{"id":187292,"date":"2026-03-06T17:37:10","date_gmt":"2026-03-06T17:37:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/187292\/"},"modified":"2026-03-06T17:37:10","modified_gmt":"2026-03-06T17:37:10","slug":"asiantuntija-varoittaa-kateisesta-luopuminen-lisaisi-maksuhairioiden-riskia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/187292\/","title":{"rendered":"Asiantuntija varoittaa: K\u00e4teisest\u00e4 luopuminen lis\u00e4isi maksuh\u00e4iri\u00f6iden riski\u00e4"},"content":{"rendered":"

K\u00e4teisen rahan k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Lis\u00e4ksi on yleistynyt ilmi\u00f6, jossa k\u00e4teinen huolitaan maksuv\u00e4lineeksi entist\u00e4 harvemmassa paikassa. Ilmi\u00f6 voimistui 2020-luvun alussa koronapandemian aikana, jolloin k\u00e4teismaksuista kielt\u00e4ydyttiin terveysturvallisuussyist\u00e4. Kuten koronavuosien aikana yleistynyt et\u00e4ty\u00f6, my\u00f6s k\u00e4teisen j\u00e4tt\u00e4minen hyv\u00e4ksyttyjen maksutapojen joukosta on j\u00e4\u00e4nyt useissa ravintoloissa ja liikkeiss\u00e4 pysyv\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi<\/a>.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n ylivoimaisesti suurin osa maksutapahtumista tehd\u00e4\u00e4nkin maksukorteilla tai maksamiseen tarkoitetuilla puhelinsovelluksilla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei viittaa siihenk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 k\u00e4teisen k\u00e4ytt\u00f6 tulisi en\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n

Esille nousee yksi kysymys: katoaako k\u00e4teinen raha kokonaan? Kysyimme asiasta Suomen Pankin vanhemmalta asiantuntijalta Anja Harjulta<\/strong>.<\/p>\n

H\u00e4n ei pid\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4teinen raha katoaisi kokonaan l\u00e4hivuosina.<\/p>\n

\u2013 K\u00e4teinen toimii edelleen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vaihtoehtoisena maksutapana etenkin niille, joilla ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 digitaalisiin palveluihin ja sill\u00e4 on edelleen rooli varaj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, Anja Harju muistuttaa Verkkouutisille.<\/p>\n

Se ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 k\u00e4teisen k\u00e4ytt\u00f6 nyky\u00e4\u00e4n olisi v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Suomen Pankin kuluttajakyselyn<\/a> mukaan p\u00e4ivitt\u00e4istavaroiden maksutapana k\u00e4teisen osuus on ollut viimeiset vuoden noin seitsem\u00e4n prosenttia.<\/p>\n

\"\"Milloin viimeksi maksoit ostoksesi k\u00e4teisell\u00e4? LEHTIKUVA \/ ONNI OJALA<\/p>\n

K\u00e4teisest\u00e4 luopumisella olisi sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 huonoja vaikutuksia<\/p>\n

K\u00e4teisest\u00e4 rahasta luopumisella olisi monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Osa vaikutuksista voisi olla jopa my\u00f6nteisi\u00e4. Luonnonvaroja s\u00e4\u00e4styisi, kun en\u00e4\u00e4 ei tarvitsisi painaa seteleit\u00e4 tai ly\u00f6d\u00e4 kolikoita.<\/p>\n

Harjun mukaan k\u00e4teisem\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4 voisi olla joitakin operatiivisia hy\u00f6tyj\u00e4 pankkien ja maksuliikenteen n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u00a0<\/p>\n

\u2013 K\u00e4teisen k\u00e4sittely, kuljetus ja turvaj\u00e4rjestelyt aiheuttavat koko rahahuoltoketjussa kustannuksia ja kaupan alalla n\u00e4m\u00e4 nousevat toistuvasti esiin kuluer\u00e4n\u00e4. Kun kaikki maksaminen tapahtuisi digitaalisesti, prosesseja voitaisiin tehostaa, automatisoida ja valvoa nykyist\u00e4 keskitetymmin, Harju sanoo.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 huomata, ett\u00e4 digitaalinen maksaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ilmaista.<\/p>\n

