{"id":1724,"date":"2025-08-11T16:41:29","date_gmt":"2025-08-11T16:41:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1724\/"},"modified":"2025-08-11T16:41:29","modified_gmt":"2025-08-11T16:41:29","slug":"metsahallitus-pisti-majakkasaaren-puut-matalaksi-avohakkuu-josta-uhanalainen-luonto-kiittaa-luonto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/1724\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4hallitus pisti majakkasaaren puut matalaksi \u2013 avohakkuu, josta uhanalainen luonto kiitt\u00e4\u00e4 | Luonto"},"content":{"rendered":"

Kuin katsoisi kuun maisemaa, mietin seisoessani keskell\u00e4 p\u00e4\u00e4tehakkuuta. Korvissa humisee ulkomerelt\u00e4 puhaltava, kylm\u00e4 ja suolainen tuuli.<\/p>\n

R\u00f6nnsk\u00e4rin saaressa, Porkkalanniemen k\u00e4rjess\u00e4 saha on laulanut armotta l\u00e4pi kev\u00e4\u00e4n. Viel\u00e4 viime vuonna t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli mets\u00e4\u00e4. Nyt m\u00e4nnik\u00f6ist\u00e4 ja koivikoista j\u00e4ljell\u00e4 ovat en\u00e4\u00e4 kannot ja tupet.<\/p>\n

\"Metrin\"Metrin<\/p>\n

Vuosi sitten oli mets\u00e4\u00e4. Kuvan on ottanut Roland V\u00f6sa Mets\u00e4hallituksesta.<\/p>\n

Ja erikoisinta on se, ett\u00e4 kaikki t\u00e4m\u00e4 h\u00e4vitys on tehty itseasiassa luonnon hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

\u2013 Mets\u00e4isi\u00e4 saariahan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, kymmenen kertaa enemm\u00e4n kuin avoimia, toteaa Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluiden erityisasiantuntija Roland V\u00f6sa<\/strong>.<\/p>\n

V\u00f6sa viittaa k\u00e4mmenell\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rilleen, ja totean saman omin silmin. Metsittyneit\u00e4 ovat R\u00f6nnsk\u00e4ri\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t saaret Norrkobben, Mossask\u00e4r ja Salmen.<\/p>\n

Niin tosiaan, t\u00e4lt\u00e4k\u00f6 ulkosaaristossa kuuluisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

Mielikuvissamme ulkosaaristo on karua ja puutonta \u2013 Myrskyluodon Maija kantaa maito\u00e4mp\u00e4ri\u00e4 poikki niityn, mekko tuulessa hulmuten.<\/p>\n

Se on mennytt\u00e4 maailmaa se.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset Myrskyluodolle?<\/p>\n

Noin 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta<\/a> on mets\u00e4\u00e4. Mets\u00e4 valtaa alaa ulko- ja sis\u00e4saaristossa, joiden niityt kasvavat umpeen.<\/p>\n

Perinnebiotooppien, kuten kuivien ketoniittyjen pinta-ala on v\u00e4hentynyt yli 90 prosenttia vain 50 vuodessa.<\/p>\n

Taloudelliset edellytykset vaatimattomalle, \u201dk\u00e4dest\u00e4 suuhun\u201d el\u00e4v\u00e4lle saaristomaataloudelle ovat kadonneet, ja kadonnut on my\u00f6s laiduntava karja rannoilta ja luodoilta.<\/p>\n

Saaria on my\u00f6s metsitetty tietentahtoen \u2013 my\u00f6s R\u00f6nnsk\u00e4ri\u00e4, jonne Puolustusvoimat istutti mets\u00e4\u00e4 joitakin vuosikymmeni\u00e4 sitten.<\/p>\n

\"Etualalla\"Mies<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 R\u00f6nnsk\u00e4rill\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty moottorisahalla aikaa taaksep\u00e4in.<\/p>\n

Nyt Thomas Wikstr\u00f6m noukkii jo kaadettuja puita traktorillaan.<\/p>\n

Avoimissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 viihtyv\u00e4t lukuisat uhanalaiset lajit, joista monet ovat saapuneet Suomeen jo j\u00e4\u00e4kauden lopulla.<\/p>\n

