T\u00e4m\u00e4 on fiksu valinta, jos et halua mietti\u00e4 asiaa jatkuvasti.\u201d<\/p>\n
Minua kiinnostaa aina, miten rahastot tai indeksit rakentuvat, eli mit\u00e4 osakkeita tai arvopapereita ne omistavat tai sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Indeksej\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 MSCI kertoo kotisivuillaan<\/a>, ett\u00e4 MSCI World -indeksi kattaa noin 85 prosenttia vapaasti vaihdettavien osakkeiden markkina-arvosta l\u00e4nsimaissa. Indeksi kuvaa suurten ja keskisuurten yhti\u00f6iden kurssikehityst\u00e4.<\/p>\n Indeksi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yli 1 300 osaketta, markkina-arvoltaan 85 biljoonaa dollaria. Yhti\u00f6iden markkina-arvo vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 2,0 miljardia ja 4,3 biljoonaa dollaria. Kuvaajassa t\u00e4t\u00e4 indeksi\u00e4 kuvaa iShares MSCI World ETF (URTH).<\/p>\n FTSE All-World on samantyyppinen indeksi ja se seuraa yhdeks\u00e4ll\u00e4 alueella maailmassa 4 200 osaketta, joiden markkina-arvo on noin 80 biljoonaa dollaria, painavimpina osakkeina amerikkalaiset teknoj\u00e4tit.<\/p>\n Kuvaajassa Helsingin p\u00f6rssin indeksi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osingot, koska osinko on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 tuoton l\u00e4hde. Kun MSCI Worldin kehityst\u00e4 seuraavan ETF-rahaston tunnus kuvaajassa on URTH, vastaavasti FTSE All World -indeksin tunnus on AW01. Tuottoero n\u00e4iden kahden v\u00e4lill\u00e4 saattaa johtua osinkojen k\u00e4sittelyst\u00e4 vaikuttaen vertailukelpoisuuteen.<\/p>\n Indeksit on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti noteerattu Yhdysvaltain dollareissa lukuun ottamassa Suomen indeksi\u00e4, joka on euroissa. Dollari on vahvistunut viiden vuoden aikana vain liev\u00e4sti, alle kolme prosenttia, euroa vasten. Kullan hinta on viidess\u00e4 vuodessa kohonnut dollareissa yli 200 prosenttia.<\/p>\n Osake on pala yrityst\u00e4<\/p>\n Kun tuottoja eri omaisuuslajien v\u00e4lill\u00e4 pohtii, on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 osakkeiden ja osakeindeksien luonne poikkeaa Bitcoinista ja kullasta. Kaksi viime mainittua on omaisuuseri\u00e4, jotka eiv\u00e4t tee liiketoimintaa tai maksa osinkoa. Niiden arvonkehitys on siksi spekulatiivisempaa, eik\u00e4 arvoa pysty m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n liiketoiminnan tuottojen kautta.<\/p>\n Yrityksiss\u00e4 markkina-arvo voidaan lyhyesti sanottuna m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 arvioimalla yrityksen tulevien vuosien voitot, diskonttaamalla ne nykyhetkeen ja laskelmalla n\u00e4m\u00e4 nykyarvoistetut voitot yhteen. Jos n\u00e4in saatu arvo on p\u00f6rssiarvoa arvoa korkeampi, osake saattaa olla ostamisen v\u00e4\u00e4rti \u2013 ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n Kotimaan p\u00f6rssikiri jatkunut<\/p>\n Alla oleva kuvaaja kertoo, ett\u00e4 Helsingin p\u00f6rssi on tuottanut viimeisen kolmen kuukauden aikana noin 11 prosenttia \u2013 riippumatta siit\u00e4, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 osingon mukaan lukevaa vai pois sulkevaa indeksi\u00e4.<\/p>\n Isojen yhti\u00f6iden arvon kehitys, mukaan lukien isot konepajat, on ollut vahvaa. Taustalla on hyvin kehittynyt liiketoiminta. Esimerkiksi Nokia hy\u00f6tyy isona teknologiayhti\u00f6n\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 teko\u00e4lybuumista investointeineen.<\/p>\n Markkina-arvoltaan isoimpia kotimaisia yhti\u00f6it\u00e4 ovat Nordea, Nokia, Kone, Sampo, W\u00e4rtsil\u00e4, Fortum ja Neste.