Aggressiivinen suusy\u00f6p\u00e4 voidaan tunnistaa imusuonien muutoksista jo varhaisessa vaiheessa, kertoo Turun yliopisto.<\/p>\n
Suuontelon ja kielen sy\u00f6p\u00e4 on yleisin p\u00e4\u00e4n ja kaulan alueen pahanlaatuinen kasvain ja se aiheuttaa yli 188 000 kuolemaa maailmassa vuosittain. Monista muista sy\u00f6vist\u00e4 poiketen suusy\u00f6v\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s pienet ja varhain havaitut kasvaimet voivat johtaa kuolemaan. Suomessakin jopa viidesosa varhaisvaiheessa hoidetuista potilaista menehtyy my\u00f6hemmin sairauteen.<\/p>\n
Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n
Turkulaistutkijat k\u00e4yttiv\u00e4t noin 300 suomalaisen potilaan aineistoista ker\u00e4ttyj\u00e4 varhaisvaiheen suusy\u00f6p\u00e4n\u00e4ytteit\u00e4 ja selvittiv\u00e4t kasvainkudoksesta l\u00f6ytyvien erilaisten puolustus- ja rakennesolujen ominaisuuksia. Tutkimalla lukuisia eri merkkiaineita, he havaitsivat yll\u00e4tt\u00e4en, ett\u00e4 osassa sy\u00f6p\u00e4kasvaimista oli normaalia runsaammin jakautuvia imusuonia. Jakautuvien imusuonien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ennusti sy\u00f6v\u00e4n uusiutumista ja kuolemaa paremmin kuin mik\u00e4\u00e4n muu aiemmin tunnettu suusy\u00f6v\u00e4n riskitekij\u00e4.<\/p>\n
Suussa on normaalistikin imusuonia, mutta terveess\u00e4 suuontelossa niiden solut jakautuvat vain harvoin, eik\u00e4 jakautumisesta kertovia merkkiproteiineja siksi yleens\u00e4 n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Aggressiivisten tautimuotojen tunnistaminen jo diagnoosivaiheessa on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta suurentuneeseen sy\u00f6v\u00e4n uusiutumis- ja kuolemariskiin voidaan viel\u00e4 vaikuttaa hoitotoimilla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paikallisen suusy\u00f6v\u00e4n hoito perustuu p\u00e4\u00e4asiassa kirurgiaan, eik\u00e4 tarkkoja keinoja mahdollisten liit\u00e4nn\u00e4ishoitojen kohdentamiseen ole. Merkkiaineita tarvitaan, jotta korkean riskin potilaat voidaan hoitaa tehokkaammin ja toisaalta, jotta paremman ennusteen potilaita ei turhaan altisteta liit\u00e4nn\u00e4ishoitojen mahdollisesti vakavillekin haittavaikutuksille, kertoo tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja, Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija ja sy\u00f6p\u00e4tauteihin erikoistuva l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Joni N\u00e4siaho<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n \u2013 Olemme innoissamme tuloksista ja uskomme, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00f6s olisi sovellettavissa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6kaluksi. Olisi my\u00f6s mielenkiintoista selvitt\u00e4\u00e4, onko l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ll\u00e4mme merkkiaineella vastaavaa ennustearvoa muissa sy\u00f6p\u00e4ryhmiss\u00e4, N\u00e4siaho pohtii.<\/p>\n Tutkimus on julkaistu arvostetussa l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 Cell Reports Medicine -tiedelehdess\u00e4. Muun muassa Suomen akatemian, Sy\u00f6p\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja Valtion tutkimusrahoituksen turvin toteutettu ty\u00f6 tehtiin Turun yliopiston Medicity-tutkimuslaboratoriossa professori, Inflames-ryhm\u00e4njohtaja Marko Salmen<\/strong> ryhm\u00e4ss\u00e4. Siihen osallistui my\u00f6s Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kolme suusy\u00f6pi\u00e4 hoitavaa ja tutkivaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n Inflames on Turun yliopiston ja \u00c5bo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se t\u00e4ht\u00e4\u00e4 uusien l\u00e4\u00e4kekehityskohteiden tunnistamiseen ja l\u00e4\u00e4kekehitykseen yhdess\u00e4 biotekniikka- ja l\u00e4\u00e4keyritysten kanssa. Lippulaiva edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 sopivat t\u00e4sm\u00e4hoidot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Aggressiivinen suusy\u00f6p\u00e4 voidaan tunnistaa imusuonien muutoksista jo varhaisessa vaiheessa, kertoo Turun yliopisto. Suuontelon ja kielen sy\u00f6p\u00e4 on yleisin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":173073,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,1469,550,19,20,16],"class_list":{"0":"post-173072","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-syopa","25":"tag-terveydenhuolto","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=173072"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173072\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/173073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=173072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=173072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=173072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}