{"id":187136,"date":"2026-03-06T13:31:06","date_gmt":"2026-03-06T13:31:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/187136\/"},"modified":"2026-03-06T13:31:06","modified_gmt":"2026-03-06T13:31:06","slug":"sanna-marinin-hallituksen-koronatuet-kasvattivat-velkaa-tarpeettomasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/187136\/","title":{"rendered":"Sanna Marinin hallituksen koronatuet kasvattivat velkaa tarpeettomasti"},"content":{"rendered":"

Sanna Marinin<\/strong> (sd.) hallituksen toiminta koronakriisin aikana 2020-luvun alussa lis\u00e4si Suomen julkisen talouden velkaantumista tarpeettomasti. N\u00e4in arvioidaan perjantaina julkaistussa Koronapandemian hallinta ja saadut opit Suomessa -raportissa.<\/p>\n

Koronakriisi iski \u00e4killisesti Suomeen vuoden 2020 alkupuolella. Rajoitustoimien seurauksena se aiheutti my\u00f6s \u00e4killisen talouskriisin. Koronapandemiasta alkanut talouskriisi oli raportin mukaan siin\u00e4 mieless\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n, ett\u00e4 isku talouteen tuli suoraan yksityisen kulutuksen kautta.<\/p>\n

Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n

\u2013 Itse tauti, ihmisten vapaaehtoinen varovaisuus ja rajoitustoimet osin jopa pys\u00e4yttiv\u00e4t talouden normaalin toiminnan. Nopea reagointi laajalla rintamalla lienee osaltaan vaikuttanut siihen, ett\u00e4 BKT:n pudotus j\u00e4i alussa ennustettua lyhytaikaisemmaksi ja laajamittaisemmalta talouskatastrofilta v\u00e4ltyttiin, raportissa todetaan.<\/p>\n

Suomen julkisen talouden velkaantuminen kiihtyi voimakkaasti 2020-luvulla samaan aikaan koronapandemian kanssa. Silloin vallassa ollut Marinin hallitus perusteli kiihtyvi\u00e4 menolis\u00e4yksi\u00e4 ennen kaikkea koronapandemialla. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on aiemmin kumonnut v\u00e4itteen<\/a> ja huomauttanut, ett\u00e4 SDP-johtoisen hallituksen menolis\u00e4yksist\u00e4 vain murto-osa liittyi koronakriisin hoitoon. My\u00f6s t\u00e4n\u00e4\u00e4n julkaistussa raportissa kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota siihen, ett\u00e4 valtion velkaantuminen kiihtyi voimakkaasti vuoden 2019 j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Marinin hallitus ei onnistunut koronatukien kohdentamisessakaan moitteettomasti. Raportissa todetaan, ett\u00e4 huonosti kohdennetut ja pitk\u00e4\u00e4n jatkuneet tuet kasvattivat velkaa tarpeettomasti ja lis\u00e4siv\u00e4t my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 sopeutustarvetta. Raportin tekij\u00e4t toivovat, ett\u00e4 virheist\u00e4 otetaan opiksi tulevaisuudessa.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 koskee niin yritystukia kuin kuntasektorille jaettuja tukia. Mit\u00e4 huonommin tukitoimet onnistuvat kriisin aikana, sit\u00e4 raskaammat ovat my\u00f6hemm\u00e4t sopeutukset. Siksi tukien suunnittelu ja tukitoiminnan arviointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja korona-ajan oppeja on systemaattisesti ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tulevaisuuden varautumista varten. Toimien selke\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuus ja uskottava irtautumisstrategia ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Pitkittyneet poikkeustoimet aiheuttavat tehottomuutta ja horjuttavat julkista taloutta, raportissa todetaan.<\/p>\n

Tiedonhallinnassa ja viestinn\u00e4ss\u00e4 puutteita<\/p>\n

Vaikka silloisen hallituksen taloudenhoidossa oli puutteita, raportin mukaan Suomi selvisi kokonaisuudessaan koronakriisin akuutista vaiheesta hyvin. Raportin mukaan kriisitilanteesta huolimatta oikeudellinen kehikko toimi, hallinto s\u00e4ilyi toimintakykyisen\u00e4 ja tukitoimet hillitsiv\u00e4t talousvaikutuksia. Tukitoimilla tarkoitetaan esimerkiksi yritysten korona-aikana saamia tukia.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

T\u00e4ysin ongelmitta koronakriisin hoito ei silti sujunut. Pandemian pitkittyess\u00e4 esiin nousi haasteita erityisesti tiedonhallinnassa, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon koordinoinnissa sek\u00e4 viranomaisten viestinn\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n

Raportti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihenkin, ett\u00e4 koronakriisin vaikutukset kohdistuivat ep\u00e4suhtaisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. T\u00e4ll\u00e4 viitataan esimerkiksi siihen, ett\u00e4 kokoontumisrajoitusten vuoksi monilla heikossa asemassa olevilla oli vaikeuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarvitsemiensa tukipalveluiden piiriin.<\/p>\n

Koronakriisin vuoksi asetetut rajoitukset saivat osakseen my\u00f6s arvostelua ja osa kansalaisista piti niit\u00e4 mielivaltaisina. Raportin mukaan Suomessa ei kuitenkaan esiintynyt laajaa vastarintaa tai merkitt\u00e4vi\u00e4 koronaan liittyvi\u00e4 salaliittoteorioita. Tekij\u00e4t toteavat, ett\u00e4 Suomessa noudatettiin hyvin koronarajoituksia ja maskisuosituksia. My\u00f6s rokotekattavuus saatiin korkeaksi.<\/p>\n

Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n

Esiin nousseista puutteista huolimatta Suomi selvisi raportin mukaan kriisist\u00e4 kuitenkin hyvin. Raportissa arvioidaan, ett\u00e4 selviytymisen taustalla ovat vahvat instituutiot, kokonaisturvallisuuteen perustuva varautumismalli sek\u00e4 korkea luottamus. Raportin tekij\u00e4t kuitenkin huomauttavat, ett\u00e4 osa koronapandemian vaikutuksista on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 yhteiskunnassamme edelleen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi koronapandemian pitk\u00e4aikaisia vaikutuksia voi olla viel\u00e4 liian aikaista arvioida.<\/p>\n

Raportin toteutuksesta vastasi Turun yliopisto. Raportti oli toteutettu valtioneuvoston toimeksiannosta. Raportin tekij\u00e4t huomauttavat, ett\u00e4 sen sis\u00e4lt\u00f6 ei silti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edusta valtioneuvoston n\u00e4kemyst\u00e4 asiasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sanna Marinin (sd.) hallituksen toiminta koronakriisin aikana 2020-luvun alussa lis\u00e4si Suomen julkisen talouden velkaantumista tarpeettomasti. N\u00e4in arvioidaan perjantaina…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":187137,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,637,32,78,19,20,16,9112],"class_list":["post-187136","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-politiikka","tag-suomi","tag-talous","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset","tag-velka"],"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187136","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=187136"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187136\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/187137"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=187136"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=187136"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=187136"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}