T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat koostaneet Linnunradan keskialueesta uuden mosaiikkikuvan, joka paljastaa kosmisen kaasun muodostaman s\u00e4iem\u00e4isen verkon.\u00a0 <\/p>\n
Yll\u00e4 olevassa kuvassa n\u00e4kyy molekyylikaasun monimutkainen jakautuminen Linnunradan keskustassa. Alueen kylm\u00e4\u00e4 kaasua on ensi kertaa tutkittu n\u00e4in laajalti ja n\u00e4in yksityiskohtaisesti.\n<\/p>\n
Kuvassa n\u00e4kyv\u00e4n alueen koko on yli 650 valovuotta. Taivaalla alue vastaa kolmea vierekk\u00e4ist\u00e4 t\u00e4ysikuuta.\u00a0\n<\/p>\n
”Se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksien paikka, joka on silmille n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n mutta tulee nyt n\u00e4kyv\u00e4ksi poikkeuksellisen tarkasti”, kertoo Ashley Barnes<\/strong> Euroopan etel\u00e4isest\u00e4 observatoriosta ESOsta.\n<\/p>\n Kuva on suurin ALMA-teleskoopilla koskaan otettu. N\u00e4kym\u00e4 auttaa tutkijoita selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten kaasu tiivistyy t\u00e4hdiksi galaksimme ytimess\u00e4.\u00a0\n<\/p>\n Tutkijoiden mukaan alue vastaa monella tavalla varhaisen maailmankaikkeuden galakseja, joissa t\u00e4hdet muodostuivat kaoottisissa olosuhteissa.\n<\/p>\n ”T\u00e4m\u00e4 on ainoa galaksiydin tarpeeksi l\u00e4hell\u00e4 Maata, jotta voimme tutkia sit\u00e4 n\u00e4in tarkasti”, Barnes toteaa.\n<\/p>\n Kuvassa n\u00e4kyv\u00e4t v\u00e4rit kuvaavat molekyylien jakautumista. Sinivihre\u00e4 on rikkimonoksidia, vihre\u00e4 piimonoksidia, punainen isosyaanihappoa, sininen syanoasetyleenia ja aniliininpunainen hiilimonosulfidia.\n<\/p>\n