<\/p>\n USA:n hy\u00f6kk\u00e4ys Iraniin aiheuttaa myyntipainetta<\/p>\n Liiketoimintaa eli osakkeita omistavan on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 osakkeiden hintamuutokset perustuvat lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 niiden kysynn\u00e4n ja tarjonnan muutoksiin. Yhdysvaltain ja Israelin hy\u00f6kk\u00e4ys Iraniin 28.2.2026 alkaen on aiheuttanut ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 osa sijoittajista haluaa pienent\u00e4\u00e4 riski\u00e4 ja myyd\u00e4 osakkeita. Tyypillisesti korkosijoitusten arvo muuttuu v\u00e4hemm\u00e4n, koska niiden tuotto- ja takaisinmaksuelementit ovat kiinte\u00e4mpi\u00e4 ja ennalta m\u00e4\u00e4ritellympi\u00e4 kuin osakkeiden.<\/p>\n Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 osakkeiden nykyist\u00e4 arvonlaskua voidaan perustella sill\u00e4, ett\u00e4 yritysten energia- ja logistiikkakustannukset voivat kohota ja siksi voitot laskea.<\/p>\n Raaka\u00f6ljyn hinta oli tammikuun alkupuolella 55-60 dollaria barrelilta. Sen j\u00e4lkeen se l\u00e4hti melko yhten\u00e4iseen nousuun ollen viime perjantaina ennen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 67 dollaria ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 78 dollaria. Barreli on tilavuusmitta ja vastaa 159 litraa.<\/p>\n Kohoavat energiakustannukset voivat vaikuttaa my\u00f6s yleiseen hintatasoon rahtikustannusten noustessa. Yleisen hintatason kohoamisen eli inflaation katsotaan vaikuttavan talouskasvua hidastavasti.<\/p>\n Ostajan markkinat<\/p>\n Kuten kuvaajista edell\u00e4 n\u00e4kee, osakemarkkinoilla on ollut todella suotuisat ajat viimeiset viisi vuotta. Kansainv\u00e4linen hyv\u00e4 veto erityisesti Yhdysvalloissa on pitk\u00e4lti juontunut isojen teknologia- ja alustatalouden yhti\u00f6iden voimakkaasta, kannattavasta kasvusta, esimerkkein\u00e4 Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft ja Nvidia.<\/p>\n Mainitut yritykset ovat samalla esimerkkej\u00e4 yhti\u00f6ist\u00e4, jotka hinnoitellaan tulokseen n\u00e4hden tavallisia suuryhti\u00f6it\u00e4 korkeammalle. Ep\u00e4varmuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 kasvuyhti\u00f6t ottavat tyypillisesti osumaa enemm\u00e4n.<\/p>\n Silti melkeinp\u00e4 ajasta riippumatta on hyv\u00e4 suosia salkussa useiden eri alojen hyv\u00e4n markkina-aseman yhti\u00f6it\u00e4, ovatpa ne sitten aivan maailman johtavia tai esimerkiksi Suomesta k\u00e4sin toimivia kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Ostajalla on silloin parempi markkinas\u00e4\u00e4, kun maailmantaloudessa ja geopolitiikassa on pilvist\u00e4. Itse en l\u00e4htisi h\u00f6tkyilem\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n Nykytilanteesta tekee erityisen se, ett\u00e4 useimmat mainituista j\u00e4ttiyhti\u00f6ist\u00e4 sijoittavat valtavia summia investointeihin, kuten datakeskusten rakentamiseen. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 investointibuumista hy\u00f6tyv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti monet yhti\u00f6t, kuten rakentajat, j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4j\u00e4t, siruvalmistajat, energiantuottajat ja energiaratkaisujen tarjoajat.<\/p>\n Riskin\u00e4 monien korkeasti hinnoiteltujen yhti\u00f6iden kohdalla on samalla se, ett\u00e4 kasvua ei riit\u00e4 kaikille ja p\u00f6rssikursseihin ladatut odotukset voivat olla ylimitoitettuja.<\/p>\n AI sekoittaa pakkaa<\/p>\n Osaketutkimusyhti\u00f6 Inderesin yhteis\u00f6tiimin Iikka Numminen<\/strong> haastatteli viime viikolla menestynytt\u00e4 salkunhoitajaa Pasi Haviaa,<\/strong> joka alkaa hoitaa UB Megatrendit \u2013erikoissijoitusrahastoa. H\u00e4n ty\u00f6skenteli aiemmin 12 vuotta Helsinki Capital Partnersilla ja on nyt siirtynyt United Bankersille. Havia tavoittelee rahastoonsa 60 prosentin painoa digitalisaatio- ja teko\u00e4lyosakkeille.