{"id":170641,"date":"2026-02-15T16:34:08","date_gmt":"2026-02-15T16:34:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/170641\/"},"modified":"2026-02-15T16:34:08","modified_gmt":"2026-02-15T16:34:08","slug":"yksinkertainen-verikoe-voi-loytaa-alzheimerin-taudin-paljon-ennen-oireiden-ilmaantumista-uutissuomalainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/170641\/","title":{"rendered":"Yksinkertainen verikoe voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Alzheimerin taudin paljon ennen oireiden ilmaantumista | Uutissuomalainen"},"content":{"rendered":"<p>Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Miljoonille eurooppalaisille ja heist\u00e4 huolehtiville terveyspalveluille Alzheimer on tikitt\u00e4v\u00e4 aikapommi, johon ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n ole parannuskeinoa. EU:n rahoittamat tutkijat ovat nyt kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yksinkertaista v\u00e4linett\u00e4, jonka avulla tauti on mahdollista havaita paljon aikaisemmin, jopa vuosikymmeni\u00e4 ennen oireiden ilmaantumista.<\/p>\n<p>Taudin varhainen havaitseminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 hoito tehoaa parhaiten, kun se aloitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun tauti havaitaan riitt\u00e4v\u00e4n varhain, mahdollisuudet hidastaa sairauden etenemist\u00e4 paranevat ja ihmiset saavat enemm\u00e4n aikaa varautua tulevaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin seitsem\u00e4n miljoonaa ihmist\u00e4 Euroopassa sairastaa Alzheimerin tautia, ja Euroopan aivoneuvoston (<a href=\"https:\/\/www.braincouncil.eu\/projects\/rethinking-alzheimers-disease\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">European Brain Council<\/a>) mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4n odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Aristeidis Bakandritsos <\/strong>toimii vanhempana tutkijana t\u0161ekkil\u00e4isen Palack\u00fdn yliopiston huipputeknologiaan ja tutkimukseen keskittyv\u00e4ss\u00e4 CATRIN-instituutissa. H\u00e4n kuvaa haastetta n\u00e4in: jotta Alzheimerin tauti voidaan havaita niin varhaisessa vaiheessa, ett\u00e4 sill\u00e4 on todellista merkityst\u00e4, testauksesta on teht\u00e4v\u00e4 yksinkertaisempaa, halvempaa ja v\u00e4hemm\u00e4n invasiivista.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Varhainen havaitseminen on realistista vasta silloin, kun se on terveyspalveluille edullista ja potilaalle kivutonta ja yksinkertaista, mit\u00e4 se ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole, Bakandritsos toteaa.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Bakandritsos koordinoi<\/strong> EU:n rahoittamaa nelivuotista tutkimushanketta, joka k\u00e4ynnistettiin lokakuussa 2023. Hankkeen tarkoituksena on mullistaa tapa, jolla Alzheimerin tauti havaitaan. 2D-BioPAD-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n kohtuuhintaista laitetta, jonka avulla tavallisesta verin\u00e4ytteest\u00e4 on mahdollista havaita jopa viisi Alzheimerin tautiin liittyv\u00e4\u00e4 proteiinia eli taudin biomerkkiainetta.<\/p>\n<p>Tavoitteena ei ole korvata nykyisi\u00e4 diagnoosimenetelmi\u00e4, kuten aivokuvausta tai selk\u00e4ydinnesten\u00e4ytett\u00e4, vaan mahdollistaa nykyist\u00e4 huomattavasti varhaisemmat seulonnat perusterveydenhuollon palvelujen yhteydess\u00e4. Kun riskiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat ihmiset saadaan tunnistettua ennen oireiden ilmaantumista, tilanteeseen voidaan puuttua jo silloin, kun hoidot tehoavat parhaiten.<\/p>\n<p>Suomessa, Kreikassa ja Saksassa on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 kliinisi\u00e4 pilottitutkimuksia, joissa arvioidaan v\u00e4lineen toimivuutta sek\u00e4 sen turvallisuutta, eettisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia ja soveltuvuutta perusterveydenhuollon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/9q4b8z\/9367956.jpg\/alternates\/FREE_1440\/9367956.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Lassi Puhtim\u00e4ki\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/9367956.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tLassi Puhtim\u00e4ki<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Alzheimerin taudin<\/strong> diagnosointi on edelleen monimutkaista ja usein invasiivista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 taudin toteamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa aivojen kuvantamista tai aivo-selk\u00e4ydinnesten\u00e4ytteest\u00e4 tehty\u00e4 analyysi\u00e4. Aivo-selk\u00e4ydinneste ymp\u00e4r\u00f6i aivoja ja selk\u00e4ydint\u00e4, ja sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on suojella n\u00e4it\u00e4 kehonosia. Vaikka verikokeisiin perustuvia testej\u00e4 on alettu ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, niit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n useimmiten muistisairauksien hoitoon erikoistuneilla klinikoilla.