Vaikka Suomessa ty\u00f6tt\u00f6myys jatkuu korkeana, ei tilanne poista tarvetta ty\u00f6perustaiselle maahanmuutolle. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on se, ett\u00e4 ty\u00f6perustainen maahanmuutto selitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kokonaan ty\u00f6llisyyden kasvun 2020-luvulla. Ty\u00f6perustaisen maahanmuuton tarve ei ole kadonnut mihink\u00e4\u00e4n eik\u00e4 katoa tulevaisuudessakaan.<\/p>\n
Suomen ty\u00f6markkinoilla elet\u00e4\u00e4n taantuman ja tulevan kasvun v\u00e4litilassa. Ty\u00f6tt\u00f6myys kohdistuu aloille, joissa kysynt\u00e4 on hetkellisesti hiipunut, mutta ennusteet ovat selv\u00e4t: rakentamisen elpyess\u00e4 ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ty\u00f6voiman tarve kasvaa j\u00e4lleen nopeasti. Samaan aikaan aloilla, joilla kasvu tai palveluiden laatu on kiinni erityisosaamisesta, osaajapula jatkuu suhdanteista riippumatta.<\/p>\n
Tuore ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n<\/strong> selvitys osoittaa, ett\u00e4 maahanmuuttajien, erityisesti ukrainalaisten, hyv\u00e4 ty\u00f6llisyyskehitys on k\u00e4\u00e4ntynyt jyrkk\u00e4\u00e4n laskuun heikon suhdanteen seurauksena. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 ministeri\u00f6n mukaan ulkomaisten ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, kun suomalaisten taas on laskenut.<\/p>\n Ilman osaajia investoinnit siirtyv\u00e4t muualle.<\/p>\n<\/blockquote>\n T\u00e4m\u00e4 on signaali talouden tilasta, eik\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Suomi tulisi toimeen ilman kansainv\u00e4lisi\u00e4 osaajia. Kun talous palautuu kasvuun, samat alat tarvitsevat henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 nopeasti ja paljon. Jos osaajia ei ole silloin Suomessa, ty\u00f6paikat eiv\u00e4t t\u00e4yty, investoinnit siirtyv\u00e4t muualle ja elpyminen hidastuu.<\/p>\n Kansainv\u00e4liset osaajat<\/strong> ovat osa suomalaisten ty\u00f6paikkojen ekosysteemi\u00e4. Monilla aloilla my\u00f6s suomalaisille ty\u00f6tt\u00f6mille syntyv\u00e4t ty\u00f6paikat riippuvat siit\u00e4, ett\u00e4 yritys pystyy t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ensin vaativimmat teht\u00e4v\u00e4t. Ty\u00f6perusteisen maahanmuuton hidastaminen kaventaisi t\u00e4t\u00e4 kasvupohjaa ja heikent\u00e4isi ty\u00f6tt\u00f6myyden hoitoa.<\/p>\n Ilman osaajia investoinnit siirtyv\u00e4t muualle, ja se johtaa lopulta ty\u00f6tarpeen v\u00e4henemiseen my\u00f6s suomalaisten osalta. Yritykset rekrytoivat kansainv\u00e4lisi\u00e4 osaajia ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 ne voivat kasvattaa tiimej\u00e4, tuotantoa ja palveluita Suomessa. Siksi my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo olevien kansainv\u00e4listen osaajien pitovoima on ratkaisevaa.<\/p>\n Jos osaajat eiv\u00e4t koe <\/strong>Suomea vakaaksi, ennustettavaksi ja mahdollisuuksia tarjoavaksi maaksi, he eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4. Jokainen menetetty osaaja vie mukanaan osaamista, verotuloja ja usein my\u00f6s suomalaisia ty\u00f6paikkoja tukeneen ty\u00f6panoksen.<\/p>\n Kasvanut ty\u00f6tt\u00f6myys voi antaa harhaanjohtavan ajatuksen ty\u00f6perusteisen maahanmuuton rajoittamisen j\u00e4rkevyydest\u00e4. Todellisuudessa nyt on varmistettava, ett\u00e4 Suomi pystyy vastaamaan tuleviin ty\u00f6voimatarpeisiin ja houkuttelemaan sek\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ne osaajat, joiden varassa elpyminen ja kasvu ovat.<\/p>\n Ty\u00f6perusteinen maahanmuutto ei ole ty\u00f6tt\u00f6myyden vastakohta, vaan sen ratkaisemisen edellytys.<\/p>\n Kirjoittaja Suvi Pulkkinen on Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vaikka Suomessa ty\u00f6tt\u00f6myys jatkuu korkeana, ei tilanne poista tarvetta ty\u00f6perustaiselle maahanmuutolle. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on se, ett\u00e4 ty\u00f6perustainen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":184265,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,3686,2594,637,402,32,78,860,862,861],"class_list":{"0":"post-184264","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-muuttoliike","14":"tag-muuttoliike-ja-siirtolaisuus","15":"tag-politiikka","16":"tag-rakentaminen-kiinteistot","17":"tag-suomi","18":"tag-talous","19":"tag-tyoelama","20":"tag-tyollisyys","21":"tag-tyollisyys-ja-tyottomyys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116163556408102108","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/184264","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=184264"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/184264\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/184265"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=184264"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=184264"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=184264"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n