{"id":187037,"date":"2026-03-06T10:58:12","date_gmt":"2026-03-06T10:58:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/187037\/"},"modified":"2026-03-06T10:58:12","modified_gmt":"2026-03-06T10:58:12","slug":"makeanhimo-periytyy-osittain-yle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/187037\/","title":{"rendered":"Makeanhimo periytyy osittain | Yle"},"content":{"rendered":"<p>Artikkeli on yli 17 vuotta vanha<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-5vja16 kEtdKx kmuxyA yle__article__paragraph\">Makeanhimo on osittain periytyv\u00e4\u00e4, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksen mukaan noin puolet ihmisten v\u00e4lisist\u00e4 eroista makean mieltymykseen ovat perinn\u00f6llisi\u00e4. Sen sijaan makeuden voimakkuuden arviointi ja mieltymys suolaiseen eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 periytyv\u00e4n.<\/p>\n<p>11.6.2007 17:28\u2022P\u00e4ivitetty 30.10.2008 20:34<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Tutkimus ei pystyvnyt selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mik\u00e4 geeni makeiden elintarvikkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttaa. Geneettinen tekij\u00e4 pystyttiin kuitenkin paikantamaan kromosomiin 16.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Tutkimuksen tuloksilla voi olla tulevaisuudessa merkityst\u00e4 esimerkiksi ruokavaliohoitojen suunnittelussa. My\u00f6s ruuan haistaminen ja uusien ruokien pelko periytyv\u00e4t.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Koska ruuan mausta suuri osa muodostuu itse asiassa hajuaistimuksesta, on ruuan tuoksulla merkityst\u00e4 ruokamieltymyksiin ja ruuan valintaan. Lis\u00e4ksi suomalaisia perheit\u00e4 ja isobritannialaisia naiskaksosia tutkittaessa selvisi, ett\u00e4 uusien ruokien pelko on periytyv\u00e4\u00e4. Geneettiset tekij\u00e4t selittiv\u00e4t vaihtelusta noin kaksi kolmasosaa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">&#8211; Makean mieltymykset eiv\u00e4t tutkimuksen mukaan kuitenkaan vaikuttaneet ihmisen painoon, Kansanterveyslaitoksen tutkija Kaisu Keskitalo kertoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Keskitalon mukaan makumieltymysten tausta on viel\u00e4 huonosti tunnettu eik\u00e4 makean mieltymyksi\u00e4 ole aikaisemmin tutkittu perinn\u00f6llisyyden kannalta yht\u00e4 tarkasti.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Parhaillaan on kuitenkin k\u00e4ynniss\u00e4 kaksostutkimus, jonka avulla saadaan tarkempaa tietoa makean mieltymykseen liittyv\u00e4st\u00e4 geenist\u00e4.<br \/>\nTutkimus julkaistaan American Journal of Clinical Nutrition -lehdess\u00e4<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vuosina 2003-2005 toteutetun tutkimuksen tuloksista kirjoitettiin uusimmassa Kansanterveys-lehdess\u00e4. Tutkimus on jo hyv\u00e4ksytty arvostettuun American Journal of Clinical Nutrition -lehteen, ja se julkaistaan lehden internet-sivuilla l\u00e4hiaikoina.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Tutkimukseen osallistui vapaaehtoisesti 146 henkil\u00f6\u00e4 yhteens\u00e4 26 suomalaisesta perheest\u00e4 ja se tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston kesken.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Makean ja suolaisen vesiliuoksen maun voimakkuutta ja miellytt\u00e4vyytt\u00e4 arvioitiin aistitestien avulla. Lis\u00e4ksi koehenkil\u00f6t t\u00e4yttiv\u00e4t kyselylomakkeita, joilla selvitettiin makeiden elintarvikkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, miellytt\u00e4vyytt\u00e4 ja makean mielitekoja.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">YLE Uutiset<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 17 vuotta vanha Makeanhimo on osittain periytyv\u00e4\u00e4, kertoo Kansanterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksen mukaan noin puolet ihmisten&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":74,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[116],"tags":[475,470,33,31,30,468,456,29507,7555,893,71,29506,463,457,1325,118,29508,32,4286,516,119,472,29509],"class_list":["post-187037","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-perinnollisyystiede","tag-biologia","tag-dna","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-geenit","tag-genetics","tag-hajuaisti","tag-kansanterveys","tag-kansanterveyslaitos","tag-kotimaa","tag-makeanhimo","tag-perinnollisyys","tag-perinnollisyystiede","tag-ruoat","tag-science","tag-sokerit","tag-suomi","tag-terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos","tag-terveydenhoitoala","tag-tiede","tag-tutkimus","tag-valipalat"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116181880211044950","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187037","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=187037"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187037\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=187037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=187037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=187037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}