Puistojen hakkaaminen n\u00e4ytt\u00e4isi olevan p\u00e4invastainen suunta siit\u00e4, mit\u00e4 suuret kaupungit tekev\u00e4t. Asiantuntija pit\u00e4\u00e4 Keskuspuiston hakkaamista hy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4.<\/p>\n
Helsingin kaupunkivaltuutettu Otto Meri<\/a> (kok) haluaisi muuttaa Helsingin keskuspuistoa asunnoiksi, mik\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt kiivasta keskustelua viestipalvelu X:ss\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jos haluamme urbaanin metropolikaupungin, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 hakata Keskuspuistoa ja rakentaa sinne asuntoja! Meri innosti X:ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n Meri pit\u00e4\u00e4 Keskuspuistoa liian isona. H\u00e4n vertaa sit\u00e4 New Yorkin keskuspuistoon, joka on puolet pienempi 8 miljoonan ihmisen suurkaupungissa.<\/p>\n Yli 100-vuotias Helsingin keskuspuisto on noin kymmenen kilometrin pituinen ja pinta-alaltaan tuhannen hehtaarin kokoinen puistoalue, joka ulottuu T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahdelta Vantaanjoelle, Helsingin pohjoisp\u00e4\u00e4tyyn asti.<\/p>\n Toista vastaavan mittaluokan puistoa keskell\u00e4 pienen pinta-alan kaupunkia on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Espoon 880 hehtaarin keskuspuistokin kalpenee vertailussa.<\/p>\n Esimerkiksi Tampereen kartalla Keskuspuisto ulottuisi Hervannasta N\u00e4sij\u00e4rven yli Aitolahteen saakka.<\/p>\n Juttu jatkuu kuvien j\u00e4lkeen.<\/p>\n It\u00e4\u2013l\u00e4nsi-suunnassa Keskuspuisto ulottuisi melkein koko Tampereelle. Petro Salonen \/ IL, OpenStreetMap<\/p>\n Sein\u00e4joella kantakaupungista Keskuspuisto ulottuisi esimerkiksi naapurikuntaan Ilmajoelle saakka. Petro Salonen \/ IL, OpenStreetMap<\/p>\n Keskuspuisto on kaksi kertaa pidempi kuin Kajaanin keskusta, mutta koko kaupungin alueella se olisi verrattain pieni. Petro Salonen \/ IL, OpenStreetMap<\/p>\n Ep\u00e4uskoinen vastaanotto<\/p>\n Meren aloitukseen on tullut paljon ihmettely\u00e4 siit\u00e4, voiko h\u00e4n olla tosissaan.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n asti kuluneen vuoden tyhmin idea, PS-varavaltuutettu Mika Merano<\/strong> ry\u00f6pytt\u00e4\u00e4 kommenttikent\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s Ylen luontokasvo Mikko \u201dPeltsi\u201d Peltola<\/a> kirjoittaa kommenteissa, ettei Keskuspuistoon saa rakentaa ja kehottaa kaupunginvaltuutettua menem\u00e4\u00e4n New Yorkiin, jos se vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Iltalehti tavoitti Meren perustelemaan n\u00e4k\u00f6kulmaansa. H\u00e4n sanoo halunneensa nostaa keskustelua suorasanaisella tyylill\u00e4\u00e4n. Meren silmiss\u00e4 Keskuspuistosta puhumisesta on tullut tabu.<\/p>\n \u2013 Alkuun on todettava, ett\u00e4 seh\u00e4n pienenee koko ajan meid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4mme. Siit\u00e4 on pari vuotta, kun Pirkkolaan valmistui uusi liikuntahalli.<\/p>\n Suunnitteilla on my\u00f6s lumenvastaanottopaikka Mets\u00e4l\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 s\u00f6isi Keskuspuistoa hieman lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Meren mielest\u00e4 Helsingin kaupungin pit\u00e4\u00e4 arvioida kunnan rajojen sis\u00e4puolella olevien alueiden potentiaalia uuteen rakentamiseen ja maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Onko New York sopiva vertauskuva?<\/strong><\/p>\n \u2013 Min\u00e4 haaveilen Helsingist\u00e4 urbaanina, elinvoimaisena metropoli- ja miljoonakaupunkina. Minun mielest\u00e4ni New York on varmasti paras maailmalla oleva esimerkki sellaisesta.<\/p>\n Meri visioi, ett\u00e4 muualla Suomessa riitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4, jolloin Helsinki olisi koko maassa poikkeus New York -tyyppisen\u00e4 metropolikaupunkina.<\/p>\n \u2013 En v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 puolet Keskuspuistosta hakkaamalla olisimme New York, mutta New Yorkin elinvoima syntyy nimenomaan tiiviill\u00e4, korkealla asumisella ja rakentamisella, miss\u00e4 paljon ihmisi\u00e4 on hankautuneena yhteen. Silloin bisnes ja ihmiset voivat hyvin, Meri perustelee.<\/p>\n Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Otto Meri kutsuu muuta Suomea \u201dMets\u00e4-Suomeksi\u201d, johon Helsinki olisi poikkeus tiiviin\u00e4 metropolina. PASI LIESIMAA<\/p>\n Valmis Helsinki n\u00e4ivettyy<\/p>\n Meri ei koe, ett\u00e4 Helsinki olisi viel\u00e4 valmis. H\u00e4nen mukaansa tiiviill\u00e4 rakentamisella on niin ilmastollisia kuin taloudellisiakin hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jos me ajatellaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaupunki on nyt valmis, hiljalleen alkaa n\u00e4ivettymisen tie, mit\u00e4 me ollaan n\u00e4hty muualla Suomessa, Meri sanoo.