{"id":178167,"date":"2026-02-24T05:48:09","date_gmt":"2026-02-24T05:48:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/178167\/"},"modified":"2026-02-24T05:48:09","modified_gmt":"2026-02-24T05:48:09","slug":"suomalaisprofessorin-hurja-ehdotus-ilmastonmuutoksen-hidastamiseen-lisataan-laivojen-rikkipaastoja-ulkomaat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/178167\/","title":{"rendered":"Suomalais\u00adprofessorin hurja ehdotus ilmaston\u00admuutoksen hidastamiseen: lis\u00e4t\u00e4\u00e4n laivojen rikki\u00adp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 | Ulkomaat"},"content":{"rendered":"<p class=\"aw-1gybjub aw-5vja16 kEtdKx kmuxyA yle__article__paragraph\">Tieteen akateemikko Markku Kulmala uskoo, ett\u00e4 rikki\u00addioksidi\u00adp\u00e4\u00e4st\u00f6jen osittaisella palaut\u00adtamisella voitaisiin pienent\u00e4\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 jopa 0,3 astetta<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Rahtilaiva on t\u00e4ynn\u00e4 kontteja.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/39-16010496998820c283be.jpeg\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Laivaliikenne aiheuttaa noin 13 prosenttia maailman rikkip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Valtamerill\u00e4 laivojen osuus on l\u00e4hes 100 prosenttia. Kuvituskuva. Kuva: Joe Raedle \/ AFP<\/p>\n<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala ehdottaa laivojen rikkip\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 valtamerill\u00e4. Tavoitteena on luoda pilvi\u00e4, jotka viilent\u00e4v\u00e4t ilmastoa.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Ehdotus on kiistanalainen, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennettiin vuonna 2020 maailmanlaajuisesti terveyshaittojen takia.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Kulmalan mukaan toimenpide voisi hidastaa ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 jopa 0,3 astetta.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Helsingin yliopiston aerosoli- ja ymp\u00e4rist\u00f6fysiikan professorilla <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Markku Kulmalalla<\/strong> on radikaali ehdotus, joka toteutuessaan voisi auttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Nyt otettaisiinkin takapakkia ihmisten hyvinvoinnin eteen tehdyist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kulmala sanoo, ett\u00e4 laivojen rikkip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulisi lis\u00e4t\u00e4 valtamerill\u00e4 puolivuotiskausiksi, maaliskuun puoliv\u00e4list\u00e4 syyskuun puoliv\u00e4liin. N\u00e4in merien ylle saataisiin enemm\u00e4n pilvi\u00e4, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen. Kulmala kertoo alkuper\u00e4isidean tulevan kirjailija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Risto Isom\u00e4elt\u00e4,<\/strong> ja sanoo sen olevan toteuttamiskelpoinen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Ruvetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n laivoissa rikkipitoisempaa polttoainetta nimenomaan kes\u00e4aikaan. Talviaikaan pilvet l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t, ja kes\u00e4aikaan ne viilent\u00e4v\u00e4t. Mit\u00e4 isompi pilvien viilennysvaikutus on kes\u00e4aikaan, sen enemm\u00e4n me saamme hidastettua ilmastonmuutosta, Kulmala sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kulmala tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 puhuu. H\u00e4n on tieteen akateemikko, maailman johtavia ilmakeh\u00e4n aerosolien fysiikan ja kemian tutkijoita ja yksi siteeratuimmista suomalaisista tutkijoista.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Silm\u00e4lasip\u00e4inen mies jolla on kusta takki, katsoo kohti kameraa.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/39-1601673699c3cebdf2d9.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Tieteen akateemikko Markku Kulmala uskoo, ett\u00e4 rikkipitoisen polttoaineen lis\u00e4\u00e4minen laivoissa on teknisesti teht\u00e4viss\u00e4. Kuva: Sasha Silvala \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kulmala on laskenut, ett\u00e4 ilmastonmuutos voisi hidastua jopa 0,3 astetta. Se on todella paljon.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pariisin sopimuksessa tavoitellaan 1,5 asteen keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousua suhteessa esiteolliseen aikaan. T\u00e4ll\u00e4 rajalla ollaan jo mahdollisesti, mutta jokainen sen ylitt\u00e4v\u00e4 asteen desimaali on pitk\u00e4 askel huonompaan suuntaan.<\/p>\n<p>Saasteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t monia sairauksia<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Rahtilaivojen rikkip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vuonna 2020. Polttoaineessa sai siit\u00e4 l\u00e4htien olla vain 0,5 painoprosenttia rikki\u00e4, kun raja ennen oli ollut 3,5 prosenttia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Laivat siirtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4rikkisemp\u00e4\u00e4 polttoainetta tai rikkipesureita. P\u00e4\u00e4t\u00f6s toimi: rikkidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t reippaasti.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Laivojen rikkip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miselle oli hyv\u00e4 syy. Saasteet aiheuttavat vuosittain 7\u20139 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Rikkidioksidin osuus saasteista on merkitt\u00e4v\u00e4. Syd\u00e4n- ja verisuonisairaudet, keuhkosy\u00f6p\u00e4 ja astma ovat usein saasteiden aiheuttamia.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Laivojen j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 pilvivanoja satelliittikuvassa.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/39-143910867dd1586750a4.