{"id":18341,"date":"2025-08-28T03:19:07","date_gmt":"2025-08-28T03:19:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/18341\/"},"modified":"2025-08-28T03:19:07","modified_gmt":"2025-08-28T03:19:07","slug":"arvio-horros-avaa-uuden-jannityssarjan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/18341\/","title":{"rendered":"Arvio: Horros avaa uuden j\u00e4nnityssarjan"},"content":{"rendered":"<p><strong class=\"capitalized\">Suomalaista<\/strong> maanpuolustusta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suunnasta l\u00e4hestynyt <strong>Helena Immonen<\/strong> nousi reservil\u00e4ishahmoineen tunnettuuteen vuosikymmenen alussa.<\/p>\n<p>Punaisessa ketussa sota Ven\u00e4j\u00e4n kanssa esiteltiin realistisena kehityskulkuna. Tavalliset suomalaiset joutuivat rintamalle, ja lastenhoitovuoroja jaettiin poteroista k\u00e4sin. Kirja her\u00e4tti huomiota maanpuolustuksen ammattipiireiss\u00e4, kuten Kanava-lehdess\u00e4 tuoreeltaan vuonna 2020 kirjoitettiin.<\/p>\n<p>Sarja jatkui viel\u00e4 kolmen kirjan verran viime syksyn Operaatio Tulikettuun asti.<\/p>\n<p>Nyt Immonen aloittaa Horros-romaanilla uuden Havu-sarjan. <\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Antto Havu on parikymppinen mies, joka on surmannut kadettikoulun ammuntaharjoituksissa kurssitoverinsa. Traumatisoituneena h\u00e4n on j\u00e4\u00e4nyt kotiinsa ja menett\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4nhallintansa.<\/p>\n<p>Tie uutta kohti on kuitenkin alkanut.<\/p>\n<p>Havu ty\u00f6llistyy erikoisella tavalla yhdysvaltalaisen sotilaallisen turvapalvelun vartijaksi ja p\u00e4\u00e4tyy suuren salaisuuden \u00e4\u00e4relle\u2009\u2013\u2009ja samalla kipupisteeseens\u00e4.<\/p>\n<p>Kun kaikki oli viel\u00e4 hyvin, Havulla oli salasuhde brittien turvallisuuspalvelun agentin Sandra Foxin kanssa. Nyt heist\u00e4 tulee taistelupari, joka k\u00e4y kamppailuun maailman tuhoamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kiinalaisten operaatiota vastaan.<\/p>\n<p>Immonen tekee Horroksessa toisaalta hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. <strong>Ilkka Remes<\/strong> ja <strong>Taavi Soininvaara<\/strong> joutuvat panostamaan kirjoihinsa kaiken, jotta saavat estetty\u00e4 maailmanlopun yht\u00e4 hyvin kirjoitettuna.<\/p>\n<p>Toisaalta Immonen muuttuu kirjallaan tavalliseksi trilleristiksi. Omintakeinen sis\u00e4lt\u00f6 on siivottu pois. Kuvaava on esimerkiksi elokuvallinen kohtaus, jossa Yhdysvaltain presidentti <strong>Donald Trump<\/strong> yritet\u00e4\u00e4n murhata minilennokilla Suomessa.<\/p>\n<p>Havun valokuvamuisti on kuin trilleristin kliseepankista. Salaisuuksia saa selvitetty\u00e4 helpommin, jos kelmien kassakaappien tunnusluvut muistaa ne kerran n\u00e4hty\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Samoin perinteinen j\u00e4nn\u00e4reiden ongelma, kuinka tavis saadaan tilanteeseen, jossa h\u00e4n pelastaa maailman, on Immosella ep\u00e4uskottavimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Masentuneesta nuoresta kundista kun kuoriutuu yll\u00e4tt\u00e4en varsin reipas sankari.<\/p>\n<p>Immosen teksti pureutuu h\u00e4pe\u00e4\u00e4n, jota on k\u00e4sitelty viime vuosina usein taiteessa, erityisesti teatterissa. Kiinnostava sivupolku on my\u00f6s huutolaisuus, johon Immosella on henkil\u00f6kohtainen suhde.<\/p>\n<p>Horros-kirjan my\u00f6t\u00e4 k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 suomalaiset trillerien yst\u00e4v\u00e4t ovat menett\u00e4neet ainutlaatuisuuden, mutta saivat toisaalta tilalle harvinaisen laadukkaan j\u00e4nnityskirjailijan.\u2009<\/p>\n<p>Helena Immonen: Horros. 441 sivua. Docendo, 2025.<\/p>\n<p>      <img decoding=\"async\" class=\"free-sample awpo-lazy\" src=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaista maanpuolustusta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suunnasta l\u00e4hestynyt Helena Immonen nousi reservil\u00e4ishahmoineen tunnettuuteen vuosikymmenen alussa. Punaisessa ketussa sota Ven\u00e4j\u00e4n kanssa esiteltiin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":18342,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,383,379,378,386,32,109],"class_list":{"0":"post-18341","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirja-arvostelut","14":"tag-kirjallisuus","15":"tag-kirjat","16":"tag-romaani","17":"tag-suomi","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18341"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18341\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18341"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}