{"id":171371,"date":"2026-02-16T13:15:10","date_gmt":"2026-02-16T13:15:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/171371\/"},"modified":"2026-02-16T13:15:10","modified_gmt":"2026-02-16T13:15:10","slug":"uusi-humiseva-harju-unohtaa-romantiikan-ja-keskittyy-rakkauden-lihalliseen-puoleen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/171371\/","title":{"rendered":"Uusi Humiseva Harju unohtaa romantiikan ja keskittyy rakkauden lihalliseen puoleen"},"content":{"rendered":"<p>ELOKUVA-ARVIO | Humisevan harjun alkutekstien antama tuotelupaus \u201dperustuu <b>Emily Bront\u00ebn<\/b> romaaniin\u201d alkaa \u00e4kki\u00e4 vaikuttaa yliampuvalta.<\/p>\n<p><b>Emerald Fennellin<\/b> ohjaama elokuva ei ole kovinkaan uskollinen filmatisointi kaunokirjallisen rakkauden klassikkoteoksesta, vaan korkeintaan sen inspiroima. L\u00e4hdetekstiins\u00e4 Fennellin Humiseva harju suhtautuu hyvin vapaamielisesti.<\/p>\n<p>Vaikka Bront\u00ebn romaanissa intohimoa ja v\u00e4kivaltaa kuvattiin tavalla, joka oli 1800-luvun puoliv\u00e4lin lukijoille vierasta, pohjimmiltaan siin\u00e4 oli kyse romanttisesta rakkaudesta. Se oli Humisevan harjun ilmestymisaikaan sen verran tuore keksint\u00f6, ett\u00e4 Bront\u00eb saattoi k\u00e4sitell\u00e4 sit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin uutuutena ilman historiallista painolastia.<\/p>\n<p>Fennellin tulkinta sys\u00e4\u00e4 kahden ihmisen v\u00e4lisest\u00e4 tunnesiteest\u00e4 l\u00e4hes kaiken romantiikan syrj\u00e4\u00e4n ja keskittyy rakkauden lihalliseen puoleen. Strategia on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kiinnostava, mutta toteutus useimmiten joko vaivaannuttava tai sitten toisteisuudessaan uuvuttava.<\/p>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1025570\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/11700596.jpg\" alt=\"\" width=\"1000\" height=\"563\"  \/>Ohjaaja Emerald Fennellill\u00e4 on silm\u00e4\u00e4 yksityiskohdille. Humisevassa harjussa h\u00e4n rakentaa runsaita kuva-asetelmia kuin vanhanajan kultaraamisia maalauksia. Kuva: Warner Bros. Pictures<\/p>\n<p>Catherinen (<b>Margot Robbie<\/b>) ja Heathcliffin (<b>Jacob Elordi<\/b>) h\u00e4ssimisi\u00e4 kuvataan jokseenkin loputtomasti ja siin\u00e4 sivussa Catherinen tallipojankin sadomasokistisia leikkej\u00e4 taloudenhoitajan kanssa. V\u00e4hempikin alleviivaaminen olisi kenties riitt\u00e4nyt.<\/p>\n<p>Komiikan puolelle lipsutaan, kun Fennell pohjustaa tulevia akteja l\u00e4hikuvalla Heathcliffist\u00e4 l\u00e4tr\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sormiaan raa\u2019an kananmunan sisuksissa tai Catherinesta lapsena ihmettelem\u00e4ss\u00e4 hirtetyn miehen erektiota.<\/p>\n<p>V\u00e4kisinkin her\u00e4\u00e4 ajatus, ett\u00e4 jos klassikkoromaanista pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 revisionistinen r\u00e4yh\u00e4tulkinta, kuinka vaikuttava Humisevasta harjusta olisikaan tullut 1970-luvun <b>Pier Paolo Pasolinin<\/b> tai 1990-luvun <b>Lars Von Trierin<\/b> k\u00e4sittelyss\u00e4?<\/p>\n<p>Emerald Fennell on tietyss\u00e4 mieless\u00e4 valinnut helpoimman mahdollisen tien. Totta kai l\u00e4hes 180 vuotta vanhaa romaania pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 naisen estottoman seksuaalisuuden kautta ja tietysti 2020-luvulla kuuluu murskata klassikot ja tuoda ne \u201dnykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d. Fennellin kohdalla t\u00e4m\u00e4 kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kahdessa edellisess\u00e4 elokuvassaan h\u00e4n ei sortunut mihink\u00e4\u00e4n n\u00e4in ilmeiseen.