Waterloon ja Yorkin yliopistojen t\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat l\u00f6yt\u00e4neet kaukaisesta avaruudesta entuudestaan tuntemattoman meduusagalaksin.<\/p>\n
L\u00f6yd\u00f6s on kaukaisin tunnettu meduusagalaksi.<\/p>\n
Meduusagalaksit saavat nimens\u00e4 pitkist\u00e4, lonkeromaisista kaasuvirtauksista, jotka kulkevat galaksien per\u00e4ss\u00e4 galaksien liikkuessa nopeasti kuumissa ja tiheiss\u00e4 galaksijoukoissa.<\/p>\n
Galaksijoukon sis\u00e4inen kaasu toimii kuin voimakas tuuli, joka ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 meduusagalaksin omaa kaasua ulos galaksista muodostaen per\u00e4ss\u00e4 roikkuvia kaasuvirtauksia.<\/p>\n
Nyt l\u00f6ydetty meduusagalaksi, COSMOS2020-635829, l\u00f6ytyi, kun tutkijat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi James Webb -avaruusteleskoopin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 kaukaisia galaksijoukkoja k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 dataa.<\/p>\n
Kaukainen galaksi n\u00e4ytt\u00e4ytyy valtavan et\u00e4isyytens\u00e4 vuoksi datassa sellaisena kuin se oli 8,5 miljardia vuotta sitten ja tarjoaa harvinaisen n\u00e4kym\u00e4n siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin galaksit mullistuivat varhaisessa maailmankaikkeudessa.<\/p>\n
Tutkijoiden tarkastelema data haastaa my\u00f6s nykyk\u00e4sityksen siit\u00e4, millainen maailmankaikkeus oli 8,5 miljardia vuotta sitten, maailmankaikkeuden ollessa viiden miljardin vuoden ik\u00e4inen. <\/p>\n
Tutkijaryhm\u00e4 teki l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 tutkiessaan tietyst\u00e4 osasta taivasta saatua dataa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 alue tunnetaan tutkimushankenimell\u00e4 Cosmic Evolution Survey Deep Field. Kyseess\u00e4 on jo entuudestaan paljon tutkittu osa taivasta, jossa kaukaisia galakseja voidaan tarkastella suhteellisen h\u00e4iri\u00f6tt\u00e4 Linnunradan valo- ja p\u00f6lysaasteelta.<\/p>\n
Meduusagalaksi COSMOS2020-635829 n\u00e4ytt\u00e4ytyi tutkijoille normaalilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 galaksikiekkona, jonka per\u00e4ss\u00e4 kulkevissa kaasuvirtauksissa oli kirkkaita sinisi\u00e4 solmuja eli nuoria t\u00e4hti\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4htien i\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen ne ovat saaneet alkunsa galaksin ulkopuolella kaasuvirtauksien sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Galaksista nyt ker\u00e4tty tieto antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaukaisen avaruuden tapahtumat varhaisessa maailmankaikkeudessa eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole sit\u00e4 mit\u00e4 nykytieteen perusteella ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Tutkijapiireiss\u00e4 on uskottu, ett\u00e4 galaksijoukot olisivat olleet vasta muodostumassa ja ett\u00e4 meduusagalaksien kaasuvirtausten kaltaiset taivaankappaleet olisivat olleet harvinaisia.<\/p>\n
\u201dHavaintomme antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 galaksijoukkoymp\u00e4rist\u00f6t olivat ensinn\u00e4kin tuolloin jo niin karuja olosuhteiltaan, ett\u00e4 galakseista karkasi kaasua kaasuvirtauksiksi. Toisekseen, galaksijoukot saattoivat muuttaa galaksien ominaisuuksia voimakkaasti jo aiemmin kuin on luultu. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 seikat olisivat osaltaan vaikuttaneet siihen, ett\u00e4 n\u00e4emme galaksijoukoissa nykyisin niin suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kuolleita galakseja\u201d, kertoo<\/a> tutkimusta johtanut Waterloon yliopiston tohtori<\/a> Ian Roberts<\/strong> yliopiston tiedotteessa.<\/p>\n