{"id":182898,"date":"2026-03-01T11:06:13","date_gmt":"2026-03-01T11:06:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/182898\/"},"modified":"2026-03-01T11:06:13","modified_gmt":"2026-03-01T11:06:13","slug":"ukrainan-droonisota-muokkaa-suomen-puolustusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/182898\/","title":{"rendered":"Ukrainan droonisota muokkaa Suomen puolustusta"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan helmikuussa 2022 otsikkoihin ja jopa meemivideoihin nousivat aluksi turkkilaisvalmisteiset Bayraktar TB2 -lennokit. Niiden ohjusten avulla Ukraina tuhosi arvokkaimpia kohteita etenevist\u00e4 panssarimuodostelmista.<\/p>\n

Bayraktarit olivat ehtineet hankkia mainetta jo Azerbaid\u017eanin ja Armenian v\u00e4lisess\u00e4 sodassa 2020. Reservil\u00e4inen analysoi jutussaan tapahtumia heti tuoreeltaan.<\/a><\/strong> Palautteena saatiin v\u00e4h\u00e4ttelevi\u00e4 kommentteja miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ilma-alusten todellisesta merkityksest\u00e4 nykysodissa.<\/p>\n

Hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4 odotti nopeaa voittoa muutamissa p\u00e4iviss\u00e4 eik\u00e4 ilmatorjuntaa ollut keskitetty suojaamaan etenevi\u00e4 joukkoja. Kun tilanne kehittyi, ilmatorjunnalle helppoja maaleja olevat kiinte\u00e4siipiset Bayraktarit katosivat sota-alueen taivaalta.<\/p>\n

Seuraavaksi tulivat mukaan Suomessakin drooneiksi nimetyt monikopterit, useimmiten neliroottorisina. Aluksi Ukraina k\u00e4ytti kaupallisesti valmistettuja laitteita, tyypillisesti kiinalaisen DJI:n valmistamia.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 oli tiedustelu, mutta droonit modifioitiin nopeasti sek\u00e4 pudottamaan erilaisia r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4 ett\u00e4 toimimaan yksisuuntaisina \u201ditsemurha-aseina\u201d, jotka yksinkertaisesti lennettiin p\u00e4in maaleja. Kumpikin menetelm\u00e4 osoittautui toimivaksi \u2013 ja tappavaksi.<\/p>\n

Nelikopterien kuormaksi lastattiin aluksi esimerkiksi RPG-7-sinkojen ammuksista irrotettuja ontelotaisteluk\u00e4rki\u00e4. Pian oli saatavilla 3D-tulostuksella valmistettuihin runkoihin varta vasten valettuja sirpalekuorilla varustettuja r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n

Alkuvaiheessa drooneilla hy\u00f6k\u00e4ttiin arvokkaimpiin maaleihin: ilmatorjunnan tutkaj\u00e4rjestelmiin, panssaroituihin ajoneuvoihin ja vastaaviin. Kun Ukrainan tuotanto p\u00e4\u00e4si vauhtiin, alettiin maalittaa kuorma-autoja, m\u00f6nkij\u00f6it\u00e4 ja muita ajoneuvoja.<\/p>\n

Tilanne johti siihen, ett\u00e4 edes panssarivaunuihin rakennetut h\u00e4kkim\u00e4iset suojat eiv\u00e4t riitt\u00e4neet suojaamaan droonihy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. Paikalleen j\u00e4hmettyneelle rintamalinjalle onkin nykyisell\u00e4\u00e4n muodostunut parinkymmenen kilometrin vy\u00f6hyke, jossa mik\u00e4 tahansa liikkuva kalusto on potentiaalinen maali ja siksi niit\u00e4 ei alueelle edes l\u00e4hetet\u00e4. Jo pitk\u00e4\u00e4n drooneilla on jahdattu my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 taistelijoita. Someen levitett\u00e4v\u00e4t videot eiv\u00e4t ole kaunista katseltavaa. Droonikauhu on rintamalla tosiasia molemmilla puolilla.<\/p>\n

On tietysti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nettiin p\u00e4\u00e4tyy vain videoita, joissa drooni osuu maaliinsa. Niist\u00e4k\u00e4\u00e4n ei useimmiten selvi\u00e4, tuhoutuiko kohde eli esimerkiksi l\u00e4p\u00e4istiink\u00f6 panssarointi.<\/p>\n

Nelikopterien edullisuus mahdollistaa kuitenkin massamaisen k\u00e4yt\u00f6n. Tammikuun 2026 lopussa Ukrainan puolustusministeri\u00f6 kertoi, ett\u00e4 yli 80 prosenttia viholliselle tuotetuista tappioista aiheutetaan nyt miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 j\u00e4rjestelmill\u00e4.<\/p>\n