Ihminen on maanviljelyll\u00e4 ja karjanpidollaan luonut niittylajeille sopivia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 pronssikaudelta asti. Vasta maatalouden murros 1900-luvulla ajoi ne ahtaalle.<\/p>\n

Nyt ihminen paikkaa moottorisahalla historiallisia virheit\u00e4\u00e4n ja ennallistaa perinneniittyj\u00e4, jotka el\u00e4tt\u00e4v\u00e4t laajaa kirjoa uhanalaisia kasveja, hy\u00f6nteisi\u00e4 ja lintuja.<\/p>\n

Video: Petteri Juuti \/ Yle<\/p>\n

Paljaaksi parturoitu R\u00f6nnsk\u00e4r on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen esimerkki paahdeymp\u00e4rist\u00f6n ennallistamisesta.<\/p>\n

\u2013 Avointen elinymp\u00e4rist\u00f6jen lajit ovat uhanalaisia. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 olemme maksimoineet sen, ett\u00e4 saamme mahdollisimman paljon niittyj\u00e4, ketoja ja avoimia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, V\u00f6sa kertoo.<\/p>\n

\"Avohakattu<\/p>\n

Kun raivaus saadaan valmiiksi, saarta on tarkoitus hoitaa perinteiseen tapaan laiduntamalla. Lampaat voivat saapua R\u00f6nnsk\u00e4riin jo ensi vuonna sy\u00f6m\u00e4\u00e4n vesakoita.<\/p>\n

Mutta miksi juuri R\u00f6nnsk\u00e4r? Kuten todettua, on mets\u00e4isi\u00e4 saaria Suomenlahti v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Majakkasaari kuuluu t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 Puolustusvoimille, eik\u00e4 sinne saa rantautua. Armeijan saarilla luonto onkin s\u00e4ilynyt elinvoimaisena, koska virkistysk\u00e4ytt\u00f6 on ollut olematonta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkitulia R\u00f6nnsk\u00e4rill\u00e4 on poltettu jo 1600-luvulla. Saaren vanhimpien raunioiden ik\u00e4\u00e4 ei tarkkaan tiedet\u00e4, mutta niit\u00e4 on tarkoitus tutkia my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Vanha majakka rakennettiin 1800-luvun alussa, ja saarta asutti luotsiyhteis\u00f6 ennen Porkkalanniemen vuokrausta Neuvostoliitolle.<\/p>\n

R\u00f6nnsk\u00e4rille on laivattu vuosien varrella paljon laastia, betonia ja sementti\u00e4, jolloin pienehk\u00f6n saaren maasta on tullut poikkeuksellisen kalkkirikasta.<\/p>\n

\u2013 Suomen maaper\u00e4 on luonnostaan hyvin hapan, joten jos kalkkia jonnekin tulee, saapuvat uhanalaiset lajit nopeasti per\u00e4ss\u00e4, V\u00f6sa kertoo.<\/p>\n

Majakan juurella maassa kasvaa vaatimattoman n\u00e4k\u00f6inen ruohomatto. Kun varpua hieroo sormien v\u00e4liss\u00e4, nousee siit\u00e4 aromikkaan yrttinen tuoksu.<\/p>\n

Video: Petteri Juuti \/ Yle<\/p>\n

Kangasajuruoho suosii kalkkia, ja se on arvokasta ravintoa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisille hy\u00f6nteisille.<\/p>\n

\"Punertavalehtist\u00e4<\/p>\n

Esimerkiksi Suomen harvinaisimpiin perhosiin lukeutuvat harjusinisiipi ja muurahaissinisiipi munivat vain ja ainoastaan kangasajuruohon kukkiin.<\/p>\n

R\u00f6nnsk\u00e4rill\u00e4 el\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainakin 12 uhanalaista hy\u00f6nteislajia. Kangasajuruohoisilla nummilla el\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in uhanalainen kovakuoriainen, nummikiillokas (Meligethes exilis).<\/p>\n