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Laivojen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t savuvanat riste\u00e4v\u00e4t pohjoisella Tyynell\u00e4merell\u00e4. Kuva: NASA\/Aqua\/Shutterstock\/All Over Press<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Saasteiden tietoinen lis\u00e4\u00e4minen saattaa silti kuulostaa kansan korviin hullulta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Ilman muuta se onkin hullua. Kysymys on vain siit\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n hullua kuin se, ett\u00e4 emme tekisi t\u00e4t\u00e4, Kulmala vastaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kulmala korostaa, ett\u00e4 rikkidioksidia p\u00e4\u00e4stett\u00e4isiin ilmaan vain valtamerill\u00e4. Satamissa ja It\u00e4meren kaltaisilla pienemmill\u00e4 vesill\u00e4 laivoissa olisi jatkossakin syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4rikkist\u00e4 polttoainetta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Teknisesti t\u00e4m\u00e4 olisi teht\u00e4viss\u00e4, Kulmala uskoo. Laivoissa voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rikkipesureita tai niiss\u00e4 voisi olla kaksi polttoaineen sy\u00f6tt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s Kiinassa rikkip\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4hentyneet<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Rikkidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on viime vuosina v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Laivojen osuus on siis pienentynyt, mutta my\u00f6s fossiilisten polttoaineiden suurin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4maa Kiina on saanut puhdistettua ilmaansa. Kiina rakentaa vuosittain uusiutuvaa energiaa enemm\u00e4n kuin muu maailma yhteens\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Tulevan ilmaston ennusteissa on aina suuria ep\u00e4varmuuksia, mutta Kulmalalla on arvio n\u00e4iden kahden tekij\u00e4n yhteisvaikutuksesta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kiinan saasteiden v\u00e4henemisest\u00e4 tulee toinen noin 0,3 asteen l\u00e4mpenemisvaikutus. Keskim\u00e4\u00e4rin ne ovat noin puoli astetta yhteens\u00e4, Kulmala sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kiinassa saasteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei varmasti aleta lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, joten savottaa ilmaston l\u00e4mpenemisen hidastamiseksi riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kulmalalla on toinenkin, keskener\u00e4inen ajatus.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Rikkidioksidia voidaan siis lis\u00e4t\u00e4 alailmakeh\u00e4\u00e4n. Mutta my\u00f6s yl\u00e4ilmakeh\u00e4\u00e4n eli stratosf\u00e4\u00e4rin alaosaan voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 aerosoleja.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Helsingin yliopiston Hyyti\u00e4l\u00e4n mets\u00e4asemalla tehtyjen mittausten mukaan my\u00f6s orgaaniset aineet pystyv\u00e4t muodostamaan pienhiukkasia, jotka heijastaisivat auringonvaloa takaisin avaruuteen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Yl\u00e4ilmakeh\u00e4\u00e4n tuupattaisiin erilaisia kasvien yhteytt\u00e4misen sivutuotteita. Niiden hyv\u00e4 puoli olisi se, ett\u00e4 maahan ei tulisi happamia sateita, toisin kuin esimerkiksi rikkidioksidista.<\/p>\n<p>Rikkioksidista voi muodostua pilvi\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kun rikkidioksidia p\u00e4\u00e4see savukaasujen mukana ilmaan, se muuttuu kemiallisesti rikkihapoksi. Yhdess\u00e4 ammoniakin ja vesih\u00f6yryn kanssa rikkihappo muodostaa pienhiukkasia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kooltaan hiukkaset ovat aluksi hyvin pieni\u00e4, 1\u20132 nanometri\u00e4 eli millimetrin miljoonasosia. Ilmassa hiukkasiin tiivistyy lis\u00e4\u00e4 rikkihappoa, ammoniakkia ja erilaisia hiilivetyj\u00e4. Hiukkasten koko kasvaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kun hiukkaset ovat noin 100 nanometrin kokoisia, ilmamassan kohotessa niihin tiivistyy vett\u00e4 eli ne alkavat toimia pilvipisaroiden tiivistymisytimin\u00e4. N\u00e4in syntyy pilvi\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Onko sinulla meille juttuvinkki?<\/strong> Voit l\u00e4hesty\u00e4 toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydess\u00e4 my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen heikki.ali-hokka@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkil\u00f6kohtaista vastausta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tieteen akateemikko Markku Kulmala uskoo, ett\u00e4 rikki\u00addioksidi\u00adp\u00e4\u00e4st\u00f6jen osittaisella palaut\u00adtamisella voitaisiin pienent\u00e4\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 jopa 0,3 astetta Avaa kuvien&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":178168,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,18043,1096,1776,71,28693,28694,118,32,78,119,56,447],"class_list":{"0":"post-178167","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilman-epapuhtaudet","13":"tag-ilmasto","14":"tag-ilmastonmuutos","15":"tag-kotimaa","16":"tag-pilvet","17":"tag-rikkidioksidi","18":"tag-science","19":"tag-suomi","20":"tag-talous","21":"tag-tiede","22":"tag-ulkomaat","23":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116124038124824358","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=178167"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/178167\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/178168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=178167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=178167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=178167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}