![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/11702463_.jpg\")
Salo on 54 000 peltohehtaarillaan mitattuna Suomen suurin maatalouspit\u00e4j\u00e4. Kuva: SSS-arkisto\/Tatu Gustafsson<\/p>\nElintarvikemarkkinalain uudistus on k\u00e4ynniss\u00e4. Sill\u00e4 tavoitellaan elintarvikemarkkinoiden parempaa toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n
Niin sanotun ruokalain vaikutuksista ollaan erimielisi\u00e4 kaupan ja tuottajien riveiss\u00e4. Tuottajien mukaan lakiesitys parantaa pienten ruuantuottajien neuvotteluasemia, kauppa varoittelee sekavan uudistuksen johtavan elintarvikkeiden hinnankorotuksiin.<\/p>\n
MTK-Salon uusi perttelil\u00e4inen puheenjohtaja Christian Tallskog<\/b> n\u00e4kee lakiuudistuksessa paljon hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Tavoite on korjata ep\u00e4kohtia, ei vaikuttaa v\u00e4hitt\u00e4ishintoihin. Tuottajien n\u00e4k\u00f6kulmasta on hyv\u00e4, ett\u00e4 tavoitellaan heikommassa asemassa olevien neuvotteluaseman parantamista ja tulojen reilumpaa jakautumista, Tallskog sanoo.<\/p>\n
MTK-Salo ry on Suomen suurin MTK-yhdistys, ja Salo on Suomen suurin maatalouspit\u00e4j\u00e4. Heikommassa asemassa olevilla Tallskog viittaa tuottajiin eli maanviljelij\u00f6ihin.<\/p>\n
Tallskog pit\u00e4\u00e4 lakiesityksess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 olosuhteiden rajusti muuttuessa ostajan eli kaupan keskusliikkeiden tulisi neuvotella sopimusehdoista tuottajan kanssa.<\/p>\n
\u2013 Esimerkiksi silloin, jos energian hinta nousee rajusti, kuten muutama vuosi sitten, ja tuottajan kulut moninkertaistuvat verrattuna sopimuksen allekirjoitushetkeen, Tallskog konkretisoi.<\/p>\n
Tallskog ei l\u00e4hde arvioimaan, tulevatko tuottajien katteet uuden lain my\u00f6t\u00e4 paranemaan.<\/p>\n
\u2013 Tuohon on vaikea vastata, eik\u00e4 lakiesityst\u00e4 ole viel\u00e4 edes hyv\u00e4ksytty eduskunnassa. Ajattelisin, ett\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on se, ett\u00e4 saadaan reilu ruoka- ja elintarvikemarkkina, jossa kaikki p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t. My\u00f6s alkutuottajat, Tallskog sanoo.<\/p>\n
Salo on 54 000 peltohehtaarillaan mitattuna Suomen suurin maatalouspit\u00e4j\u00e4. Kuva: SSS-arkisto\/Tatu Gustafsson<\/p>\n
Tallskogin mukaan tuottajien p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 useastakin syyst\u00e4. Tarvitaan uusia nuoria viljelij\u00f6it\u00e4 jatkamaan alkutuotantoa, ja tuotannon kehitt\u00e4minen vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 sek\u00e4 uskoa investointien kannattavuuteen.<\/p>\n
\u2013 Osapuolille yhteinen tuska on ollut kustannusten vaihtelu ja toisaalta pitk\u00e4t, sitovat sopimukset. N\u00e4m\u00e4 ovat olleet elementtej\u00e4, jotka ovat ehk\u00e4 viime aikoina n\u00e4r\u00e4st\u00e4neet, Tallskog sanoo.<\/p>\n
Tuottajan n\u00e4k\u00f6kulmasta elintarviketuotannon katteet ovat olleet kaupan puolella hyvi\u00e4, tuottajan puolella kehnoja.<\/p>\n
\u2013 N\u00e4en, ett\u00e4 juuri n\u00e4it\u00e4 ongelmia lakiuudistuksella pyrit\u00e4\u00e4n poistamaan. Pyrit\u00e4\u00e4n reiluun ja hyv\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n koko ketjussa, mik\u00e4 on kaikkien etu ketjussa \u2013 my\u00f6s kuluttajan. Kyse on jatkuvuudesta ja huoltovarmuudesta, Tallskog sanoo.<\/p>\n
Tallskog toivoo, ettei lakiuudistus kuitenkaan lis\u00e4\u00e4 byrokratiaa: se ei olisi kenenk\u00e4\u00e4n etu.<\/p>\n
Yksi ruokalain tarkoituksista on est\u00e4\u00e4 kauppoja suosimasta liikaa omia tuotemerkkej\u00e4\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 ovat mm. K-ryhm\u00e4n Pirkka-, Pirkka Parhaat- ja K-menu -tuotteet, joita ryhm\u00e4ll\u00e4 on liki 3\u2009000, ja S-ryhm\u00e4n Coop-, Xrta-, Kotimaista- ja \u00c4nglamark- -tuotteet. S-ryhm\u00e4ll\u00e4 on yksin Rainbow-tuotteet korvaavia Coop-tuotteita on jo yli 1\u2009200, Kotimaista-tuotteita noin 500 ja Xtra-tuotteita yli 300.<\/p>\n
Lidl-ketjun kaupoissa omien merkkien osuus myynnist\u00e4 on 75 prosenttia, kun se yleisesti Suomessa on 25 prosentin luokkaa. Keski-Euroopassa ns. private label -tuotteiden osuus myynnist\u00e4 on jopa 40 prosenttia.<\/p>\n
S- ja K-ryhmill\u00e4 on yli 80 prosentin markkinaosuus Suomen p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupassa, ja yhdess\u00e4 Lild:n kanssa n\u00e4ill\u00e4 kolmella markkinaosuus nousee noin 92 prosenttiin.<\/p>\n
MTK:n edellinen puheenjohtaja Juha Marttila<\/b> on todennut, ett\u00e4 private label -tuotteet ovat kaupalle \u201dloistava keino saada haltuunsa teollista tuotantoa ilman omia investointeja ja tuotteiden ja valmistuksen innovaatioita\u201d.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/11702285.jpg\")
Elintarvikekaupan j\u00e4tit K- ja S-ryhm\u00e4 eiv\u00e4t ole tyytyv\u00e4isi\u00e4 uuteen lakiluonnokseen, jonka yksi tavoite on suitsia kauppaa suosimasta liikaa omia tuotteitaan. Kuva: Lehtikuva\/Emmi Korhonen<\/p>\n