Harjun mukaan Suomen Pankin n\u00e4k\u00f6kulmasta on kuitenkin olennaista korostaa, ett\u00e4 vaikka k\u00e4teisett\u00f6myys toisi joillekin toimijoille kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, maksuj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintavarmuus ja luotettavuus ovat ensisijaisia.<\/p>\n

\u2013 K\u00e4teinen on edelleen ainoa maksutapa, joka toimii t\u00e4ysin ilman s\u00e4hk\u00f6\u00e4, verkkoja tai tunnistautumista ja sen merkitys turvallisen ja kaikissa oloissa toimivan maksuj\u00e4rjestelm\u00e4n osana on keskeinen. Siksi k\u00e4teisen tuomia hy\u00f6tyj\u00e4 ja k\u00e4teisett\u00f6myyden mahdollisia tehokkuusetuja tarkastellaan aina t\u00e4st\u00e4 laajemmasta yhteiskunnallisesta kokonaisuudesta k\u00e4sin.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin seuraavaan eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4n asiaan. K\u00e4teisest\u00e4 luopumisella olisi kielteisi\u00e4 vaikutuksia koko yhteiskunnalle.<\/p>\n

\u2013 Jos k\u00e4teist\u00e4 ei olisi en\u00e4\u00e4 lainkaan, olisimme selv\u00e4sti haavoittuvampia erilaisille teknisille h\u00e4iri\u00f6ille. Maksukortit ja verkkopankki edellytt\u00e4v\u00e4t toimivia tietoliikenneverkkoja ja s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Jos n\u00e4m\u00e4 olisivat pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, maksaminen voisi h\u00e4iriinty\u00e4 laajasti.<\/p>\n

Harju muistuttaa, ett\u00e4 lis\u00e4ksi k\u00e4teinen on monille edelleen t\u00e4rke\u00e4 saavutettavuuden kannalta.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ydellinen k\u00e4teisett\u00f6myys kaventaisi n\u00e4iden ihmisten asiointimahdollisuuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

\"\"K\u00e4teisen merkitys korostuu tilanteissa, joissa muut maksutavat eiv\u00e4t ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. LEHTIKUVA \/ HEIKKI SAUKKOMAA<\/p>\n

Mill\u00e4 maksat h\u00e4iri\u00f6tilanteessa?<\/p>\n

Yksi suurimpia k\u00e4teisem\u00e4tt\u00f6myyden uhkakuvia ovat maksuliikenteeseen kohdistuvat h\u00e4iri\u00f6t. Aihe on ajankohtainen etenkin nyt, kun verkkopalveluihin on kasvavissa m\u00e4\u00e4rin kohdistettu palvelunestohy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4. My\u00f6s verkkokaapelit ovat joutuneet eri puolilla Eurooppaa sabotaasien kohteeksi.<\/p>\n

Jos Suomea kohtaisi kansallinen h\u00e4iri\u00f6, jossa kortti- ja verkkopankkimaksut olisivat poissa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vaihtoehdot maksamiselle olisivat hyvin rajallisia. Harju muistuttaa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoa t\u00e4ysin riippumaton maksutapa on juuri k\u00e4teinen.<\/p>\n

Siksi k\u00e4teisest\u00e4 luopuminen kokonaan ei olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, vaan sit\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 edelleen vaihtoehtoisena maksuv\u00e4lineen\u00e4. Suomalaisia kotitalouksia suositellaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4teist\u00e4 kotonaan mahdollisten h\u00e4iri\u00f6iden varalle. Silloin kotitalous voi selviyty\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 menoista, vaikka pankkien verkkopalvelut ja maksukortit olisivat poissa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Digitaalisia offline-ratkaisuja kehitet\u00e4\u00e4n, mutta ne eiv\u00e4t viel\u00e4 tarjoa vastaavaa varmuutta. K\u00e4teisen poistuminen loisi selke\u00e4n aukon varaj\u00e4rjestelmiin, koska digitaalinen maksaminen nojaa aina jonkinlaiseen infrastruktuuriin, Harju muistuttaa.<\/p>\n