R\u00f6nnsk\u00e4rin lis\u00e4ksi laji tunnetaan vain Kemi\u00f6nsaarelta \u00d6r\u00f6st\u00e4 ja V\u00e4n\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 Salon Kiikalasta.<\/p>\n

Kuumia kylpyj\u00e4 saariston m\u00e4nnyill\u00e4<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n metsurointi on ollut tehokasta ja R\u00f6nnsk\u00e4rin mets\u00e4isest\u00e4 l\u00e4hihistoriasta muistuttavat en\u00e4\u00e4 puupinot.<\/p>\n

\"Leve\u00e4<\/p>\n

Saariston paksurunkoisten ja haarakkaiden m\u00e4ntyjen voisi \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n kuvitella olevan vanhoja.<\/p>\n

Mets\u00e4t kuitenkin huijaavat silm\u00e4\u00e4, kuten vuosirenkaita laskemalla selvi\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Video: Petteri Juuti \/ Yle<\/p>\n

Saaristossa m\u00e4nnik\u00f6t ovat kasvaneet r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti. V\u00f6san mukaan taustalla on liikenteen ja laivojen p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ilmaan kertyv\u00e4 typpi.<\/p>\n

\u2013 Yhdess\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n, auringonvalon ja typen kanssa, puilla on erinomaiset olosuhteet kasvaa, V\u00f6sa kertoo.<\/p>\n

R\u00f6nnsk\u00e4rilt\u00e4 kaadetut puut ovat vain 20\u201340-vuotiaita. Puusto on niin nuorta, ettei sinne ole ehtinyt synty\u00e4 vanhan mets\u00e4n luontoarvoja, kuten lahopuujatkumoa.<\/p>\n

Biologin syd\u00e4nt\u00e4 hakkuu ei siis kouraise. Saarista tulee niukasti tukkipuuta, ja ty\u00f6t vaikeissa olosuhteissa kest\u00e4v\u00e4t kauan. Rahan takia hakkuuseen ei siis ole ryhdytty.<\/p>\n

\"Traktori<\/p>\n

Syksyll\u00e4 proomu tuo saareen haketinrekan, ja viikossa puupinot on jauhettu hakkeeksi. Hakkeella l\u00e4mmitet\u00e4\u00e4n tulevana talvena helsinkil\u00e4isten koteja.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 sitten kuumia kylpyj\u00e4 ottamaan, V\u00f6sa naurahtaa.<\/p>\n

Lopulta j\u00e4ljelle R\u00f6nnsk\u00e4rin puista j\u00e4\u00e4 vain tuhka. Ehk\u00e4 se p\u00e4\u00e4tyy mets\u00e4lannoitteeksi ja luonto jatkaa kiertoaan.<\/p>\n

Tuhkassa on paljon kalkkia. Ja siell\u00e4 miss\u00e4 on kalkkia, kasvaa pian my\u00f6s uhanalaisia lajeja.<\/p>\n

Korjattu 7.6.2025 kello 21.03: Viimeisess\u00e4 kuvassa n\u00e4kyy puupinoja, ei tukkipinoja. My\u00f6s viimeisen v\u00e4liotsikon j\u00e4lkeen muutettu tukkipinot-sana puupinot-sanaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuin katsoisi kuun maisemaa, mietin seisoessani keskell\u00e4 p\u00e4\u00e4tehakkuuta. Korvissa humisee ulkomerelt\u00e4 puhaltava, kylm\u00e4 ja suolainen tuuli. R\u00f6nnsk\u00e4rin saaressa,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1725,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,104,71,961,72,823,476,118,32,119,1248,1168,477],"class_list":{"0":"post-1724","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsinki","12":"tag-kotimaa","13":"tag-luonnonsuojelu","14":"tag-luonto","15":"tag-metsat","16":"tag-nature","17":"tag-science","18":"tag-suomi","19":"tag-tiede","20":"tag-uhanalaiset-lajit","21":"tag-uusimaa","22":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1724"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1724\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1725"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}