<\/p>\n<p>2D-BioPAD-hankkeen tavoitteena on tuoda t\u00e4h\u00e4n muutos. Heid\u00e4n visionaan on nopeampi, halvempi ja v\u00e4hemm\u00e4n invasiivinen testimenetelm\u00e4, joka perustuu verikokeeseen ja jota voitaisiin lopulta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perusterveydenhuollossa.<\/p>\n<p>Jos heid\u00e4n visionsa toteutuu, omal\u00e4\u00e4k\u00e4rit voisivat tunnistaa riskiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat ihmiset jo hyvin varhaisessa vaiheessa \u2013 eli paljon ennen kuin muistiongelmat ja sekavuus ovat selke\u00e4sti havaittavissa.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Alzheimerin taudin<\/strong> hoidossa on t\u00e4h\u00e4n asti p\u00e4\u00e4asiassa keskitytty oireiden hallintaan. Tilanne muuttui vuonna 2025, kun EU hyv\u00e4ksyi Alzheimerin taudin hoitoon kaksi l\u00e4\u00e4kett\u00e4, jotka vaikuttavat taudin etenemiseen.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kkeiden vaikutus kohdistuu beeta-amyloidiproteiinin muodostamiin plakkeihin, jotka kertyv\u00e4t aivosolujen v\u00e4liin ja h\u00e4iritsev\u00e4t niiden viestint\u00e4\u00e4. Oleellista on, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet toimivat parhaiten taudin varhaisvaiheissa. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tauti diagnosoidaan ajoissa.<\/p>\n<p>Yksi hankekumppaneista on grafeenipohjaiseen terveydenhuoltoteknologiaan erikoistunut Grapheal SAS. Yrityksen toimitusjohtaja ja yksi perustajista <strong>Vincent Bouchiat<\/strong> my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varhaiseen havaitsemiseen liittyy useita eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, mutta h\u00e4n viittaa toisaalta sen etuihin.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Henkil\u00f6 voi hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 haluta tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nelle saattaa olla kehittym\u00e4ss\u00e4 muistisairaus. On saatu n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 uudet Alzheimer-l\u00e4\u00e4kkeet hidastavat taudin etenemist\u00e4, mik\u00e4 on tietenkin valtava edistysaskel.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">2D-BioPAD-laite<\/strong> perustuu grafeenin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Grafeeni on yhden atomin paksuista hiilikalvoa, joka on vahvempaa kuin samanpaksuinen ter\u00e4slevy ja johtaa erinomaisesti s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Kun Alzheimerin tautiin liittyv\u00e4t proteiinit kiinnittyv\u00e4t grafeenin pintaan, ne muuttavat hieman tapaa, jolla s\u00e4hk\u00f6 kulkee materiaalin l\u00e4pi. N\u00e4m\u00e4 muutokset on periaatteessa mahdollista havaita \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkasti, mik\u00e4 on saanut tutkijat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n menetelm\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in pienin\u00e4 pitoisuuksina esiintyvien biomerkkiaineiden tunnistamiseksi.<\/p>\n<p>Nyt markkinoille tuleviin laboratoriossa teht\u00e4viin verikokeisiin verrattuna kehitteill\u00e4 oleva laite voi tarjota useita etuja: laite antaa tulokset noin 30 minuutissa, testaus pystyt\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n perusterveydenhuollossa, laite havaitsee useita biomerkkiaineita kerralla ja kustannukset ovat nykyist\u00e4 huomattavasti alhaisemmat.<\/p>\n<p>Hankkeeseen osallistuu 11 kumppania kahdeksasta EU-maasta, ja siin\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n nanoteknologian, kliinisen tutkimuksen ja digitaalisen innovoinnin asiantuntemusta.<\/p>\n<p>Tutkijat odottavat saavansa vuoden 2026 loppuun menness\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, miten teknologia toimii nykyisin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleviin laboratoriolaitteisiin verrattuna.<\/p>\n<p>Jos tulokset ovat my\u00f6nteisi\u00e4, osallistujat hakevat lis\u00e4rahoitusta, jotta kaupallistamiseen vaadittavat lis\u00e4kokeet, validoinnit ja lakis\u00e4\u00e4teiset lupamenettelyt voidaan toteuttaa. Tutkijat toivovat testin olevan yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo viiden vuoden kuluttua.<\/p>\n<p>\t\t<a class=\"diks-gallery__link\" href=\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/g7r7uk\/9367951.jpg\/alternates\/FREE_1440\/9367951.jpg\" data-thumbnail=\"\" data-sub-html=\"Lassi Puhtim\u00e4ki\" aria-label=\"Katso isompi kuva\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><br \/>\n\t\t\t\t<img class=\"diks-figure__image\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/9367951.jpg\" loading=\"lazy\" decoding=\"sync\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>\t\t\t<\/a><br \/>\n\t\t\t\t\tLassi Puhtim\u00e4ki<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin<\/strong> visiona on kehitt\u00e4\u00e4 yksinkertainen ja kannettava seulontalaite, joka on helppo ottaa osaksi perusterveydenhuollon palveluja. Testi toimisi diabetestestin tapaan, eli pieni verin\u00e4yte sy\u00f6tett\u00e4isiin kompaktiin laitteeseen, joka on yhdistetty tablettiin tai \u00e4lypuhelimeen.