<\/p>\n Miten paljon olisit valmis lanaamaan Keskuspuistosta?<\/strong><\/p>\n \u2013 Tapauskohtaisesti. Mets\u00e4n kaataminen ei ole mik\u00e4\u00e4n itseisarvo. Se on huonoa talousmets\u00e4\u00e4, eik\u00e4 siit\u00e4 paljon rahaa saa.<\/p>\n H\u00e4n sanoo, ettei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 koko puistoa tulisi kaataa. Merell\u00e4 tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen H\u00e4meenlinnanv\u00e4yl\u00e4n varsi, Mets\u00e4l\u00e4, Pohjois-Pasila ja K\u00e4pyl\u00e4n juna-aseman l\u00e4hist\u00f6, joissa voisi olla karsittavaa.<\/p>\n Palohein\u00e4n ja T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden Meri mainitsee esimerkkein\u00e4 uniikeista luontokohteista, joihin kajoamista tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Helsingin keskuspuiston pienent\u00e4mist\u00e4 on aiemminkin suunniteltu. Vuonna 2018 suunnitelmat keskuspuistoon koskemisesta meniv\u00e4t nurin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Silloin tapetilla oli juuri H\u00e4meenlinnav\u00e4yl\u00e4n muuttaminen kaupunkibulevardiksi.<\/p>\n Helsingin keskuspuiston sanotaan olevan Suomen suosituin virkistysalue. Ville-Petteri M\u00e4\u00e4tt\u00e4<\/p>\n Asiantuntija: V\u00e4\u00e4r\u00e4 suunta<\/p>\n Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautam\u00e4ki<\/a> ei pid\u00e4 puistojen hakkaamista nykyaikaisena tapana toimia, vaan Helsingiss\u00e4 tulisi keskitty\u00e4 siihen, miten kaupunkiin saadaan lis\u00e4\u00e4 puustoa.<\/p>\n \u2013 Suunnan pit\u00e4isi olla todellakin ihan toinen, Hautam\u00e4ki toteaa.<\/p>\n H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Helsinki\u00e4 ja New Yorkia ei ole mielek\u00e4st\u00e4 verrata toisiinsa. My\u00f6s kaupunkien keskuspuistot ovat kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaiset.<\/p>\n \u2013 Helsingin keskuspuisto on mets\u00e4inen ulkoilualue, joka ei ole istutettu, kuten New Yorkin keskuspuisto, Hautam\u00e4ki kertoo.<\/p>\n H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 New Yorkin keskuspuisto on muovattu neliskulmaiseen ruutuun keskelle Manhattania, kun taas Helsingiss\u00e4 puisto on kaupunkia halkova sormimainen rakenne.<\/p>\n Hautam\u00e4ki on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Helsingin keskuspuisto on osa kaupungin identiteetti\u00e4, jota h\u00e4n kutsuu \u201dmets\u00e4urbanismiksi\u201d.<\/p>\n \u2013 Liit\u00e4mme urbaani-sanan liian usein ainoastaan tiiviiseen ja tehokkaaseen rakentamiseen ja ihannoimme ehk\u00e4 t\u00e4llaista New Yorkin kaltaista kaupunkia.<\/p>\n H\u00e4n haluaisi n\u00e4hd\u00e4 tulevaisuudessa ilmastokest\u00e4v\u00e4n ja luontoviisaan Helsingin, johon mahtuu my\u00f6s Keskuspuisto.<\/p>\n Suurkaupungit ovat her\u00e4nneet ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Pariisissa aloitettiin vuonna 2022 projekti 170\u202f000 puun istuttamiseksi, uutisoi Helsingin Sanomat<\/a>. My\u00f6s New Yorkissa halutaan muuttaa<\/a> k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t maa-alueet puistoiksi.<\/p>\n Puistoilla pyrit\u00e4\u00e4n hillitsem\u00e4\u00e4n helleaaltoja ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n kaupunkitulvien vaikutuksia.<\/p>\n \u2013 Miksi hukkaisimme Helsingiss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n vihre\u00e4n resurssin, joka takaa meille ja my\u00f6s tuleville sukupolville olennaiset ilmasto-, luonto- ja hyvinvointihy\u00f6dyt? Hautam\u00e4ki kysyy.<\/p>\n H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 Keskuspuiston hakkaamista hy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4 Helsingin puistoverkon arvokkaimpaan ytimeen.<\/p>\n Professori Ranja Hautam\u00e4ki pit\u00e4\u00e4 puistoja arvokkaina ilmaston l\u00e4mpenemisen ehk\u00e4isemiseksi. Ranja Hautam\u00e4en kotialbumi<\/p>\n Monimuotoisuus k\u00e4rsii<\/p>\n Hautam\u00e4ki n\u00e4kee, ett\u00e4 kaupunginvaltuutetun aloitus Keskuspuistosta X:ss\u00e4 oli enemm\u00e4nkin keskustelua her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 provokaatio kuin konkreettinen ehdotus.<\/p>\n Jos rakentamista tapahtuisi Keskuspuiston alueella, Hautam\u00e4ki kertoo vaikutuksten ulottuvan pidemm\u00e4lle siit\u00e4, mihin rakennukset p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t.<\/p>\n My\u00f6s Luonnonvarakeskuksen metsien terveyden ja biodiversiteetin johtava tutkija Leena Hamberg<\/strong> tiet\u00e4\u00e4, miten mets\u00e4 muuttuu hakkuista.<\/p>\n \u2013 Olemme huomanneet, ett\u00e4 vaikutus ulottuu jopa viidenkymmenen metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n mets\u00e4n sis\u00e4\u00e4n. Kasvillisuus muuttuu hein\u00e4valtaiseksi reunan l\u00e4hell\u00e4, jos siell\u00e4 on ollut aiemmin esimerkiksi varpuvaltaista kasvillisuutta ja sammalia.<\/p>\n