{"id":18368,"date":"2025-08-28T04:11:07","date_gmt":"2025-08-28T04:11:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/18368\/"},"modified":"2025-08-28T04:11:07","modified_gmt":"2025-08-28T04:11:07","slug":"arvio-sukukieltemme-historia-on-kaikkea-muuta-kuin-selkea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/18368\/","title":{"rendered":"Arvio: Sukukieltemme historia on kaikkea muuta kuin selke\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong class=\"capitalized\">Uralilaisen<\/strong> kielikunnan vaiheista ei ole ollut saatavilla ajantasaista esityst\u00e4 eik\u00e4 yleistajuista tai suomen kielen opintoihin sopivaa tieteellist\u00e4k\u00e4\u00e4n teosta. Kielet ennen meit\u00e4 pyrkii paikkaamaan aukon.<\/p>\n<p>Edellinen laaja katsaus suomen edelt\u00e4jiin oli <strong>Tapani Lehtisen<\/strong> vuonna 2007 ilmestynyt Kielen vuosituhannet\u2009\u2013\u2009Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. <\/p>\n<p>Se on hyvin selke\u00e4, varmasanainen ja j\u00e4rjestelm\u00e4llinen, mutta kirjan tiedot ovat osin vanhentuneet tuoreiden tutkimustulosten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Topias Haikalan<\/strong> uutuusteosta lukiessa iskee kaipuu noihin varmoihin sivuihin, sill\u00e4 nyt juuri mik\u00e4\u00e4n ei tunnu olevan varmaa. Joitain yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 kehitysvaiheita on, mutta v\u00e4liss\u00e4 on paljon h\u00e4myist\u00e4 ja kiistelty\u00e4. <\/p>\n<p>On kuitenkin laskettava Haikalalle an\u00adsioksi, ett\u00e4 h\u00e4n kykenee r\u00e4mpim\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuksien suossa ja tuomaan esille erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Yleistajuisissa tietokirjoissa n\u00e4kyy harvoin n\u00e4in voimakkaasti, miten monipolvista keskustelua asioista tieteentekij\u00f6iden kesken k\u00e4yd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Paikoin humoristinen tyyli jakanee mielipiteit\u00e4. Ainakin reippaat sanavalinnat, vertaukset ja tsempit tarjoavat vaihtelua tiukkaan tieteelliseen spekulaatioon: \u201dAlkava luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti kielitieteellisi\u00e4 kiemuroita, jotka voivat s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiheeseen perehtym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 lukijaa. Rohkaiskaa siis mielenne, te kaltaiseni ummikot. Jos min\u00e4 sain n\u00e4ist\u00e4 jutuista tolkkua, ettek\u00f6h\u00e4n tekin saa.\u201d<\/p>\n<p>Valitettavasti lukijan voi olla vaikea muodostaa kehitysvaiheista kokonaiskuvaa. Vaaditaan laajoja esitietoja, jotta lukiessa pysyy kartalla, miten eri kielet suhteutuvat toisiinsa. <\/p>\n<p>Mitk\u00e4 kielet kuuluvatkaan it\u00e4merensuomalaisiin? Ent\u00e4 mit\u00e4 sukua toisilleen olivat keskikantasuomi, kantasuomi ja mordva? Mit\u00e4 tietoja muinaisista kielist\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 varmana? Kohti nykyaikaa tultaessa spekulatiivisuus v\u00e4henee ja teksti on helpompaa seurattavaa.<\/p>\n<p>Kielihistoriassa on tavattu esitt\u00e4\u00e4 kehitysvaiheita sukupuun avulla. Sellainen, tai muu kokoava yhteenveto, olisi suuri apu Kielet ennen meit\u00e4 -kirjan lukemiseenkin. Eri tutkijat tosin piirt\u00e4isiv\u00e4t sen erilaiseksi.<\/p>\n<p>Topias Haikala on toimittaja. Olisiko kirjasta tullut parempi, jos sen olisi kirjoittanut kielihistorian tutkija? <\/p>\n<p>Koska tutkijoiden n\u00e4k\u00f6kannat eroavat monissa kohdissa toisistaan paljon, olisi yhden tutkijan kirjoittamasta teoksesta voinut tulla n\u00e4kemyksilt\u00e4\u00e4n Haikalan kirjaa yksipuolisempi\u2009\u2013\u2009vaikka h\u00e4n olisikin tieteellisen keskustelun tapaan ottanut muiden n\u00e4kemykset huomioon.\u2009<\/p>\n<p>Topias Haikala: Kielet ennen meit\u00e4. 482 sivua. SKS, 2025.<\/p>\n<p>      <img decoding=\"async\" class=\"free-sample awpo-lazy\" src=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uralilaisen kielikunnan vaiheista ei ole ollut saatavilla ajantasaista esityst\u00e4 eik\u00e4 yleistajuista tai suomen kielen opintoihin sopivaa tieteellist\u00e4k\u00e4\u00e4n teosta.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":18369,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,6715,383,379,378,32,762,109],"class_list":{"0":"post-18368","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kielitiede","14":"tag-kirja-arvostelut","15":"tag-kirjallisuus","16":"tag-kirjat","17":"tag-suomi","18":"tag-tietokirja","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18368"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18368\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}