Urho Kekkoseen<\/strong>, vaan valtioiden v\u00e4liseen suhteeseen. Suomen ja Neuvostoliiton solmimassa YYA-sopimuksessa puhuttiin yst\u00e4vyydest\u00e4, mutta tosiasiassa kyse oli pienemm\u00e4n valtion mukautumisesta vahvemman tahtoon.<\/p>\nVastaavanlaiset vasallisopimukset olivat yleisi\u00e4 muinaisessa L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi Juuda ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki Jerusalem olivat suurimman osan historiaansa alisteisia Assyrialle, Babylonialle tai Egyptille. Ne vaativat ehdotonta lojaaliutta, jonka palkkiona oli suojelus vihollisia vastaan.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 malli otettiin suoraan kuvaamaan suhdetta jumalaan, M\u00e4kipelto sanoo.<\/p>\n
M\u00e4kipellon mukaan Vanhasta testamentista l\u00f6ytyy kohtia, jotka ovat l\u00e4hes sanatarkkaan kopioita muinaisista vasallisopimuksista. Niiss\u00e4 Mesopotamian kuninkaan on korvannut Jahve, Juudan kuninkaan tilalla on Israelin kansa.<\/p>\n
![\"Kartta](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-143502367d191643a90f.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Nebukadnessar toisen aikainen Babylonian mahtivaltio ulottui nykyisen Irakin alueelta V\u00e4limeren rannalle. Kuva: Jyrki Lyytikk\u00e4 \/ Yle, MapCreator, OpenStreetMap<\/p>\n
Lojaaliusvaatimus johti siihen, ett\u00e4 muista jumalista piti luopua. Kaikkia jumalia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heti kielletty, olihan muita kuninkaitakin. Mutta Israelin kansan piti pysy\u00e4 t\u00e4ysin uskollisena yhdelle jumalalle. Oli otettu ratkaiseva askel kohti jumala-k\u00e4sityst\u00e4, joka poikkesi kaikista muista ja lopulta valloitti maailman.<\/p>\n
\u2013 V\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 vasallisopimukset ovat suurin syy sille, ett\u00e4 meill\u00e4 on yksijumalaisuus, Ville M\u00e4kipelto sanoo.<\/p>\n
Miten selitt\u00e4\u00e4 pahuus?<\/p>\n
Kirjurien luomisprojekti ei j\u00e4\u00e4nyt yksijumalaisuuteen. Saman ryt\u00e4k\u00e4n seurauksena alkoi kehitty\u00e4 k\u00e4sitys tuonpuoleisesta, jossa vaikuttivat Jumalan ohella h\u00e4nen apurinsa sek\u00e4 vastustajansa.<\/p>\n
\u2013 Aikaisemmassa uskonnossa ei ollut varsinaisesti tuonpuoleista. Temppelin ajateltiin olevan portti taivaaseen, mutta taivas ymm\u00e4rrettiin ihan konkreettisesti, yl\u00e4puolella olevana paikkana, M\u00e4kipelto selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Temppelin tuhon seurauksena Jumala menetti kotinsa ja siirtyi uuteen ulottuvuuteen. Samalla h\u00e4nest\u00e4 tuli aiempaa et\u00e4isempi hahmo.<\/p>\n
\u2013 Syntyi ajatus, ett\u00e4 Jumala on jossakin muualla kuin n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa.<\/p>\n
![\"Mooses](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-143003467c5a9a112c38.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Temppelin tuhon j\u00e4lkeen lain noudattaminen tuli tavaksi palvella Jumalaa. Gustav Dor\u00e9n n\u00e4kemys Mooseksesta ja kymmenest\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4. Kuva: Design Pics Inc\/Shutterstock\/All Over Press<\/p>\n
Kun Jumalasta oli tullut hahmoton kaikkivaltias, joka oli jossain vaikeasti hahmotettavassa olemisen tasossa, tarvittiin konkretiaa. Syntyiv\u00e4t enkelit, jotka kuvattiin hyvin ihmism\u00e4isesti. Samalla tavalla Jeesus t\u00e4ytti tarvetta n\u00e4hd\u00e4 Jumala ihmisen kaltaisena.<\/p>\n