\u00a0K\u00e4teisen yksi etu onkin nimenomaan sen huoltovarmuus. Harjun mukaan se ei ole kuitenkaan k\u00e4teisen ainoa etu.<\/p>\n

\u2013 K\u00e4teinen on saavutettava ja yhdenvertainen maksutapa, joka ei edellyt\u00e4 erillisi\u00e4 laitteita tai verkkoyhteyksi\u00e4. K\u00e4teinen tarjoaa my\u00f6s yksityisyytt\u00e4, toisin kuin s\u00e4hk\u00f6iset maksut, k\u00e4teisell\u00e4 maksaessa ostoksesta ei synny digitaalista j\u00e4lke\u00e4.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

Lis\u00e4ksi k\u00e4teinen on h\u00e4nen mukaansa monille konkreettinen tapa hallita omaa taloutta ja seurata omaa kulutusta.<\/p>\n

\"\"Asiantuntija ei usko, ett\u00e4 setelit ja kolikot ovat l\u00e4hitulevaisuudessa katoamassa mihink\u00e4\u00e4n. PIXABAY<\/p>\n

Korvaako digieuro setelit ja kolikot?<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valmistellaan \u201ddigitaalista k\u00e4teist\u00e4\u201d eli digieuroa. Nykyisen suunnitelman mukaan se olisi tarkoitus ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2029. Korvaako digieuro tulevaisuudessa perinteiset setelit ja kolikot?<\/p>\n

Aluksi Harju huomauttaa, ett\u00e4 digieuroa valmistellaan t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4teist\u00e4, ei korvaamaan sit\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Digitaalinen keskuspankkiraha tarkoittaisi digitaalista versiota keskuspankkirahasta, mutta se ei itsess\u00e4\u00e4n korvaa k\u00e4teist\u00e4, joka on fyysinen ja kaikissa olosuhteissa toimiva maksutapa.<\/p>\n

Harjun mukaan keskuspankkirahan rakenteessa k\u00e4teinen on edelleen perusta, johon muut rahamuodot ovat sidottuja. Digieuron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ei muuttaisi t\u00e4t\u00e4 asetelmaa.<\/p>\n

\u2013 Siksi digieuron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syrj\u00e4ytt\u00e4isi seteleit\u00e4 ja kolikoita, vaan toisi rinnalle uuden vaihtoehdon erityisesti digitaaliseen maksamiseen, Harju selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

LUE MY\u00d6S:<\/strong>
N\u00e4in paljon kotona pit\u00e4isi olla k\u00e4teist\u00e4 rahaa<\/a><\/p>\n

Saako kauppa kielt\u00e4yty\u00e4 ottamasta k\u00e4teist\u00e4 vastaan?<\/a><\/p>\n

Mainos – sis\u00e4lt\u00f6 jatkuu alla<\/p>\n

Voiko repeytyneell\u00e4 setelill\u00e4 maksaa? Yksi ehto ratkaisee<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"K\u00e4teisen rahan k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. Lis\u00e4ksi on yleistynyt ilmi\u00f6, jossa k\u00e4teinen huolitaan maksuv\u00e4lineeksi entist\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":187293,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[85],"tags":[4420,33,31,30,419,418,9689,32,78,91,92],"class_list":["post-187292","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-mobiili","tag-euro","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-mobiili","tag-mobile","tag-pankit","tag-suomi","tag-talous","tag-technology","tag-teknologia"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116183449489624034","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187292","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=187292"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/187292\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/187293"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=187292"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=187292"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=187292"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}