Usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihmisen otsalohko ei ole \u201dvalmis\u201d ennen 25 vuoden ik\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n selityksen\u00e4 huonoille valinnoille.<\/p>\n
Otsalohko vastaa<\/a> monista niin sanotuista korkeamman tason toiminnoista, kuten suunnittelusta, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta ja harkinnasta. Siksi v\u00e4ite kuulostaa uskottavalta. Monelle se on my\u00f6s lohdullinen: jos parikymppisen\u00e4 olo tuntuu viel\u00e4 ep\u00e4vakaalta, impulsiiviselta ja keskener\u00e4iselt\u00e4, syy voisi olla biologiassa.<\/p>\n Todellisuudessa k\u00e4sitys aivojen kehityksen p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 25-vuotiaana on kuitenkin vain sitke\u00e4 myytti, Montrealin yliopiston neurotieteilij\u00e4 Taylor Snowden<\/strong> kirjoittaa\u00a0The Conversationissa<\/a>. Se kyll\u00e4kin perustuu todellisiin tieteellisiin havaintoihin, mutta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s vet\u00e4\u00e4 liikaa mutkia suoriksi.\u00a0Uusien tutkimusten<\/a> perusteella aivot kehittyv\u00e4t viel\u00e4 kolmikymppisen\u00e4kin.<\/p>\n Myytin juuret ulottuvat Snowdenin mukaan 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun aivokuvantamistutkimuksiin. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 vuonna 1999 julkaistussa tutkimuksessa <\/a>seurattiin lasten ja nuorten aivojen kehityst\u00e4 toistuvilla magneettikuvauksilla. Tutkijat tarkastelivat harmaata ainetta, joka koostuu hermosolujen solukeskuksista ja liittyy ajatteluun.<\/p>\n Tulosten mukaan murrosi\u00e4ss\u00e4 harmaa aine k\u00e4y l\u00e4pi synapsien karsiutumusta<\/a>: varhaislapsuudessa syntyy valtavasti hermoyhteyksi\u00e4, joista harvemmin k\u00e4ytetyt my\u00f6hemmin karsiutuvat, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t vahvistuvat.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 varhaisessa tutkimuksessa korostettiin aivojen harmaan aineen tilavuuden kasvua ja pienenemist\u00e4.<\/p>\n My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 laajasti siteeratussa tutkimuksessa<\/a>, jota johti neurotieteilij\u00e4 Nitin Gogtay<\/strong>, osallistujia kuvattiin kahden vuoden v\u00e4lein jo nelivuotiaasta l\u00e4htien. Tutkijat havaitsivat otsalohkon alueiden kypsyv\u00e4n takaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n Ensimm\u00e4isin\u00e4 kehittyv\u00e4t \u201dprimitiivisemm\u00e4t\u201d alueet, kuten tahdonalaista lihasten liikett\u00e4 ohjaavat osat. Sen sijaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa, tunnes\u00e4\u00e4telyss\u00e4 ja sosiaalisessa k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t alueet eiv\u00e4t olleet t\u00e4ysin kypsyneet viimeisiss\u00e4 kuvissa, jotka otettiin noin 20 vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Koska aineisto p\u00e4\u00e4ttyi 20 ik\u00e4vuoteen, tutkijat eiv\u00e4t voineet sanoa, milloin kehitys tarkalleen loppuu. Arvioksi vakiintui 25 vuotta, ja lopulta sit\u00e4 alettiin pit\u00e4\u00e4 totuutena.<\/p>\n Uudempi tutkimus on kuitenkin antanut tarkemman kuvan. Nykyisin neurotieteess\u00e4 ei tarkastella vain yksitt\u00e4isi\u00e4 aivoalueita, vaan sit\u00e4, miten tehokkaasti eri osat kommunikoivat kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 hiljattain tehdyss\u00e4 laajassa tutkimuksessa<\/a> analysoitiin yli 4\u00a0200 ihmisen aivokuvia aina vauvoista 90-vuotiaisiin asti. Tarkastelun kohteena oli valkea aine, joka koostuu pitkist\u00e4 hermos\u00e4ikeist\u00e4 ja yhdist\u00e4\u00e4 aivojen eri osia sek\u00e4 selk\u00e4ytimen. Valkea aine toimii ik\u00e4\u00e4n kuin kaapelointina, joka mahdollistaa tiedonkulun edestakaisin.<\/p>\n Tutkimus l\u00f6ysi useita kehitysvaiheita<\/a>, joista yksi ulottui 9 vuoden i\u00e4st\u00e4 aina 32 vuoteen. Tutkijat kutsuivat t\u00e4t\u00e4 vaihetta \u201dnuoruuskaudeksi\u201d.