<\/p>\n Numminen teki huomionarvoisen vertailun liittyen j\u00e4ttiyhti\u00f6iden investointeihin, videolla kohdassa 41 minuuttia<\/a>.<\/p>\n Haastattelu on mielenkiintoinen ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon havaintoja eri megatrendeist\u00e4 hy\u00f6tyvist\u00e4 ulkomaisista yhti\u00f6ist\u00e4. Numminen kysyy Havialta, voidaanko n\u00e4in isoille investoinneille tehd\u00e4 rahaa tulevaisuudessa.<\/p>\n Havia vastaa, ett\u00e4 melkeinp\u00e4 kaikki isoimmista teknologiayhti\u00f6ist\u00e4 ovat investointikilpailuun l\u00e4hteneet. Herrat pohtivat, ett\u00e4 Apple ei ole t\u00e4h\u00e4n kelkkaan l\u00e4htenyt. Havia lohkaisee Applesta:<\/p>\n \u201dMenn\u00e4\u00e4n sitten hattu kourassa Alphabetin toimistolle, ett\u00e4 voisiko tuota Geminin teknologiaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Nyt se sitten sataa jollain tapaa Alphabetin laariin.\u201d<\/p>\n Amerikkalaiset teknologiaj\u00e4tit eli niin sanotut hyperskaalaajat ovat investoimassa t\u00e4n\u00e4 vuonna arvioiden mukaan jopa 600-700 miljardia dollaria teko\u00e4lyinfrastruktuuriin, kuten datakeskuksiin, siruihin ja palvelimiin. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistumassa vuodesta 2025, ellei matkaan tule mutkia, kuten mahdolliset Iranin hy\u00f6kk\u00e4yksen vaikutukset.<\/p>\n Kuriositeettina todettakoon, ett\u00e4 Amazonin nettovoitto vuonna 2025 oli 78 miljardia dollaria, eli investointiaste voittoon n\u00e4hden on t\u00e4n\u00e4 vuonna massiiviset 156 prosenttia. T\u00e4m\u00e4 kertoo riskist\u00e4.<\/p>\n Uusi finanssikriisi ovella?<\/p>\n Investointitasot ovat historiallisia suhteessa maailman menestyneimpien yhti\u00f6iden kassavirtaan. Toteutuessaan ne ovat omiaan pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n talouskasvua, mutta pudotukset voivat olla kovia niin yksitt\u00e4isten yhti\u00f6iden p\u00f6rssikursseissa kuin aikanaan talouskasvun hidastumisessa.<\/p>\n Kaikki voi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 jopa uuteen finanssikriisiin, jos teko\u00e4ly eli AI (artificial intelligence) tehostaa ty\u00f6ntekoa niin, ett\u00e4 se aiheuttaa massaty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja siten ihmisten maksukyvyn rapautumista.<\/p>\n Inderesin yhteis\u00f6nrakentaja Verneri Pulkkinen<\/strong> avaa tuoreella videolla 3.3.2026<\/a> pienen tutkimus- ja varainhoitoyhti\u00f6 Citrinin raporttia<\/a>. Se ennustaa vuodelle 2028 globaalia \u00e4lykkyyskriisi\u00e4. Samalla Pulkkinen muistuttaa t\u00e4m\u00e4n ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen skenaarion useista ep\u00e4varmuustekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Toisenlaisissa ennustuksissa massiivisten investointien n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aiheuttavan erilaisia pullonkauloja raaka-aineisiin, komponentteihin ja energian hintaan.<\/p>\n Er\u00e4s kokenut kotimainen yksityissijoittaja n\u00e4kee, ett\u00e4 kuluttajien s\u00e4hk\u00f6 saattaa nousta 30-40 sentin tasolle per kilowattitunti, kun datakeskuksille priorisoidaan halpa s\u00e4hk\u00f6.<\/p>\n N\u00e4hd\u00e4kseni \u2013 olematta teknologiatuntija \u2013 teko\u00e4lyinvestoinnit ja -kehitys tulevat vaikuttamaan eniten tietointensiivisiin aloihin ja -ty\u00f6paikkoihin, niin sanottuihin valkokaulusty\u00f6l\u00e4isiin. Teko\u00e4ly ei kuitenkaan korvaa ihmisten v\u00e4list\u00e4 kommunikaatiota ja palavereja, joita Pulkkisenkin mukaan usein esimerkiksi isot IT-projektit ovat.<\/p>\n Valmistava teollisuus, logistiikka ja rakentaminen tuskin kokevat lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 dramaattisia muutoksia ty\u00f6voiman tarpeessa.