvill\u00e4 pohjilla. <\/p>\n

\u201dRakennetaan sedimenttialtaita sinne, miss\u00e4 ojat laskevat jokeen, jotta maa-aines p\u00e4\u00e4see laskeutumaan niihin. Tehd\u00e4\u00e4n raakuille \u2019lastentarhoja\u2019, joissa on ilmavaa soraa, ja palautetaan jokeen kivi\u00e4, jotta veden luonnollinen virtaus palautuu\u201d, Taskinen luettelee keinoja.<\/p>\n

Kun vanhoja tukinuittor\u00e4nnej\u00e4 ennallistetaan luonnollisiksi virroiksi, hy\u00f6tyy samalla moni muukin laki kuin raakku. Esimerkiksi taimenen ja raakun vastoink\u00e4ymiset johtuvat samoista muutoksista elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Kun Hiitolanjoki vapautui padoista, lohien paluu sai raavaan kalamiehenkin kyyneliin: \u201dIhan kylm\u00e4t v\u00e4reet menee, t\u00e4st\u00e4 on haaveiltu vuosikausia\u201d<\/a><\/p>\n

\"Kiduksilta<\/a>
\n Kiduksilta pudottautumisen j\u00e4lkeen raakun poikaset ovat niin pieni\u00e4, ett\u00e4 ne on seulottava talteen mikroskoopin avulla. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

\"\"<\/a>
\n Pikkuraakkujen seulomiseen ja mikroskopointiin tarvitaan my\u00f6s pipetti\u00e4. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

Keinotekoinen kes\u00e4<\/p>\n

Jokihelmisimpukan tilanne on parempi Lapin kirkkaissa virtavesiss\u00e4, miss\u00e4 on kourallinen elinvoimaisia raakkuyhdyskuntia j\u00e4ljell\u00e4. Silti pohjoisessakin suuri osa raakuista on katoamassa. <\/p>\n

Vesivoimalaitokset katkaisevat monet lohikalojen vaellusreiteist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 jokihelmisimpukan loisivat toukkavaiheet p\u00e4\u00e4se kiinnittym\u00e4\u00e4n is\u00e4nt\u00e4kalojen kiduksille. <\/p>\n

Konneveden tutkimusasemalla t\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntymisen estett\u00e4 kierret\u00e4\u00e4n muovisaaveissa. Aikuisilta raakuilta ker\u00e4t\u00e4\u00e4n talteen glokidium, hedelm\u00f6ittynyt klimppi, jossa simpukan sukusolut kehittyv\u00e4t toukiksi. Naaraat vapauttavat sen veteen, kun toukkavaiheet ovat kypsi\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkaarensa seuraavaan vaiheeseen.<\/p>\n

\u201dIs\u00e4nt\u00e4kalat ja toukat laitetaan yhdess\u00e4 \u00e4mp\u00e4riin. Puolessa tunnissa toukat tartuttavat kalat, jotka p\u00e4\u00e4sev\u00e4t sen j\u00e4lkeen jatkamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 altaissa\u201d, Henri Nummela kertoo.<\/p>\n

Luonnossa poikaset pudottautuvat kaloista takaisin virtaan 9\u201310 kuukauden loisimisen j\u00e4lkeen, mutta tutkimusasemalla on havaittu, ett\u00e4 poikasvaiheen kiertoa voi keinotekoisesti nopeuttaa jopa nelj\u00e4\u00e4n kuukauteen. Kalat ker\u00e4t\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen saaveihin, ja poikasille uskotellaan l\u00e4mmitetyn veden avulla, ett\u00e4 nyt on kes\u00e4.<\/p>\n

\u201dRaakun poikaset tarvitsevat kylm\u00e4jakson, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 lyhyempikin jakso riitt\u00e4\u00e4. N\u00e4in saamme kasvatettua paljon suuremman m\u00e4\u00e4r\u00e4n poikasia.\u201d<\/p>\n

Mikrokokoiset simpukat poimitaan talteen keruualtaiden poistoputkien siivil\u00f6ist\u00e4 ja siirret\u00e4\u00e4n kasvamaan tekojokeen. <\/p>\n