\u00a0Sill\u00e4 tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin aivojen rakenteessa tapahtuu merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n jakson aikana aivot tasapainottelevat kahden prosessin v\u00e4lill\u00e4: eriytymisen ja yhdentymisen. Eriytyminen tarkoittaa ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dasuinalueiden\u201d rakentamista, joissa samaan teemaan liittyv\u00e4t toiminnot ryhmittyv\u00e4t. Yhdentyminen taas tarkoittaa \u201dvaltateit\u00e4\u201d, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 asuinalueet toisiinsa.\u00a0Tutkimuksen perusteella t\u00e4m\u00e4 rakennusty\u00f6 jatkuu viel\u00e4 hieman yli kolmekymppiseksi.<\/p>\n Tutkijat tarkastelivat my\u00f6s niin sanottua \u201dsmall worldness\u201d -mittaria, joka kuvaa aivoverkostojen tehokkuutta. Sen havaittiin olevan suurin aivojen i\u00e4n ennustaja t\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4. Snowden vertaa sit\u00e4 joukkoliikenteeseen: mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n vaihtoja ja pys\u00e4hdyksi\u00e4 tarvitaan, sit\u00e4 tehokkaammin tieto kulkee. Tehokkaammat yhteydet mahdollistavat monimutkaisemmat ajatusketjut.<\/p>\n Noin 32 vuoden i\u00e4n j\u00e4lkeen kehitys k\u00e4\u00e4ntyy. Aivot alkavat j\u00e4lleen painottaa eriytymist\u00e4 ja ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dlukisevat\u201d ne reitit, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eniten.<\/p>\n Teini-i\u00e4ss\u00e4 ja parikymppisen\u00e4 aivot siis rakentavat laajoja yhteyksi\u00e4, kun taas kolmekymppisen\u00e4 painopiste siirtyy k\u00e4ytetyimpien reittien vahvistamiseen ja yll\u00e4pitoon.<\/p>\n Jos aivot ovat rakentumassa viel\u00e4 pitk\u00e4lle aikuisuuteen, miten t\u00e4t\u00e4 kehitysvaihetta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4?<\/p>\n Tutkimusten mukaan yksi avain on neuroplastisuus <\/a>eli aivojen kyky muovautua ja luoda uusia yhteyksi\u00e4. Muovautuvuus s\u00e4ilyy koko el\u00e4m\u00e4n ajan, mutta 9\u201332 vuoden ik\u00e4jakso n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan erityisen otollinen rakenteelliselle kehitykselle.<\/p>\n Neuroplastisuutta voi tukea usealla keinolla<\/a>, muun muassa kovatehoisella aerobisella liikunnalla<\/a>, uusien kielten opiskelulla<\/a> ja kognitiivisesti vaativilla harrastuksilla<\/a>, kuten shakilla. Sen sijaan pitk\u00e4aikainen stressi<\/a> voi heikent\u00e4\u00e4 muovautumiskyky\u00e4.<\/p>\n \u201dLopeta sen hetken odottaminen, jolloin sinusta tulee aikuinen, ja ala tehd\u00e4 aktiivisesti valintoja t\u00e4m\u00e4n projektin tukemiseksi\u201d, Snowden kirjoittaa.<\/p>\n Aivojen kehitys ei siis pys\u00e4hdy 25-vuotiaana \u2013 eik\u00e4 edes 32-vuotiaana ole olemassa yht\u00e4 selke\u00e4\u00e4 rajapyykki\u00e4. Kyse on vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 prosessista, jossa aivot rakentavat, vahvistavat ja karsivat yhteyksi\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihmisen otsalohko ei ole \u201dvalmis\u201d ennen 25 vuoden ik\u00e4\u00e4. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n selityksen\u00e4 huonoille valinnoille. Otsalohko…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":176322,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[4358,79,77,33,31,30,15218,28491,32,78],"class_list":{"0":"post-176321","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-aivot","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-ikaantyminen-ja-vanhuus","15":"tag-neurotiede","16":"tag-suomi","17":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116111341285375328","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=176321"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/176321\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/176322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=176321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=176321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=176321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}