{"id":170001,"date":"2026-02-14T21:54:31","date_gmt":"2026-02-14T21:54:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/170001\/"},"modified":"2026-02-14T21:54:31","modified_gmt":"2026-02-14T21:54:31","slug":"it-kupla-romutti-internet-huuman-vuosituhannen-vaihteessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/170001\/","title":{"rendered":"It-kupla romutti internet-huuman vuosituhannen vaihteessa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mittakaavaltaan ja kooltaan vain harvat kuplat vet\u00e4v\u00e4t taloushistoriassa vertoja 1990-luvun it-kuplalle, jota kutsutaan my\u00f6s dotcom- tai teknologiakuplaksi.<\/p>\n

Internetin kasvava suosio k\u00e4ynnisti tuolloin valtavan spekulointiaallon \u201duuden talouden\u201d yrityksiss\u00e4. Nopea kasvu ja innovaatiot johtivat siihen, ett\u00e4 teknologia-alan startup-yrityksiin virtasi ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon riskip\u00e4\u00e4omaa, mik\u00e4 johti paisuneisiin osakekursseihin ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin liiketoimintamalleihin.<\/p>\n

Termi\u00e4 \u201ddotcom-kupla\u201d k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran kuvaamaan t\u00e4t\u00e4 ajanjaksoa, jolloin sijoittajat vakuuttuivat siit\u00e4, ett\u00e4 internet-yritykset olivat voittamattomia ja pystyiv\u00e4t tuottamaan suuria voittoja pienell\u00e4 vaivalla.<\/p>\n

It-kuplan alkul\u00e4hde l\u00f6ytyy internetin eli World Wide Webin k\u00e4ynnistymisest\u00e4 vuonna 1989 ja siit\u00e4 seuranneesta internet- ja teknologiapohjaisten start-up-yritysten perustamisesta 1990-luvulla. 1990-luvulla internetin k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti ja se alkoi yleisty\u00e4 verkko-ostosten tekemisest\u00e4, viestinn\u00e4st\u00e4 ja uutisl\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n

\u201dIrrationaalisen ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden\u201d aika<\/p>\n

Varsinaisesti It-kupla syntyi 1990-luvun lopulla, kun riskip\u00e4\u00e4omasijoitukset teknologia-alan startup-yrityksiin lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t, ja sijoittajia houkutteli mahdollisuus saada suuria tuottoja sijoituksistaan.<\/p>\n

Nasdaqiin alkoi virrata enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa vuonna 1997. Vuoteen 1999 menness\u00e4 per\u00e4ti 39 prosenttia kaikista USA:n p\u00e4\u00e4omasijoituksista oli suunnattu Internet-yrityksiin. Samana vuonna suurin osa 457:st\u00e4 listautumisannista liittyi Internet-yrityksiin.<\/p>\n

Samalla se loi ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa liiketoimintamallit olivat usein kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja yritykset pyrkiv\u00e4t nopeaan kasvuun hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Sen sijaan, ett\u00e4 sijoittajat olisivat keskittyneet yritys-, toimiala- ja markkina-analyysiin sek\u00e4 osakkeiden arvostustasojen analyysiin, monet sijoittajat keskittyiv\u00e4t v\u00e4\u00e4riin mittareihin. T\u00e4llainen v\u00e4\u00e4r\u00e4 mittari oli esimerkiksi liikenteen kasvu it-yhti\u00f6n verkkosivustolla, jota startup-yritykset edistiv\u00e4t.<\/p>\n

Useimmat startup-yritykset eiv\u00e4t omaksuneet toteuttamiskelpoisia liiketoimintamalleja, kuten kassavirran tuottamista. Ne olivat p\u00f6rssiss\u00e4 yliarvostettuja ja eritt\u00e4in spekulatiivisia.<\/p>\n

Amerikkalaiset mediayhti\u00f6t rohkaisivat ihmisi\u00e4 sijoittamaan riskialttiisiin teknologiaosakkeisiin<\/a> markkinoimalla liian optimistisia odotuksia tulevista tuotoista. Talousjulkaisut kuten Wall Street Journal, Forbes, Bloomberg ja monet sijoitusanalyysijulkaisut kiihdyttiv\u00e4t kysynt\u00e4\u00e4 tiedotusv\u00e4lineidens\u00e4 kautta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 polttoainetta palavaan tuleen ja paisuttamalla kuplaa entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Alan Greenspanin<\/strong> joulukuussa 1996 pit\u00e4m\u00e4 puhe \u201dirrationaalisesta ylt\u00e4kyll\u00e4isyydest\u00e4\u201d k\u00e4ynnisti my\u00f6s vauhdin teknologiseen kasvuun ja noususuhdanteeseen.<\/p>\n

P\u00f6rssihuuman rakennuspalikat olivat paikallaan. NASDAQ Composite -indeksi, jossa suurin osa n\u00e4ist\u00e4 teknologia- ja pilvipalveluyritysten osakkeista oli listautuneena, nousi vuoden 1990 alun noin 750:st\u00e4 yli 5 000:een maaliskuussa 2000. Vuosien 1995 ja 2000 v\u00e4lill\u00e4 Nasdaqin arvo nousi yli viisinkertaiseksi.<\/p>\n

