![\"Harvennushakkuut](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Tc7zOZg6RdYhiiBQvEPCsHDiaNI.jpg\")
<\/a><\/p>\nHarvennushakkuut k\u00e4ynniss\u00e4. Kuvituskuva.\u00a0Kuva: PasiLeino<\/p>\n
Luin Helsingin yliopiston ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun emeritusprofessorin Pekka Kaupin kirjan 8 tapaa parantaa metsien hiilinielua. Se auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailman suurinta haastetta, ilmastonmuutosta.<\/p>\n
Maailman metsien yhteenlaskettu hiilinielu on noin 3,5 miljardia tonnia. Maailman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat 50 miljardia tonnia, josta fossiilisten polttoaineiden osuus on 37,5 miljardia tonnia. P\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kasvaneet vuodesta 1990 yli 60 prosenttia. <\/p>\n
Mets\u00e4kadosta huolimatta metsien hiilitase on samaan aikaan pysynyt l\u00e4hes ennallaan. Mets\u00e4kato on suurinta trooppisissa metsiss\u00e4. <\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4t kasvavat hyvin ja puusto on elinvoimaista. T\u00e4st\u00e4 tarjoavat hyv\u00e4n esimerkin Suomen mets\u00e4t, joiden kasvu on l\u00e4hes kaksinkertaistunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ja hiilinielu kolminkertaistunut 1960-luvulta. <\/p>\n
Metsien hiilinielulla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on pystytt\u00e4v\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaammin.<\/p>\n
Pekka Kaupin mukaan mets\u00e4ala on toimialoista vasta kolmanneksi t\u00e4rkein, kun tavoitellaan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittamista. Energia-ala on t\u00e4rkein \u2013 kaikki ne yhteiskuntamme toiminnot, jotka tarvitsevat fossiilisilla polttoaineilla valmistettuja tuotteita tai palveluita. Toiseksi t\u00e4rkein on maatalous ja ruokateollisuus. Elintarvikeala k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuren osan planeetan pinta-alasta. <\/p>\n
Vaikka mets\u00e4ala tulee n\u00e4iden j\u00e4lkeen vasta kolmantena, sill\u00e4kin on merkityst\u00e4. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 mets\u00e4ala osallistuu ilmastonmuutoksen vastustamiseen, sen pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 metsien sopeutumista uuteen ilmastoon.<\/p>\n
Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen, ongelma on globaali. Jos me Suomessa v\u00e4henn\u00e4mme hakkuita, niit\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n jossain muualla. On paneuduttava juurisyihin, eli p\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittamiseen. Se ei ole helppoa, koska se vaikuttaa meihin jokaiseen. Me voimme vaikuttaa valinnoillamme omiin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihimme.<\/p>\n
My\u00f6s metsien osalta pystymme parantamaan. Pidet\u00e4\u00e4n mets\u00e4t hyv\u00e4ss\u00e4 kasvussa tekem\u00e4ll\u00e4 hoitoty\u00f6t ajallaan, haetaan lis\u00e4kasvua lannoituksella ja tehd\u00e4\u00e4n harvennushakkuut hieman kevyemmin. My\u00f6s uudistushakkuissa kiertoaikaa voidaan pident\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Siirryt\u00e4\u00e4n syyttelyst\u00e4 kulutusperusteiseen ajatteluun ilmastonmuutoksessa. Me jokainen voimme vaikuttaa omaan hiilijalanj\u00e4lkeemme.<\/p>\n
Olli M\u00e4ki<\/p>\n
Huittinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi fossiilisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4, kirjoittaa Olli M\u00e4ki. \u201dHakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen.\u201d Harvennushakkuut k\u00e4ynniss\u00e4.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":174296,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-174295","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116098282493068323","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174295","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=174295"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/174295\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/174296"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=174295"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=174295"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=174295"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}