\"\"Ukrainan raskas kuusiroottorinen Vampire-drooni pystyy kuljettamaan jopa nelj\u00e4 kranaatinheittimen ammusta ja pudottamaan ne eri kohteisiin. N\u00e4ill\u00e4 operoidaan tyypillisesti y\u00f6ll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6kameran avulla.<\/p>\n

Defence of Ukraine<\/p>\n

Numerot ovat huikeita, videotodisteet l\u00f6ytyv\u00e4t 819 737 drooni-iskusta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuonna 2025. Niist\u00e4 l\u00e4hes 240 000 kohdistui vihollisen taistelijoihin, 62 000 kevyisiin ja 29 000 raskaisiin ajoneuvoihin sek\u00e4 32 000 miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin ilma-aluksiin.<\/p>\n

Ukrainalla on jopa j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa drooniyksikk\u00f6j\u00e4 palkitaan pisteill\u00e4 videolla todistetuista erilaisten maalien tuhoamisesta. N\u00e4in voidaan analysoida sit\u00e4, mik\u00e4 toimii. Eniten pisteit\u00e4 ker\u00e4nneet eli tehokkaimmat operaattorit saavat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 parasta kalustoa.<\/p>\n

Vuonna 2026 Ukrainan tavoitteena on valmistaa per\u00e4ti seitsem\u00e4n miljoonaa erilaista miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ilma-alusta. Eniten on nelikoptereita, osa laitteista voitaisiin luokitella risteilyohjuksiksi, osa vaaniviksi aseiksi.<\/p>\n

\"\"Ilmatorjunnan harjoituksissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 Banshee-maalilennokki muistuttaa Ven\u00e4j\u00e4n Shahed-aseita. Taustalla muita Ilmatorjuntamuseon maalilennokkeja, osa niist\u00e4 kotimaista valmistetta.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

\"\"Iranissa valmistettuja Shahed-lennokkeja ja niiden ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 kehitysversioita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n massamaisesti hy\u00f6kk\u00e4yksiss\u00e4 Ukrainaan. Aseessa on ty\u00f6nt\u00f6potkuri ja nelisylinterinen m\u00e4nt\u00e4moottori.<\/p>\n

Wikipedia \/ Farsnews<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4nyt massamaisesti iranilaisia delta-siipisi\u00e4 Shahed-lennokkeja, joita se nykyisin valmistaa my\u00f6s itse. Enimmill\u00e4\u00e4n Ukrainaan on isketty vuorokauden aikana jopa 800 miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ilma-aluksella ja ohjuksella.<\/p>\n

Kun hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t aseet maksavat tuhansia tai kymmeni\u00e4 tuhansia euroja ja torjuntaohjukset miljoonia, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jotain muuta on keksitt\u00e4v\u00e4. Etenkin kun l\u00e4nness\u00e4 ohjustuotannon kapasiteetti ei ole l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n asekulutusta Ukrainassa.<\/p>\n

\"\"Ase ja vasta-ase -kilpajuoksu on droonimaailmassa kiihke\u00e4tahtista. Shahed-lennokkien torjuntaan kehitetty Sting on osoittautunut toimivaksi. Se ohjataan t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n lennokkiin. Keltainen on Stingin ohjain.<\/p>\n

Wild Hornets<\/p>\n

Tarpeeseen on kehitetty halpoja mutta toimivia torjuntadrooneja kuten Sting. Ongelma on siin\u00e4, miten l\u00e4nnen tuotantoa voitaisiin suunnata samanlaisiin edullisiin ja massoina valmistettaviin aseisiin. Droonivaikutusta v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 aseelle kehitet\u00e4\u00e4n aina vasta-ase. N\u00e4in on tosiaan k\u00e4ynyt kahdellakin sektorilla. Miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin ilma-aluksiin voidaan kohdistaa elektronista h\u00e4irint\u00e4\u00e4 joko niiden ohjaus- ja videosignaaliin tai satelliittipaikannukseen.<\/p>\n

Kineettisesti torjunta voidaan tehd\u00e4 erilaisilla asej\u00e4rjestelmill\u00e4 ohjuksista ja tutkaohjattavista konetykeist\u00e4 laseriin ja haulikkoon \u2013 sek\u00e4 my\u00f6s hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n kohteeseen ohjattavilla drooneilla.<\/p>\n

