{"id":175156,"date":"2026-02-20T14:14:14","date_gmt":"2026-02-20T14:14:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/175156\/"},"modified":"2026-02-20T14:14:14","modified_gmt":"2026-02-20T14:14:14","slug":"luonto-kannattelee-kestavaa-ruokajarjestelmaa-maa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/175156\/","title":{"rendered":"Luonto kannattelee kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 – Maa"},"content":{"rendered":"\n

Ji-haa! Meill\u00e4 suomalaisilla on nyt strategia kest\u00e4v\u00e4lle ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4lle vuoteen 2040! Iloitsen siit\u00e4, ett\u00e4 luonnon kantokyvyn vahvistaminen on nostettu yhdeksi strategian nelj\u00e4st\u00e4 strategisesta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Ilman luonnon kantokyvyst\u00e4 huolehtimista koko ruuan tuotanto onnistuisi pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle vain laboratoriossa, ja kaipa siell\u00e4kin pit\u00e4\u00e4 olla jotakin raaka-ainetta. Kun me ihmiset hy\u00f6dynn\u00e4mme luonnonvaroja \u2013 joko kest\u00e4v\u00e4sti tai v\u00e4hemm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4sti, luonto ymp\u00e4rill\u00e4 tuntee vaikutukset nahoissaan.<\/p>\n

Strategiassa on kolme tavoitetta luonnon kantokyvyn vahvistamiseksi:<\/p>\n

1) Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n ilmastovaikutukset v\u00e4hentyv\u00e4t<\/p>\n

2) Luonnon monimuotoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy ja luonnontila paranee<\/p>\n

3) Ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4hentyv\u00e4t ja peltojen vesitalous paranee.<\/p>\n

Ilmastovaikutukset tunnetusti menev\u00e4t globaaliin laariin, kun taas kahdella muulla tavoitteella on suoraan paikallisia vaikutuksia. Ilmastonmuutos itsess\u00e4\u00e4n haastaa jo nyt ruuantuotantoa my\u00f6s Suomessa, joten on perusteltua v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 paikallisestikin.<\/p>\n

Pid\u00e4n strategian l\u00e4hestymistavasta korostaa luonnon kantokyvyn merkityst\u00e4. Ei siis puhuta vain luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, se saattaa johtaa ajatukset harhapoluille. Sen mukaan luonto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n resurssina, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja josta voidaan ottaa. Mutta annammeko me mit\u00e4\u00e4n takaisin? Aika harva suhde toimii niin ett\u00e4 toinen aina ottaa ja toinen aina antaa. Kyll\u00e4 se antava osapuoli jossain kohtaa ottaa jalat alleen. Luonnonvaroja k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4mme, vaikka kest\u00e4v\u00e4stikin, meid\u00e4n tulee my\u00f6s hoitaa luontoa, tehd\u00e4 siell\u00e4 niit\u00e4 paikkauksia, joita luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6 on sinne aiheuttanut. Kun hoidamme luontoa esimerkiksi ennallistamalla, varmistamme samalla luonnonvarojen s\u00e4ilymisen my\u00f6s tulevaisuuteen.<\/p>\n

Kaikkein t\u00e4rkein luonnonvaramme on vesi, el\u00e4m\u00e4n alkul\u00e4hde. Meill\u00e4 on runsaat ja puhtaat pohjavedet. Ei pidet\u00e4 sit\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Vaikeaa ennustaa, miten pohjavesillemme k\u00e4y ilmastonmuutoksen edetess\u00e4, mutta osana kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 meid\u00e4n tulee niist\u00e4 huolehtia. Maailmalla on jo liikaa esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kun pohjavedet on pilattu ja hallitsemattomasti k\u00e4ytetty loppuun.<\/p>\n

Puhdas vesi on t\u00e4rke\u00e4 paitsi alkutuotannossa ja meid\u00e4n t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 nesteytystuotteenamme, my\u00f6s luonnon tasapainon yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Vesist\u00f6jen puhtauteen on jatkossakin kiinnitett\u00e4v\u00e4 runsaasti huomiota, t\u00e4t\u00e4 aihetta emme voi hetkeksik\u00e4\u00e4n sivuuttaa. Sis\u00e4vetemme ovat viel\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ihanan puhtaita ja kirkkaita, mutta rannikkojen vesist\u00f6iss\u00e4 ja It\u00e4meren p\u00e4\u00e4altaassa maalta tulevat ravinteet ja kiintoaines n\u00e4kyv\u00e4t. En halua edes ajatella Suomea, jossa vesist\u00f6t olisivat kauttaaltaan huonossa kunnossa. Pidet\u00e4\u00e4n huoli siit\u00e4, ettei sellaista koskaan tapahdu.<\/p>\n

