{"id":171858,"date":"2026-02-17T01:09:14","date_gmt":"2026-02-17T01:09:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/171858\/"},"modified":"2026-02-17T01:09:14","modified_gmt":"2026-02-17T01:09:14","slug":"suomen-toinen-kvanttitietokone-on-nyt-valmis-tata-se-tarkoittaa-uusimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/171858\/","title":{"rendered":"Suomen toinen kvanttitietokone on nyt valmis: t\u00e4t\u00e4 se tarkoittaa | Uusimaa"},"content":{"rendered":"

Artikkeli on yli 2 vuotta vanha<\/p>\n

Uusi kvanttitietokone sijaitsee Espoon Otaniemess\u00e4. Kvanttitietokoneiden laskentanopeus on teoriassa monituhatkertainen nykyisiin supertietokoneisiin verrattuna.<\/p>\n

\"Kvanttitietokone.\"<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Huomattava osa uudesta kvanttitietokoneesta on j\u00e4\u00e4hdytyslaitteistoa, sill\u00e4 prosessori j\u00e4\u00e4hdytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes absoluuttiseen nollapisteeseen. Kuva: Vesa Moilanen \/ Lehtikuva<\/p>\n

10.10.2023 9:00\u2022P\u00e4ivitetty 10.10.2023 11:00<\/p>\n

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja suomalainen startup IQM ovat saaneet valmiiksi Suomen toisen kvanttitietokoneen.<\/p>\n

Sen laskentateho on suurempi kuin kaksi vuotta sitten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetun Suomen ensimm\u00e4isen kvanttitietokoneen.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viiden kubitin kvanttitietokone Helmi<\/a>, joka sijaitsee VTT:n ja Aalto-yliopiston tiloissa Espoossa.<\/p>\n

Uuden 20 kubitin kvanttitietokoneen kehitys mahdollistaa kubittien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattamisen jatkossa t\u00e4t\u00e4kin isommaksi.<\/p>\n

VTT:n mukaan projektissa on kehitetty valmistus- ja paketointimenetelmi\u00e4, joiden avulla entist\u00e4 suurempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 kubitteja pystyt\u00e4\u00e4n sijoittamaan yhdelle piisirulle ja johtamaan niiden s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 signaaleja l\u00e4hell\u00e4 absoluuttista nollapistett\u00e4 olevissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa.<\/p>\n

\u2013 Uudessa kvanttitietokoneessa kubitteja on piisirulla 20, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemme onnistuneet kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n valmistusmenetelm\u00e4n sellaiseksi, ett\u00e4 kubittien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattaminen t\u00e4t\u00e4kin suuremmaksi onnistuu, sanoo VTT:n tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pekka Pursula<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n

Suomen seuraavan kvanttitietokoneen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua ensi vuonna. Siin\u00e4 kubittien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousee 50:een.<\/p>\n

Presidentti Niinist\u00f6 painotti tutkimuksen merkityst\u00e4<\/p>\n

Uuden tietokoneen julkistustilaisuudessa tiistaina puhunut presidentti Sauli Niinist\u00f6<\/strong> painotti tutkimuksen ja teknologian merkityst\u00e4 ep\u00e4varmassa maailmassa, ja ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa kvanttiteknologialla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli.
Niinist\u00f6 uskoo, ett\u00e4 Suomella voi olla t\u00e4rke\u00e4 rooli kvanttitietokoneiden kehitt\u00e4misess\u00e4.
\u2013 20 kubitin kvanttitietokone on merkitt\u00e4v\u00e4 virstanpylv\u00e4s, mutta ei lopullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4, Niinist\u00f6 totesi pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa.<\/p>\n

VTT:n Pursulta sanoo Ylen haastatelussa, ett\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 on nyt kvanttikilpajuoksu.<\/p>\n

\u2013 Geopolitiikka ja mikrosirut ovat olleet vahvasti esill\u00e4 viime aikoina ja kvanttiteknologia selv\u00e4sti nivouttuu t\u00e4h\u00e4n kokonaisuuteen, Pursula sanoo.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa t\u00e4n\u00e4\u00e4n esitelty 20 kubitin kvanttitietokone on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Suomessa pystyt\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4laatuisia kvanttitietokoneita.<\/p>\n

Kvanttitietokone tarvitsee toimiakseen \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 kylmyytt\u00e4<\/p>\n

Huomattava osa kvanttitietokoneesta on j\u00e4\u00e4hdytyslaitteistoa, sill\u00e4 prosessori j\u00e4\u00e4hdytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes absoluuttiseen nollapisteeseen eli -273 celsiusasteeseen.<\/p>\n

Kvanttitietokoneiden laskentanopeus on teoriassa monituhatkertainen nykyisiin supertietokoneisiin verrattuna. Vertailun vuoksi: supertietokoneet taas ovat miljoonia kertoja tehokkaampia kuin perinteiset kotitietokoneet.<\/p>\n

N\u00e4in kvanttitietokone toimii<\/p>\n

Perinteisess\u00e4 tietokoneessa pelataan biteill\u00e4 eli ykk\u00f6sill\u00e4 ja nollilla. Tietokoneiden mikrosiruissa raksuttaa miljoonia transistoreja, joiden l\u00e4pi virta kulkee tai jotka s\u00e4hk\u00f6virta ohittaa. Tuloksena on joko ykk\u00f6nen tai nolla.<\/p>\n

Kvanttitietokoneessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on bittien sijaan kubitteja. Niiss\u00e4 ei ole ykk\u00f6si\u00e4 ja nollia, vaan niiden yhdistelmi\u00e4.<\/p>\n

Taustalla on atomia pienempien hiukkasten maailma eli kvanttifysiikka<\/a>. Hiukkaset eiv\u00e4t ole yhdess\u00e4 paikassa, vaan monissa paikoissa samaan aikaan.<\/p>\n

Seurauksena on tietokoneen t\u00e4ysin erilainen laskentatapa. Jos yritet\u00e4\u00e4n esimerkiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mik\u00e4 reitti on nopein, kun on kuljettava vaikkapa 20 kaupungin l\u00e4pi, perinteinen tietokone laskee yksi kerrallaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot joka kerta uudesta l\u00e4ht\u00f6pisteest\u00e4 kaikilla mahdollisilla j\u00e4rjestyksill\u00e4.<\/p>\n

Kvanttitietokoneen kubitit sen sijaan pystyv\u00e4t laskemaan reitin tai molekyyliyhdistelm\u00e4t kertaheitolla lukemattomilla yhdistelmill\u00e4.<\/p>\n

Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ykk\u00f6sten ja nollien sijaan lasketaan valtaisaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 niiden yhdistelmi\u00e4. Yhden l\u00e4ht\u00f6kaupungin sijaan laskennassa ovat siis samanaikaisesti kaikki mahdolliset l\u00e4ht\u00f6kaupungit ja kaikki mahdolliset vaihtoehdot reitin seuraaville kaupungeille.<\/p>\n

Esimerkkimme kaupunkien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 lasku olisi simppeli, mutta jos kyseess\u00e4 olisi kaupunkien sijaan esimerkiksi molekyylien miljoonat yhdistelm\u00e4t l\u00e4\u00e4keaineessa, nykytietokoneella laskenta-aika olisi helposti viikkoja tai kuukausiakin.<\/p>\n

Kubitit kasvuun<\/p>\n

Uusi kvanttitietokone sijaitsee Otaniemess\u00e4, kansallisessa mikro- ja nanoteknologialaitoksessa Micronovassa, jossa sijaitsee my\u00f6s Suomen ensimm\u00e4inen kvanttitietokone Helmi.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Helmill\u00e4 harjoitellaan kvanttilaskennan tekemist\u00e4, VTT:n kvanttialgoritmeja ja ohjelmistoja kehitt\u00e4v\u00e4n tutkimustiimin vet\u00e4j\u00e4 Ville Kotovirta<\/strong> kertoo.<\/p>\n

\u2013 Koko maailma harjoittelee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vastaavalla tavalla. Mik\u00e4\u00e4n kvanttitietokone ei sovellu viel\u00e4 isojen ongelmien ratkaisemiseen.<\/p>\n

Nykyiset kvanttitietokoneet ovat vasta er\u00e4\u00e4nlaisia prototyyppej\u00e4 kehityksess\u00e4 kohti loppuk\u00e4ytt\u00e4jille hy\u00f6dyllist\u00e4 konetta. Sama p\u00e4tee Suomessa valmistettuun kvanttitietokoneeseen.<\/p>\n

Kvanttitietokone perustuu pieneen siruun, mutta vaatii oman laboratorionsa, kertoo kvanttiteknologian professori Mikko M\u00f6tt\u00f6nen. Video on julkaistu 15.3.2023.<\/p>\n

Kvanttitietokoneen vahvuudet ovat molekyylitason mallintamisessa ja simuloinnissa. Sen avulla voidaan luoda vaikkapa uusia proteiineja. L\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 kvanttilaskennan odotetaan edist\u00e4v\u00e4n esimerkiksi t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4kkeiden kehityst\u00e4.<\/p>\n

VTT:n tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pursulan mukaan tavoitteena on p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 20 kubitin kone 50 kubitin kvanttitietokoneeksi vuoden 2024 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

Aalto-yliopiston professori Mikko M\u00f6tt\u00f6nen on tutkinut kvantti-ilmi\u00f6it\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Voit keskustella aiheesta 11.10. kello 23:een asti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 2 vuotta vanha Uusi kvanttitietokone sijaitsee Espoon Otaniemess\u00e4. Kvanttitietokoneiden laskentanopeus on teoriassa monituhatkertainen nykyisiin supertietokoneisiin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":171859,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[90],"tags":[438,400,33,31,30,71,4745,13383,437,32,91,92,119,439,2466,1072,1168,2416],"class_list":["post-171858","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-tieteellinen-laskenta","tag-computing","tag-espoo","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kotimaa","tag-kvanttitietokone","tag-kvanttitietokoneet","tag-scientific-computing","tag-suomi","tag-technology","tag-teknologia","tag-tiede","tag-tieteellinen-laskenta","tag-tietokoneet","tag-tietotekniikka","tag-uusimaa","tag-vtt"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116083304849371624","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171858","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=171858"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/171858\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/171859"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=171858"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=171858"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=171858"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}