\u2013 Ihmisell\u00e4 on tarve ajatella antropomorfisesti, ihmism\u00e4isesti. T\u00e4ysin abstrakteja, filosofisia konsepteja on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Siksi Jumalaan liitet\u00e4\u00e4n inhimillisi\u00e4 ominaisuuksia.<\/p>\n
Yksijumalaisuus synnytti my\u00f6s ongelman pahuuden alkuper\u00e4st\u00e4. Vanhassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ihmisi\u00e4 kohdanneet vastoink\u00e4ymiset pystyttiin selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jumalien kostona tai seurauksena heid\u00e4n keskin\u00e4isest\u00e4 nahistelustaan.<\/p>\n
\u2013 Nyt oli vain yksi, t\u00e4ydellinen Jumala, joka oli kaiken hyv\u00e4n l\u00e4hde, eik\u00e4 voinut selitt\u00e4\u00e4 pahaa. Tarvittiin vastavoima.<\/p>\n
Kehittyi ajatus saatanasta, jolla oli apureina langenneita enkeleit\u00e4 sek\u00e4 helvetti, paikka, jonne syntiset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Yksijumalaisuuden peruspalikat olivat nyt kasassa. Prosessissa syntyi juutalaisuus, ensimm\u00e4inen kolmesta yksijumalaisesta uskonnosta. Juutalaisten Jumala siirtyi sittemmin kristinuskoon ja hieman my\u00f6hemmin my\u00f6s islamiin.<\/p>\n
\u2013 Historian sattumat ja ulkopoliittiset tekij\u00e4t johtivat siihen, ett\u00e4 syntyi yksijumalaisuuden innovaatio. Sill\u00e4 on ollut aika iso vaikutus meid\u00e4n l\u00e4nsimaalaisten historiaan, Ville M\u00e4kipelto sanoo.<\/p>\n
Juttua muokattu 9.4.2025 kello 18.03:<\/p>\n
Otsikkoa muutettu. Aiemmasta otsikosta ei k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kirjassa esitetty n\u00e4kemys.<\/p>\n
Ingressiin ja leip\u00e4tekstin kolmanteen kappaleeseen on lis\u00e4tty tieto, ett\u00e4 kyse on kirjassa esitetyst\u00e4 teoriasta.<\/p>\n
Jerusalemin temppelist\u00e4 kertovan kappaleen ensimm\u00e4iseen virkkeeseen lis\u00e4tty tieto, ett\u00e4 kyse on kirjoittajien n\u00e4kemyksest\u00e4. Samaa kappaletta korjattu: aiemmin saattoi virheellisesti saada k\u00e4sityksen, ett\u00e4 temppeliss\u00e4 on varmuudella ollut Jahven patsas.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Jerusalemin tuho 587 eaa. johti yksijumalaisuuden kehitt\u00e4miseen. Kirjurit, muinaiset virkamiehet, alkoivat muokata uutta jumalak\u00e4sityst\u00e4 ja ottivat…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1850,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,1433,1434,1435,378,1439,32,119,1436,1437,109,1438],"class_list":{"0":"post-1849","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-historia","14":"tag-jerusalem","15":"tag-jumala","16":"tag-kirjat","17":"tag-kristinusko","18":"tag-suomi","19":"tag-tiede","20":"tag-uskonnot","21":"tag-uskonto","22":"tag-viihde","23":"tag-ville-makipelto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1849","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1849"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1849\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1849"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1849"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1849"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"Ville](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-143076067c719e2e25aa.jpeg\")
<\/p>\n![\"Salomon](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-143003967c5a9a44370f.jpeg\")
<\/p>\n![\"Zeus-](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-143003567c5a9a21356a.jpeg\")
<\/p>\n![\"Rauniokaupungin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-143005167c5adb241b16.jpeg\")
<\/p>\n