Maaper\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n on huolehdittava kaikin keinoin. Hyv\u00e4 maan kasvukunto takaa satovarmuutta eli huoltovarmuutta. Lis\u00e4ksi se varastoi vett\u00e4, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vesist\u00f6kuormitusta, lis\u00e4\u00e4 biodiversiteetti\u00e4 ja toimii hiilivarastona. Peltojen salaojituksen j\u00e4ttim\u00e4inen kunnostusvelka on tunnistettu. Maaper\u00e4n varjelemiseksi tarvitaan tietoa, viestint\u00e4\u00e4 ja politiikkaohjausta, joka huomioi sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ett\u00e4 satohy\u00f6dyt.<\/p>\n

Eik\u00e4 unohdeta luonnon monimuotoisuutta. Sit\u00e4 voidaan vahvistaa ruuantuotannon yhteydess\u00e4, kun tehd\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 valintoja. Luonnon monimuotoisuus on viljelij\u00e4n ty\u00f6kaveri, joka toimii puskurina ulkopuolisia uhkia vastaan. Maanp\u00e4\u00e4llinen ja maanalainen monimuotoisuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4: huolehditaan siis t\u00f6yht\u00f6hyypist\u00e4 ja kastelieroista, m\u00e4kitervakoista ja sienirihmastoista tasapuolisesti \u2013 ja osana ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme!<\/p>\n

Kun pid\u00e4mme huolen luonnonvaroista, ollaan jo pitk\u00e4ll\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyydess\u00e4. Olen optimisti ja n\u00e4en tulevaisuuden hyv\u00e4n\u00e4. Toivottavasti l\u00f6yd\u00e4mme ratkaisuja etupainotteisesti ja otamme oppia my\u00f6s aiemmista virheist\u00e4. Kun meist\u00e4 jokainen tekee oman osansa ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyyden vahvistamiseksi, silloin ei suunta voi olla kuin kirkkaaseen ruokatulevaisuuteen.<\/p>\n

Suomalaisen ruuan ja luonnon yst\u00e4v\u00e4 Eija Hagelberg <\/strong>osallistui ruokastrategian valmisteluun sen ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 ja ohjausryhm\u00e4n varaj\u00e4senen\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n ruuantuotannon edist\u00e4minen on h\u00e4nen intohimonsa ja koko ty\u00f6uran johtot\u00e4hti. Kotitarveviljelij\u00e4 Eija ty\u00f6skentelee ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6ss\u00e4 maatalouden erityisasiantuntijana.<\/p>\n

\"Perunamaa\" <\/p>\n

Suomalaisten rakastama peruna ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n p\u00e4\u00e4lle: se viihtyy erityisesti kuohkeassa maaper\u00e4ss\u00e4 eik\u00e4 pid\u00e4 seisovasta vedest\u00e4. Taas yksi hyv\u00e4 syy huolehtia peltomaan kasvukunnosta. <\/p>\n

\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ji-haa! Meill\u00e4 suomalaisilla on nyt strategia kest\u00e4v\u00e4lle ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4lle vuoteen 2040! Iloitsen siit\u00e4, ett\u00e4 luonnon kantokyvyn vahvistaminen on nostettu…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":175157,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[28373,33,31,30,28365,28369,28372,28371,28366,28284,72,28368,28375,28370,28364,476,28374,28367,118,32,119,9154,477,28363],"class_list":["post-175156","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-eija-hagelberg","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-fysikaaliset-ilmiot-yso-p949","tag-ilmasto-yso-p5639","tag-keskustelua-ruokajarjestelmasta","tag-kestava-ja-kannattava-ruokajarjestelma","tag-luonnon-monimuotoisuus-yso-p5497","tag-luonnontieteelliset-jarjestelmat-yso-p1328","tag-luonto","tag-luonto-yso-p13084","tag-luonto-ja-ilmasto","tag-mmm","tag-monimuotoisuus-yso-p14084","tag-nature","tag-ruoka-ja-maatalous","tag-ruokajarjestelmat-yso-p37958","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-vesi","tag-wildlife","tag-yhteiskunnalliset-jarjestelmat-yso-p250"],"share_on_mastodon":{"url":"","error":"Validation failed: Text character limit of 500 exceeded"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=175156"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/175156\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/175157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=175156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=175156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=175156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}