Perinteiset menetelm\u00e4t toimivat edelleen: linnoittaminen, hajautus, naamiointi ja valemaalit. Maanalaisten rakennelmien oviaukot on suljettava, muuten nelikopterit lent\u00e4v\u00e4t sis\u00e4\u00e4n. Ukrainassa on jouduttu suojaamaan huollossa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 maanteit\u00e4 niiden ylle rakennetuilla kilometrej\u00e4 pitkill\u00e4 verkkokatoksilla.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 suurten asevalmistajien py\u00f6r\u00e4t py\u00f6riv\u00e4t hitaasti vuosisykleiss\u00e4, drooneja tehd\u00e4\u00e4n usein nyrkkipajoissa, joissa muutoksia laitteisiin voidaan tehd\u00e4 kirjaimellisesti lennossa. Elektroniseen h\u00e4irint\u00e4\u00e4n on vastattu korvaamalla nelikopterien radioyhteys valokuituohjauksella. Droonin s\u00e4ili\u00f6st\u00e4 purkautuvalla kuidulla saadaan tyypillisesti kymmenien kilometrien toimintas\u00e4teit\u00e4, enimmill\u00e4\u00e4n jopa 50 km. Lis\u00e4ksi kuvalaatu pysyy hyv\u00e4n\u00e4 kaukana ja matalalla lennett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

\u00c4skett\u00e4in tammikuussa on havaittu ukrainalaisia ja ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 drooneja, jotka on varustettu nettiyhteyden satelliittien kautta mahdollistavalla Starlink-antennilla. N\u00e4m\u00e4 voivat toimia tukiasemina muille l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 toimiville ilma-aluksille. Ven\u00e4l\u00e4iset ovat my\u00f6s varustaneet droonejaan Ukrainan matkapuhelinverkon SIM-korteilla, joilla yhteys hoidetaan.<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n on puhuttu my\u00f6s teko\u00e4lyn tulosta ja itsen\u00e4isesti toimivista drooneista. Tammikuussa v\u00e4itettiin Ven\u00e4j\u00e4n ottaneen t\u00e4llaisia jo k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ne pit\u00e4v\u00e4t yhteytt\u00e4 toisiinsa, valitsevat itsen\u00e4isesti maalinsa ja hakeutuvat siihen ilman radio- tai kuituyhteytt\u00e4 ja ihmisoperaattorin ohjausta.<\/p>\n

Suomessa miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ilma-alusten k\u00e4yt\u00f6lle on pitk\u00e4 historia. Jo vuonna 1940 Santahaminassa k\u00e4ytettiin vapaasti lent\u00e4v\u00e4\u00e4 liidokkia ilmatorjunnan harjoitusmaalina. Sittemmin radio-ohjattavat lennokit ovat toimineet IT:n maaleina vuosikymmeni\u00e4. Kotimaisten MALE-lennokkien rinnalla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t Banshee-mallit muistuttavat Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 iranilaisia Shahed-aseita.<\/p>\n

\"\"T\u00e4llaisia Baby-liidokkeja k\u00e4ytettiin ilmatorjuntakoulutuksessa jo vuonna 1940.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

Nykyisin joukoillamme on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 2016 esiteltyj\u00e4 Aeronautics Defense System Orbiter 2B -lennokkeja ett\u00e4 uudempia Parrot ANAFI -nelikoptereita. Kumpaakin tyyppi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tiedusteluun ja maalinosoittamiseen. J\u00e4lkimm\u00e4isi\u00e4 on hankittu tuhansia ja ne ovat nykyisin arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 varusmieskoulutuksessa.<\/p>\n

Nyt Puolustusvoimat on ottanut koulutukseen my\u00f6s hy\u00f6kk\u00e4ykselliset FPV-droonit (First Person View). Niit\u00e4 ohjataan silmien eteen kiinnitett\u00e4vill\u00e4 virtuaalilaseilla. Sen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n v\u00e4litet\u00e4\u00e4n lennokin kameran videota. N\u00e4in lenn\u00e4tt\u00e4j\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin mukana ilmassa.<\/p>\n

\"\"Drooniharjoittelu k\u00e4ynniss\u00e4 Niinisalon lentom\u00e4ell\u00e4. Virtuaalilasien kautta lenn\u00e4tt\u00e4j\u00e4 n\u00e4kee nelikopterin kameran kuvaama n\u00e4kym\u00e4n.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

\"\"Varusmiehet harjoittelevat virtuaalilaseilla mikrodroonin ohjausta esteradan l\u00e4pi.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

Lennokkiharrastajat ovat Suomessakin rakentaneet FPV-koptereita jo yli 10 vuotta. Ohjain on harrastepuolen laitteista tuttu. Nykynuoriso omaksuu sellaisen k\u00e4yt\u00f6n nopeasti.<\/p>\n