<\/p>\n<p>Positiivisen tai negatiivisen testituloksen sijaan laite antaisi tiedon merkityksellisten biomerkkiaineiden pitoisuudesta, jonka perusteella l\u00e4\u00e4k\u00e4rit voisivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, tarvitaanko lis\u00e4testej\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin k\u00e4ytettyn\u00e4 laite toimisi ennakkovaroitusj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 varsinaisena diagnoosimenetelm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Testi toimii hieman samaan tapaan kuin lateral flow -pikatestit, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n covid-19-testauksessa, mutta on analyyttisesti huomattavasti tehokkaampi. Yhden merkkiaineen mittaamisen sijaan laite pystyy mittaamaan useita biomerkkiaineita yhdell\u00e4 kertaa, mik\u00e4 parantaa testituloksen luotettavuutta.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s teko\u00e4ly\u00e4. Teko\u00e4lyn ja koneoppimisen avulla voidaan suunnitella pieni\u00e4 molekulaarisia koettimia, jotka havaitsevat Alzheimerin tautiin liittyvi\u00e4 proteiineja, ja optimoida niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en nopeita simulaatioita, joissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n proteiinitietokantoja ja molekyylimalleja.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Kustannukset ovat<\/strong> merkitt\u00e4v\u00e4 este seulontojen laajalle k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolle. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat laboratoriotestit maksavat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 euroa yht\u00e4 biomerkkiainetta kohti, ja tarvittavien laitteiden hinta voi nousta satoihin tuhansiin euroihin.<\/p>\n<p>2D-BioPAD-hankkeen tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kustannuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4, johon kuuluu edullinen tunnistuslaite ja kertak\u00e4ytt\u00f6iset testikasetit, joilla voidaan testata samanaikaisesti useita biomerkkiaineita.<\/p>\n<p>Kansallisten muistisairausyhdistysten yleiseurooppalaisen verkoston Alzheimer Europen toiminnanjohtaja <strong>Jean Georges<\/strong> n\u00e4kee hankkeen osana laajempaa suuntausta, jossa pelk\u00e4st\u00e4 oireiden hoidosta ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 varhaisen havaitsemisen kehitt\u00e4miseen ja riskien v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Toivomme, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t viime k\u00e4dess\u00e4 paitsi Alzheimerin taudin alkuvaiheessa olevat henkil\u00f6t my\u00f6s ne ihmiset, joilla ei ole havaittu kognitiivisia ongelmia, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n<p>Samalla Georges korostaa rehellisyyden ja my\u00f6t\u00e4tunnon tarvetta. Mill\u00e4\u00e4n testill\u00e4 ei voida ennustaa tarkasti, kenelle muistisairaus kehittyy tai miten se etenee.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Muistisairausriskien ennustamiseen liittyy eettisi\u00e4, oikeudellisia ja sosiaalisia kysymyksi\u00e4, Georges sanoo.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tuloksia olisi aina k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 avoimesti, rehellisesti, empaattisesti ja my\u00f6t\u00e4tuntoisesti.<\/p>\n<p class=\"diks-storyline__additional-information\">T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4sitelty\u00e4 tutkimusta on rahoitettu EU:n Horisontti-ohjelmasta. Haastateltavien n\u00e4kemykset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa Euroopan komission n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n<p class=\"diks-storyline__additional-information\">Teksti on alun perin julkaistu EU:n tutkimus- ja innovointihankkeita esittelev\u00e4ss\u00e4 <a href=\"https:\/\/projects.research-and-innovation.ec.europa.eu\/en\/horizon-magazine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Horizon<\/a>-verkkolehdess\u00e4.<\/p>\n<p class=\"diks-title diks-article-box__title\">Lis\u00e4tietoja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Miljoonille eurooppalaisille ja heist\u00e4 huolehtiville terveyspalveluille Alzheimer on tikitt\u00e4v\u00e4 aikapommi, johon ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":170642,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[4358,12096,1617,2267,33,31,30,166,32,502,516,167],"class_list":{"0":"post-170641","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-aivot","9":"tag-alzheimerin-tauti","10":"tag-euroopan-unioni","11":"tag-eurooppa","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-health","16":"tag-suomi","17":"tag-terveydenhoito","18":"tag-terveydenhoitoala","19":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116075617687850838","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=170641"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/170641\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/170642"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=170641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=170641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=170641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}