\u2013 <\/strong>Silloin her\u00e4tin aamuvirkun vaimoni ottamaan vuoron, laitoin tulpat korviin ja menin nukkumaan \u2013 usein omaan huoneeseeni, Tarja kertoo.<\/p>\nAlusta asti oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Tarja sai tarvittaessa vet\u00e4yty\u00e4 omaan tilaansa palautumaan. Sama oikeus oli my\u00f6s puolisolla, vaikka imett\u00e4v\u00e4n\u00e4 \u00e4itin\u00e4 sen toteuttaminen oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hankalampaa.<\/p>\n
\u2013 Oman tilan, ajan ja rauhan saaminen oli vauva-arjessakin jaksamiseni pelastus, Tarja sanoo.<\/p>\n
Vet\u00e4ytyminen on keino olla parempi vanhempi<\/p>\n
Puolison kanssa on sovittu etuk\u00e4teen, miten toimitaan, kun Tarjan kuormitus kasvaa suureksi.<\/p>\n
\u2013 Sanon vain, ett\u00e4 minun on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 pois, ja puoliso ottaa kopin automaattisesti. Laitan kuulokkeista vastamelun p\u00e4\u00e4lle, kuuntelen luonnon\u00e4\u00e4ni\u00e4 tai musiikkia ja k\u00e4yt\u00e4n painopeittoa tai erilaisia pieni\u00e4 hypistelt\u00e4vi\u00e4 esineit\u00e4 hermoston rauhoittamiseen.<\/p>\n
Tarja pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapselle \u00e4r\u00e4ht\u00e4mist\u00e4 viimeiseen asti. Jos tilanne kuumenee, h\u00e4n poistuu hetkeksi.<\/p>\n
\u2013 Meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tunnetilakortit, joissa tunteet kulkevat punaisesta siniseen. Niiden avulla on helppo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4ipp\u00e4 on nyt oranssilla tai punaisella ja tarvitsee tauon.<\/p>\n
V\u00e4lill\u00e4 lapsi j\u00e4\u00e4 itkem\u00e4n Tarjan per\u00e4\u00e4n. Siksi tilanne on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00e4pi, kun Tarja palaa takaisin.<\/p>\n
\u2013 Sylitell\u00e4\u00e4n ja rauhoitutaan yhdess\u00e4. Asioiden sanoittaminen on meill\u00e4 kaiken perusta.<\/p>\n
Luova, j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ja leikkiv\u00e4 vanhempi<\/p>\n
Tarja n\u00e4kee neurokirjon piirteiss\u00e4\u00e4n paljon vahvuuksia, jotka tukevat h\u00e4nen vanhemmuuttaan. Yksi niist\u00e4 on luova ajattelu, joka auttaa arjen tilanteissa, joissa lapselle pit\u00e4\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 uusia asioita.<\/p>\n
\u2013 Pystyn heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tilanteeseen v\u00e4h\u00e4n toisella tavalla. Luovuus auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia tapoja sanoittaa ja vied\u00e4 lasta eteenp\u00e4in.<\/p>\n
Luovuus n\u00e4kyy my\u00f6s leikiss\u00e4 ja yhdess\u00e4 tekemisess\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Lapsi sanoikin, ett\u00e4 min\u00e4 olen se leikkiv\u00e4 aikuinen. Jos vain fyysiset voimat riitt\u00e4v\u00e4t, temmell\u00e4n mukana vaikka tuolla lumihangessa. Puolisoni on taas enemm\u00e4n askartelija ja pelaaja. Yhdess\u00e4 me muodostamme tasapainoisen tiimin.<\/p>\n
Tarja on my\u00f6s hyv\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n rutiineista kiinni. Siksi h\u00e4n vastaa esimerkiksi kauppareissuista ja ruoanlaitosta.<\/p>\n
\u2013 Se autisti minussa on suunnattoman j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ja organisointihaluinen. Se selkeytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4mme tosi paljon.<\/p>\n
Onnellista, tavallista arkea<\/p>\n
Terapia on auttanut Tarjaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n ja arkeaan syvemmin. My\u00f6s puolison ammatillinen ymm\u00e4rrys neurokirjosta, sek\u00e4 vertaistuki Autismi- ja ADHD-liitoista ovat olleet merkitt\u00e4vi\u00e4 voimavaroja.<\/p>\n