Maavoimat esitteli viime vuoden lopulla Niinisalossa droonihankkeitaan. Aluksi varusmiehet tutustuvat FPV-maailmaan sis\u00e4tiloihin rakennetulla esteradalla, jossa lenn\u00e4tet\u00e4\u00e4n lelumaisia k\u00e4mmenelle mahtuvia mikrodrooneja. N\u00e4in saadaan ohjaaminen refleksinomaiseksi.<\/p>\n

Niinisalon Lentom\u00e4elle on rakennettu avoin harjoitusalue, jossa aluksi on harjoitettu varusmiesten tulevia kouluttajia. Radalle on ker\u00e4tty erilaisia maaleja, joihin sek\u00e4 t\u00f6rm\u00e4ytet\u00e4\u00e4n drooneja ett\u00e4 pudotetaan niist\u00e4 r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n

Aseistettavat droonit tulevat vaiheittaisesti osaksi varusmiesten koulutusta. Kokeilu alkoi saapumiser\u00e4st\u00e4 2\/2025, henkil\u00f6kuntaa alettiin kouluttaa viime marraskuussa ja kuluvana vuotena se laajenee Maavoimien joukko-osastoihin.<\/p>\n

\"\"NT Service SkyWiper Omnimax -h\u00e4irint\u00e4l\u00e4hetin kykenee valinnaisesti h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n droonien video-, ohjaus ja GPS-signaaleita satojen metrien et\u00e4isyydelt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 laite suojaa korsua Niinisalon Lentom\u00e4ell\u00e4.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

\"\"Kotimaisen Instan valmistama 10 tuuman nelikopteri sek\u00e4 taustalla sen 7-tuumainen pikkuveli. Kummassakaan ei ole akkua kiinnitettyn\u00e4.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

Tulevaisuudessa jokaisella joukolla on oltava my\u00f6s kyky omasuojaan lennokkeja vastaan. T\u00e4h\u00e4n hankitaan niin erilaisia havaintolaitteita, elektronisen h\u00e4irinn\u00e4n j\u00e4rjestelmi\u00e4 kuin rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rin \u00e4lyt\u00e4ht\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n

Koulutusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Lentom\u00e4ell\u00e4 ovat kotimaisen Instan valmistamat seisem\u00e4n- ja kymmentuumaiset nelikopterit (numero viittaa roottorien halkaisijaan). Ohjaajat istuvat FPV-lasit p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n kent\u00e4n laidalla ja ajavat drooninsa teht\u00e4v\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maaliin. Niit\u00e4 oli liikkuvista ajoneuvoista linnoitteisiin ja yksitt\u00e4isiin taistelijoihin. Osumatarkkuus vaikutti hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Seitsem\u00e4ntuumaiset tarjoavat tasapainon ketteryyden, lentoajan ja kuorman v\u00e4lill\u00e4. Kymmenentuumaiset mahdollistavat suuremman kantaman ja raskaamman kuorman. Laitteet voidaan varustaa my\u00f6s kuituohjauksella.<\/p>\n

Ukrainaa kalustolla avustava Suomi on vastavuoroisesti saanut tietoa droonisodank\u00e4ynnist\u00e4. Selv\u00e4\u00e4 on, ettei varastoihin kannata valmistaa tuhansia lentolaitteita vanhenemaan. Sen sijaan pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 joustavaa ja nopeasti k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4\u00e4 tuotantokapasiteettia.<\/p>\n

\"\"Rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rin asennettu SmartShooter Smash 3000 -\u00e4lyt\u00e4ht\u00e4in havaitsee droonin l\u00e4mp\u00f6kameralla, mittaa et\u00e4isyyden ja laskee ennakon. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 liipaisimen vedettyn\u00e4 ja t\u00e4ht\u00e4in laukaisee aseen kun maali on piikill\u00e4.<\/p>\n

Tero Tuominen<\/p>\n

<\/p>\n

\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t<\/p>\n

\t\t\t\t\t\t\t\t\tNelikopterit perustuvat k\u00e4nnykk\u00e4teknologiaan<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t\t\tKomponenttien hintojen aleneminen on massatuotannon seurausta.\t\t\t\t\t\t<\/p>\n

\n\t\t\t\t\t\t1.3.2026 \/ 10:45\t\t\t\t\t<\/p>\n

\t\t<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan helmikuussa 2022 otsikkoihin ja jopa meemivideoihin nousivat aluksi turkkilaisvalmisteiset Bayraktar TB2 -lennokit. Niiden ohjusten avulla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":182899,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,29146,26,27,33,31,30,17,29147,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,549,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-182898","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-dronet","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kalusto","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-suomi","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-ukrainan-sota","29":"tag-ulkomaat","30":"tag-uutiset","31":"tag-world","32":"tag-world-news","33":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116153600351843138","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182898"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182898\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/182899"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=182898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=182898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}