<\/p>\n Energian merkitys kasvaa<\/p>\n Sijoittajalle teko\u00e4lyinvestointibuumi tarjonnee niin tuottoja kuin tappioita. Kun yksitt\u00e4iseen yhti\u00f6\u00f6n on ladattu paljon odotuksia, niiden romuttuessa kyyti voi olla p\u00f6rssiss\u00e4 todella kylm\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4hty esimerkiksi ohjelmistoyhti\u00f6 Qt:n kohdalla Suomessa.<\/p>\n Siksi jutun alussa teko\u00e4lyn antamat \u2013 tai oikeammin ihmisten tekemist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 koostamat \u2013 vinkit salkunrakennukseen ovat mielest\u00e4ni ihan hyvi\u00e4 esimerkiksi kuukausisijoittajalle. Kriisit kuten sodat ovat ik\u00e4vi\u00e4, mutta tarjoavat usein ostomahdollisuuksia. Pitkittyv\u00e4t ja laajentuvat kriisit voivat olla seurauksiltaan arvaamattomia.<\/p>\n Nyt k\u00e4ynniss\u00e4 oleva Iran-konflikti poikkeaa useista viime vuosikymmenien kriiseist\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 \u00f6ljyn hinta ja saatavuus voivat n\u00e4ytell\u00e4 talouden kehityksess\u00e4 isoa roolia.<\/p>\n Kotimaassa isoja energiantuottajia ovat s\u00e4hk\u00f6yhti\u00f6 Fortum ja \u00f6ljynjalostaja Neste. Niiden kurssit ovat kehittyneet viime p\u00e4ivin\u00e4 muuta p\u00f6rssi\u00e4 paremmin.<\/p>\n \u2014<\/p>\n Kirjoitus ei sis\u00e4ll\u00e4 sijoitussuosituksia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sukulaiseni l\u00e4hetti viime viikolla viesti\u00e4 ja kysyi, mihin nyt kannattaa sijoittaa. H\u00e4n oli kysynyt teko\u00e4lylt\u00e4, mutta halusi kysy\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":184841,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[84],"tags":[14540,33,31,30,15714,29320,29321,32,91,92,29322],"class_list":["post-184840","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-teknologia","tag-datakeskukset","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hyperskaalaajat","tag-iran-konflikti","tag-osakeindeksit","tag-suomi","tag-technology","tag-teknologia","tag-tekoalyinvestoinnit"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116167052282454433","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/184840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=184840"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/184840\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/184841"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=184840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=184840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=184840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/SPX_NDX_OMXHGI_MSCI_FTSE_USDEUR_BTCUSD_5y_2026-03-03_800.png\")
Viiden vuoden kehityksess\u00e4 tuotot paremmuusj\u00e4rjestyksess\u00e4 2.3.2026 menness\u00e4: Nasdaq 100 (97 %), S&P 500 (79 %), MSCI World (79 %), FTSE All-World (58 %), OMX Helsinki (43 %) ja Bitcoin (31 %). Kuva: TradingView<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/SPX_NDX_OMXHGI_MSCI_FTSE_USDEUR_BTCUSD_3m_2026-03-03_800.png\")
Kolmen kuukauden kehityksess\u00e4 tuotot paremmuusj\u00e4rjestyksess\u00e4 2.3.2026 menness\u00e4: OMX Helsinki (11 %), FTSE All-World (4,7 %) MSCI World (3,5 %), S&P 500 (0,8 %), Nasdaq 100 (-2,1 %) ja Bitcoin (-33 %). Kuva: TradingView<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/capex-amaxon-markkina-arvot-nordea-kone-sampo-wartsila_inderes-2-26.jpg\")
Verkkokauppaj\u00e4tti Amazon suunnittelee investoivansa 200 miljardilla dollarilla eli noin 170 miljardilla eurolla 2026. Summa vastaa Suomen viiden suurimman yhti\u00f6n markkina-arvoa. Kuva: Inderes, Iikka Numminen<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Citrini-2028-global-intelligence-crisis_508x800-650x1024.jpg\")
\u201dEnt\u00e4 jos teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4 optimismimme pit\u00e4\u00e4kin paikkansa\u2026 ja ent\u00e4 jos se onkin itse asiassa laskusuuntainen?\u201d Kuva: Citrini Research<\/p>\n