\u2013 Vertaistuki on sellaista omassa laumassa olemista. Ei tarvitse selitt\u00e4\u00e4 kaikkea juurta jaksain, kun toinen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 jo valmiiksi.<\/p>\n
Koulutettuna kokemusasiantuntijana Tarja t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein ennakkoluuloihin, jotka liitet\u00e4\u00e4n autismiin ja ADHD:hen vanhemmuudessa. H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 monilla on yh\u00e4 k\u00e4sitys, ett\u00e4 neurokirjon vanhemman el\u00e4m\u00e4 olisi hallitsematonta.<\/p>\n
\u2013<\/strong> Moni tuntuu ajattelevan, ett\u00e4 jos vanhemmalla on autismi tai ADHD, el\u00e4m\u00e4 on jatkuvaa kaaosta tai ett\u00e4 lastensuojelu on automaattisesti mukana. Se on harhaluulo.<\/p>\nTarja sanoo, ett\u00e4 heid\u00e4n perheens\u00e4 arki on ennen kaikkea onnellista.<\/p>\n
\u2013 Meit\u00e4 on paljon perheit\u00e4, jotka voivat hyvin. Haasteita on, mutta se ei tarkoita, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 olisi huonosti. Neurokirjon piirteet eiv\u00e4t sulje pois hyv\u00e4\u00e4 vanhemmuutta, Tarja painottaa.<\/p>\n
Asiantuntija antaa nepsy-vanhemmille yhden t\u00e4rke\u00e4n neuvon<\/p>\n
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n vauvaperheohjaaja Outi Rantakyl\u00e4n<\/strong> mukaan vauva-aika haastaa neurokirjolla olevaa vanhempaa monella tasolla yht\u00e4 aikaa: aistiymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu, uni pirstaloituu ja rutiinit menev\u00e4t uusiksi. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 vanhempi tunnistaa omat ominaisuutensa ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja tasapainoilla omien ja lapsen tarpeiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\u2013 Vauva-arjessa ei ole aikaa sopeutua muutoksiin. Arki alkaa heti siit\u00e4 hetkest\u00e4, kun vauva syntyy.<\/p>\n
Rantakyl\u00e4n mukaan olennaista on hyv\u00e4ksy\u00e4 omat ominaispiirteens\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niihin sopivia ratkaisuja, sill\u00e4 vanhemman hyvinvointi heijastuu suoraan lapseen.<\/p>\n
\u2013 Vauvakin on paras olla silloin, kun vanhemman on hyv\u00e4 olla.<\/p>\n
H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 vauvan tarpeet voivat toteutua monella tavalla, eik\u00e4 ole yht\u00e4 oikeaa tapaa el\u00e4\u00e4 vauva-arkea.<\/p>\n
\u2013 Mit\u00e4 paremmin vanhempi hyv\u00e4ksyy itsens\u00e4 sellaisena kuin on, sit\u00e4 helpompi on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 arki, jossa kaikkien on hyv\u00e4 olla, Rantakyl\u00e4 neuvoo.<\/p>\n
Artikkeliin liittyv\u00e4t aiheet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Neurokirjon piirteet muovaavat vanhemmuuden arkea monella tasolla. Ne voivat tehd\u00e4 metelist\u00e4, siirtym\u00e4tilanteista ja arjen \u00e4kkin\u00e4isist\u00e4 muutoksista tavallista kuormittavampia.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":173966,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[598,11045,33,31,30,166,11605,32,167],"class_list":["post-173965","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-adhd","tag-autismi","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-neuropsykiatriset-hairiot","tag-suomi","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116096450258690898","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173965","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=173965"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173965\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/173966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=173965"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=173965"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=173965"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}