{"id":170638,"date":"2026-02-15T16:20:08","date_gmt":"2026-02-15T16:20:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/170638\/"},"modified":"2026-02-15T16:20:08","modified_gmt":"2026-02-15T16:20:08","slug":"tahdet-ja-avaruus-spekulaatio-titanin-tormayksesta-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/170638\/","title":{"rendered":"T\u00e4hdet ja avaruus: Spekulaatio Titanin t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Aurinkokunnan toiseksi suurin kuu, 5 150 kilometrin kokoinen Titan, on saattanut kokea suuren t\u00f6rm\u00e4yksen hiljattain. Uuden mallinnuksen mukaan kahden kuun yhdistyminen voisi selitt\u00e4\u00e4 monta erikoisuutta Titanissa.&#13;<\/p>\n<p class=\"bodytext\">&#8221;Hyperion, Saturnuksen suuremmista kuista pienin, antoi meille t\u00e4rkeimm\u00e4n vihjeen Saturnuksen j\u00e4rjestelm\u00e4n historiasta&#8221;, kertoo <strong>Matija \u0106uk<\/strong> SETI-instituutista.\n<\/p>\n<p>&#8221;Titanin ja Hyperionin lukittumisen toisiinsa on oltava melko nuori tapahtuma, vain muutamien satojen miljoonien vuosien takainen&#8221;,<strong> <\/strong>\u0106uk sanoo. &#8221;Samoihin aikoihin Saturnukselta on h\u00e4vinnyt kuu. Kenties Hyperion ei selvinnyt t\u00e4st\u00e4 mullistuksesta, vaan syntyi siit\u00e4.&#8221;\n<\/p>\n<p>\u0106ukin johtaman ty\u00f6ryhm\u00e4n oletuksen mukaan ennen t\u00f6rm\u00e4yst\u00e4 Saturnusta kiersi nykyist\u00e4 Titania edelt\u00e4neen alku- eli proto-Titanin lis\u00e4ksi sit\u00e4 pienempi proto-Hyperion-kuu. Viimeksimainitun rata vei sen t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Titaniin. Samalla l\u00e4helle Titanin rataa olisi j\u00e4\u00e4nyt t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4 sinkoutuneita palasia, joista yksi on 270 kilometrin kokoinen Hyperion.\u00a0\n<\/p>\n<p>T\u00e4llainen t\u00f6rm\u00e4ys saattaisi selitt\u00e4\u00e4 useita asioita, kuten Titanin nykyisi\u00e4 rataparametrej\u00e4, sen v\u00e4h\u00e4isen t\u00f6rm\u00e4yskraatterien m\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 Japetus-kuun radan kaltevuuden.\n<\/p>\n<p>Tutkijaryhm\u00e4 ehdottaa my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00f6rm\u00e4yksen j\u00e4ljilt\u00e4 Titan j\u00e4i eksentriselle eli selv\u00e4sti elliptiselle radalla, jonka painovoimavaikutuksen resonanssi ajoi kaksi sisemp\u00e4\u00e4 keskikokoista kuuta t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kesken\u00e4\u00e4n ja luomaan Saturnuksen renkaat.\n<\/p>\n<p>Saturnuksen renkaiden i\u00e4st\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n olla yksimielisi\u00e4. Viime vuosina tulkinta aurinkokunnan aikaskaalassa &#8221;vasta hiljattain&#8221; syntyneist\u00e4 renkaista on kuitenkin saanut eniten kannatusta.\u00a0\n<\/p>\n<p>Vuosi sitten <a href=\"https:\/\/www.avaruus.fi\/uutiset\/aurinko-planeetat-ja-kuut\/titan-kuun-ratamallinnus-yllaettaeae-jotain-on-tapahtunut-350-miljoonan-vuoden-sisaellae.html\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow noopener\">julkaistiin tutkimus<\/a>, jonka mukaan Titanin radassa on t\u00e4ytynyt tapahtua jotain j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4\u00e4 viimeisten 350 miljoonan vuoden sis\u00e4ll\u00e4.\n<\/p>\n<p>Nasa valmistelee parhaillaan suurta Dragonfly-kopteria, joka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 laukaista matkaan 2028. Lent\u00e4v\u00e4n luotaimen pit\u00e4isi saapua Titaniin vuonna 2034. Dragonflyn tulokset saattavat ratkaista nyt esitetyn t\u00f6rm\u00e4ysmallin kohtalon.\u00a0\n<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.seti.org\/news\/saturns-moon-titan-could-have-formed-in-a-merger-of-two-old-moons\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer nofollow noopener\">Aiheesta lis\u00e4\u00e4 SETI Institute<\/a> (englanniksi)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Aurinkokunnan toiseksi suurin kuu, 5 150 kilometrin kokoinen Titan, on saattanut kokea suuren t\u00f6rm\u00e4yksen hiljattain. Uuden mallinnuksen mukaan&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":170466,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-170638","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116075562621315471","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170638","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=170638"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170638\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/170466"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=170638"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=170638"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=170638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}