\"Tutkimusaseman<\/a>
\n Tutkimusaseman johtaja Jouni Taskinen sanoo, ett\u00e4 tutkimushankkeiden k\u00e4ynnist\u00e4minen olisi vaivalloista ilman tutkimusasemia. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4t tutkimusasemat<\/p>\n

Konneveden tutkimusasema on er\u00e4\u00e4nlainen biologisen tutkimuksen keidas. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston laitos on seissyt runsaat 40 vuotta aivan Etel\u00e4-Konneveden kansallispuiston kyljess\u00e4. <\/p>\n

Likell\u00e4 ei ole teollisuutta, ja Konnevesi-j\u00e4rven vesi on kirkasta ja puhdasta. Siihen on hyv\u00e4 vertailla, kun kartoitetaan muiden vesist\u00f6jen tilaa. <\/p>\n

Asemalla tehd\u00e4\u00e4n paljon sellaista tutkimusta, jota ei tehd\u00e4 Suomessa miss\u00e4\u00e4n muualla. Kaupunkikampuksella lintujen, myyrien tai kalojen seuraaminen luonnollisen kaltaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei yksinkertaisesti onnistu. Monet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tutkittavat lajit vaativat paljon tilaa.<\/p>\n

\u201dKonneveden tutkimusasemalla on ker\u00e4tty tietoa ja seurattu luonnon tilaa pitk\u00e4\u00e4n. Seurantatieto on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kun ilmasto ja luontoymp\u00e4rist\u00f6 muuttuvat\u201d, Jouni Taskinen kertoo.<\/p>\n

Tutkimusasemilla on erityinen rooli luontokadon torjunnassa, sill\u00e4 ne ovat osa kansainv\u00e4list\u00e4 verkostoa, joka pystyy hankkimaan tietoa maantieteellisesti monesta suunnasta.<\/p>\n

\u201dJos miss\u00e4 tahansa p\u00e4in Suomea, Eurooppaa tai jopa maailmaa syntyy kysymys, johon halutaan vastaus, tutkimusasemien kautta projekti voidaan ponnistaa pystyyn nopeasti, koska henkil\u00f6kunta, osaaminen ja laitteet ovat jo olemassa.\u201d<\/p>\n

Haaste on megalomaaninen. Ihminen on muovannut kolme nelj\u00e4sosaa maapallon pinta-alasta omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 niin, ett\u00e4 muiden lajien on ahtauduttava koko ajan pieneneviin elintiloihin. <\/p>\n

Eik\u00e4 luontokato uhkaa vain muita eli\u00f6lajeja, vaan vaarassa on my\u00f6s ihminen. Esimerkiksi p\u00f6lytt\u00e4jien katoaminen uhkaa ruo\u00adan\u00adtuotantoa tavalla, joka voi romahduttaa maapallolla my\u00f6s ihmisel\u00e4m\u00e4n. <\/p>\n

Lue my\u00f6s: Seura selvitti: Kirjolohen kasvatus pilaa kirkkaita vesist\u00f6j\u00e4 rajan takana \u2013 Karjalan tasavallasta on tullut Ven\u00e4j\u00e4n suurin kirjolohenkasvattaja<\/a><\/p>\n

\"Py\u00f6re\u00e4ss\u00e4<\/a>
\n Py\u00f6re\u00e4ss\u00e4 altaassa el\u00e4\u00e4 aikuisia raakkuja. Yksil\u00f6it\u00e4 on tuotu muun muassa Karvianjoelta, mist\u00e4 Seura teki jutun syksyll\u00e4 2025. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

\"Raakku<\/a>
\n Raakku suodattaa ravintonsa suoraan vedest\u00e4. Tutkimusaseman raakut saavat mikrolev\u00e4valmisteita ja luonnollista ravintoa Konnevesi-j\u00e4rven vedest\u00e4. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n

Raakun i\u00e4ss\u00e4 piilee toivo<\/p>\n

Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatisi johdonmukaista suojelupolitiikkaa, johon Suomikin on EU:n biodiversiteettistrategiassa<\/a> sitoutunut. Toimet vain n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4n ongelman mittakaavaan n\u00e4hden liian vaatimattomiksi.<\/p>\n

Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 ovat vanhojen metsien suojelukriteerit<\/a>. Vaikka Suomi on sitoutunut suojelemaan l\u00e4hes kolmanneksen maa- ja meripinta-alastaan, kriteerit muotoiltiin niin kireiksi, ettei etel\u00e4isest\u00e4 Suomesta l\u00f6ytynyt suojeltavaa mets\u00e4\u00e4 juuri lainkaan.<\/p>\n

Maailmanlaajuisesti yli miljoona lajia on vaarassa kadota, ja Suomessakin joka yhdeks\u00e4s laji on uhanalainen<\/a>. Tilanne on viimeisen 25 vuoden aikana heikentynyt hitaasti mutta varmasti. My\u00f6s raakun pelastusoperaation p\u00e4\u00e4ll\u00e4 roikkuu uhkaava pilvi: ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 on ilmoittanut, ettei raakkuty\u00f6h\u00f6n l\u00f6ydy en\u00e4\u00e4 rahoitusta.<\/p>\n

\u201dYrit\u00e4mme tietysti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 korvaavaa rahoitusta. Totuus on, etteiv\u00e4t luontohankkeet edisty ilman rahaa\u201d, tutkimusaseman johtaja Taskinen sanoo. <\/p>\n

Poikaskasvatus on kuitenkin ollut sen verran menestys, ett\u00e4 Taskinen on raakun suhteen toiveikas. <\/p>\n

\u201dUskon, ett\u00e4 raakun kohdalla voimme n\u00e4hd\u00e4 k\u00e4\u00e4nteen parempaan kymmenen vuoden kuluessa. Luonto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n koko ajan enemm\u00e4n voimavarana, ja raakkua hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t jokien kunnostukset hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t kokonaisia virtavesien ekosysteemej\u00e4. Samoista toimista hy\u00f6tyy muun muassa taimen.\u201d<\/p>\n

Toinen toivon siemen piilee jokihelmisimpukan pitk\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4: ne voivat el\u00e4\u00e4 200-vuotiaiksi. Jos poikaset selvi\u00e4v\u00e4t luonnossa, nyt tuotetut pikkusimpukat voivat kannatella lajin selviytymist\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Lue my\u00f6s: Karvianjoella pelastetaan uhanalaisia jokihelmisimpukoita viimeisell\u00e4 hetkell\u00e4 \u2013 \u201dJos poikasia ei saada lis\u00e4tty\u00e4, raakkuja ei pian en\u00e4\u00e4 ole\u201d<\/a><\/p>\n

Suomen lajien uhanalaisuus<\/p>\n

Joka viides Suomen lajeista on luokiteltu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n silm\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4viksi. Useampi kuin yksi sadasta on h\u00e4vinnyt luonnosta kokonaan. Raakku on luokiteltu eritt\u00e4in uhanalaiseksi, joita on Suomen lajeista 4,1 prosenttia.<\/p>\n

L\u00e4hde: Punainen kirja: Suomen lajien uhanalaisuus<\/p>\n

\"Kumisaappaat<\/a>
\n Kumisaappaat desinfioidaan vadissa ennen halliin menoa, etteiv\u00e4t taudit p\u00e4\u00e4se levi\u00e4m\u00e4\u00e4n. My\u00f6s vesi puhdistetaan ennen kuin se juoksetetaan altaisiin. <\/p>\n

\u00a9 Kristiina Kontoniemi <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pitkiss\u00e4 suorakaiteen muotoisissa altaissa solisee vesi, jonka \u00e4\u00e4ni sekoittuu pumppujen kohinaan. Harmaa muoviallas matkii oikeaa jokea. Pohjasoralla p\u00f6tk\u00f6tt\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":169845,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,3481,72,1099,476,118,32,119,472,1248,477],"class_list":["post-169844","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-jokihelmisimpukka","tag-luonto","tag-luontokato","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-tutkimus","tag-uhanalaiset-lajit","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116070144024435124","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=169844"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/169844\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/169845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=169844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=169844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=169844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}