S-ryhm\u00e4n kentt\u00e4johtaja Arttu Laine<\/b> varoitti helmikuun alussa, ett\u00e4 lainmuutos voi johtaa hinnankorotuksiin. Jos kaupan omien tuotteiden markkinoille p\u00e4\u00e4sy\u00e4 hankaloitetaan, ruoka kallistuu.<\/p>\n
Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n arviointineuvoston lausunto tukee Laineen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4: esitysluonnoksen pohjalta elintarvikkeiden hinnat saattavat nousta.<\/p>\n
Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) on my\u00f6s arvioinut, ett\u00e4 hallituksen ehdottamat muutokset voivat olla kuluttajien etujen vastaisia.<\/p>\n
\u2013 Jos rajoitetaan edullisimpien vaihtoehtojen esillepanoa tai n\u00e4kyvyytt\u00e4, ja jos vahvimmat tavarantoimittajat saavat parannettua omaa asemaansa, kilpailupaine heikkenee niiden ostalta, ja se n\u00e4kyy loppuk\u00e4dess\u00e4 kuluttajan kukkarossa, totesi KKV:n tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Milla M\u00e4\u00e4tt\u00e4<\/b>
Viime kes\u00e4n\u00e4 KKV tiedotti, ett\u00e4 kauppa saa omista tuotemerkeist\u00e4\u00e4n aiempaa suuremman osuuden. Hintamarginaalit kaupan omien merkkien tuotteissa olivat 31 prosenttia, kun muissa tuotteissa ne olivat 26 prosenttia.<\/p>\n
\u2013 Tutkimuksen perusteella muodostuu kuva markkinoista, joissa kaupalla on mahdollisuus optimoida omaa tulostaan private label -tuotteiden avulla, KKV:n johtava asiantuntija Johannes Piipponen<\/b>
Hintamarginaalilla tarkoitetaan osto- ja myyntihintojen v\u00e4list\u00e4 suhdetta, ei siis katetta tai voittoa. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 on mainittu omien tuotteiden v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 markkinointi- ja br\u00e4nd\u00e4yskuluja.<\/p>\n
Tulossa my\u00f6hemmin Salon Seudun Sanomissa: Kauppa pit\u00e4\u00e4 lakiesityst\u00e4 sekavana, ep\u00e4selv\u00e4n\u00e4, ristiriitaisena ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hankalana toteuttaa.<\/p>\n
Elintarvikemarkkinalain uudistuksen toinen vaihe \u2013\u00a0Keskeiset muutoskohdat hallituksen esityksess\u00e4:<\/p>\n
MTK:n Hemmil\u00e4: Kaupat pelottelevat ruuan hinnalla<\/p>\n
Maa- ja mets\u00e4taloustuottajain<\/b> Keskusliitto MTK:n mukaan kaupat pelottelevat kuluttajia ruuan hinnalla. MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmil\u00e4<\/b> kuittasi viime perjantain tiedotteessa kaupan hinnankorotuspuheet \u201dretoriikaksi\u201d, ja totesi, ettei lakiuudistus nosta ruuan hintaa eik\u00e4 uhkaa private label -tuotteita.<\/p>\n
MTK:n mukaan lakiuudistus ei aseta tuottajaa ja kauppaa vastakkain, vaan selkeytt\u00e4\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tekee asetelman reilummaksi. T\u00e4m\u00e4 toteutuu kitkem\u00e4ll\u00e4 ep\u00e4reilut sopimukset ja est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaupan neuvotteluvoiman v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 \u2013 ei rajoittaa tuotekategorioita.<\/p>\n
Uutta laissa on sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nteinen todistustaakka tilanteissa, jossa ostajan eli kaupan toiminnan voidaan ep\u00e4ill\u00e4 olevan lainvastaista.<\/p>\n
\u2013 Se madaltaa elintarviketeollisuuden ja viljelij\u00f6iden kynnyst\u00e4 tuoda ep\u00e4asiallinen kohtelu esiin ja nostaa kaupan kynnyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 painostusta, Hemmil\u00e4 toteaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Elintarvikemarkkinalain uudistus on k\u00e4ynniss\u00e4. Sill\u00e4 tavoitellaan elintarvikemarkkinoiden parempaa toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta. Niin sanotun ruokalain vaikutuksista ollaan erimielisi\u00e4 kaupan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":172845,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,2659,33,31,30,12949,1445,28139,22792,23806,900,12364,32,28140,78,28141],"class_list":["post-172844","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-elintarviketeollisuus-elintarvikkeiden-ja-juomien-valmistus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kauppa","tag-maatalous","tag-mtk","tag-osuuskauppa","tag-paivittaistavarakauppa","tag-ruoka","tag-ruokakauppa","tag-suomi","tag-suur-seudun-osuuskauppa","tag-talous","tag-turun-osuuskauppa"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116089616020313004","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=172844"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/172844\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/172845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=172844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=172844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=172844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}