It-kupla puhkeaa luottamuksen romahdukseen<\/p>\n

It-kuplan puhkeaminen oli merkitt\u00e4v\u00e4n taloudellisen myllerryksen aikaa, jolloin monien teknologiayritysten osakekurssit romahtivat. Se oli seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 sijoittajat menettiv\u00e4t uskonsa internet-sijoitustensa tuottopotentiaaliin, mik\u00e4 johti yleiseen luottamuksen menetykseen markkinoilla.<\/p>\n

Kun p\u00e4\u00e4omasijoittajat vet\u00e4ytyiv\u00e4t markkinoilta ja yritykset kamppailivat voittojen tuottamisesta, monien yritysten oli yh\u00e4 vaikeampi selviyty\u00e4. Se johti lopulta laajoihin teknoyritysten konkursseihin.<\/p>\n

Kuplassa yhdistyv\u00e4t spekulatiivinen tai villitykseen perustuva sijoittaminen, startup-yrityksille suunnatun riskip\u00e4\u00e4omarahoituksen runsaus ja se, ett\u00e4 dotcom-yritykset eiv\u00e4t onnistuneet tuottamaan voittoa.<\/p>\n

Romahduksella oli kauaskantoisia vaikutuksia internet-yhti\u00f6iden kanssa suoraan tekemisiss\u00e4 olevien yritysten lis\u00e4ksi my\u00f6s muille markkinoille, sill\u00e4 sijoittajien yleinen luottamus laski teknologiaosakkeiden ep\u00e4vakautta koskevien pelkojen vuoksi. Jopa Ciscon, Intelin ja Oraclen kaltaisten vakaitten teknoj\u00e4ttil\u00e4isten osakekurssit menettiv\u00e4t yli 80 prosenttia arvostaan.<\/p>\n

NASDAQ Composite -indeksi romahti pian maaliskuussa 2000 saavutetun huippunsa j\u00e4lkeen ja putosi per\u00e4ti 78 prosenttia lokakuuhun 2002 menness\u00e4, mik\u00e4 aiheutti Yhdysvalloissa my\u00f6s taantuman.<\/p>\n

Seuraavan kerran indeksi saavutti uuden huippunsa vasta vuonna 2015, yli 15 vuotta edellisen huippunsa j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kupla puhkesi my\u00f6s Suomessa, mutta pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa. Satama Interactive, Sonera ja Jippii Group ovat nousseet kotimaisen it-kuplan symboleiksi.<\/p>\n

Mit\u00e4 it-kuplasta voidaan oppia?<\/p>\n

It-kuplan j\u00e4lkimainingit j\u00e4ttiv\u00e4t pysyv\u00e4n vaikutuksen sek\u00e4 sijoittajiin ett\u00e4 yritysten omistajiin.<\/p>\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 kantap\u00e4\u00e4n kautta opituista l\u00e4ksyist\u00e4 oli, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 terve skeptisyys mahdollisia sijoituksia arvioidessa. Vuosituhannen vaihteen it-huuma sai monet ihmiset tekem\u00e4\u00e4n liian optimistisia ennusteita. Se puolestaan johti siihen, ett\u00e4 he sijoittivat liikaa yrityksiin, joiden liiketoimintamallit eiv\u00e4t olleet kest\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Toinen It-kuplasta saatu opetus oli, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4t kasvustrategiat ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin menestyksen kannalta \u2013 mill\u00e4 tahansa toimialalla.<\/p>\n

Teknohuuman aikana monet yritykset tavoittelivat lyhytaikaisia voittoja ja nopeaa laajentumista hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, mutta n\u00e4m\u00e4 strategiat kariutuivat usein, koska ne eiv\u00e4t kyenneet tuottamaan merkitt\u00e4vi\u00e4 voittoja tai yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaansa itse\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Yritysten on siksi keskitytt\u00e4v\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rkevi\u00e4 rahoitussuunnitelmia, jotka auttavat niit\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n taantumissa ja mahdollistavat samalla niiden tasaisen kasvun ajan mittaan.<\/p>\n

It-kupla opetti my\u00f6s karvaasti, kuinka vaarallista on unohtaa pohjaty\u00f6 \u2013 varsinkin startup-yritysten kohdalla. Osakkeen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuottopotentiaali ja riskit on analysoitava asianmukaisesti ennen sijoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

It-kupla muistuttaa my\u00f6s siit\u00e4, miten arvaamattomia markkinat voivat olla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mittakaavaltaan ja kooltaan vain harvat kuplat vet\u00e4v\u00e4t taloushistoriassa vertoja 1990-luvun it-kuplalle, jota kutsutaan my\u00f6s dotcom- tai teknologiakuplaksi.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":170002,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[87],"tags":[27844,33,31,30,148,14248,9059,5582,32,91,92],"class_list":["post-170001","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-internet","tag-dotcom","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-internet","tag-it-kupla","tag-nasdaq","tag-porssikupla","tag-suomi","tag-technology","tag-teknologia"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116071213525471205","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170001","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=170001"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170001\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/170002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=170001"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=170001"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=170001"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}