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1025571\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/11700599.jpg\" alt=\"\" width=\"1000\" height=\"548\"  \/>Emily Bront\u00ebn luoma Heathcliff on romanttisen sankarin arkkityyppi. Jacob Elordin tulkinta vie Heatchcliffin sadistiseen mutta my\u00f6s k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4n suuntaan. Kuva: Warner Bros. Pictures<\/p>\n<p>Lupaavan nuoren naisen (2020) ja Saltburnin (2023) lumous syntyi nimenomaan niiden yll\u00e4tt\u00e4vyydest\u00e4, triviaalien ja helppojen valintojen kaihtamisesta. Humisevassa harjussa Emerald Fennell ottaakin muutaman askeleen taaksep\u00e4in ja pienent\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 \u00e4rh\u00e4k\u00e4n nuoren naisohjaajan stereotypiaan, jossa t\u00e4rkeint\u00e4 tuntuu olevan patsaiden kaataminen jalustoiltaan.<\/p>\n<p>Ohjaajan taidot eiv\u00e4t toki ole kadonneet minnek\u00e4\u00e4n. Fennell on taitava kamerank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja h\u00e4n pystyy edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tarinaa my\u00f6s visuaalisesti eik\u00e4 vain puheen kautta. Humisevassa harjussa h\u00e4n kuitenkin suosii musiikkivideomaista estetiikkaa elokuvallisemman kuvakerronnan sijasta.<\/p>\n<p>H\u00e4nen kykyns\u00e4 rakentaa vaikuttavia kuva-asetelmia on kiistaton. Humisevassa harjussa katsoja monesti pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yksityiskohdiltaan runsaan komposition \u00e4\u00e4relle, ik\u00e4\u00e4n kuin taidemuseon sein\u00e4lle ripustettua ja massiivisten kultakehysten ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4 maalausta ihastelemaan.<\/p>\n<p>Emerald Fennellin kolmas ohjausty\u00f6 ei ole varsinainen ep\u00e4onnistuminen suhteessa anglosaksisen nykyelokuvan kontekstiin, mutta se on ilmiselv\u00e4 kompurointi Fennellin omassa korkealle asettuneessa odotushorisontissa.<\/p>\n<p>HUMISEVA HARJU (Wuthering Heights, Iso-Britannia\/USA 2026). Ohjaus: Emerald Fennell. K\u00e4sikirjoitus: Emerald Fennell perustuen Emily Bront\u00ebn romaaniin. Kuvaus: Linus Sandgren. Leikkaus: Victoria Boydell. Musiikki: Anthony Willis. N\u00e4yttelij\u00e4t: Margot Robbie, Jacob Elordi, Hong Chau, Shazad Latif, Alison Oliver, Martin Clunes, Ewan Mitchell, Amy Morgan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"ELOKUVA-ARVIO | Humisevan harjun alkutekstien antama tuotelupaus \u201dperustuu Emily Bront\u00ebn romaaniin\u201d alkaa \u00e4kki\u00e4 vaikuttaa yliampuvalta. Emerald Fennellin ohjaama&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":171372,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[623,5627,137,33,31,30,381,32,109],"class_list":{"0":"post-171371","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-elokuva","9":"tag-elokuva-arvostelu","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-kaunokirjallisuus","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116080497327873371","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171371","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=171371"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171371\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/171372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=171371"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=171371"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=171371"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}