{"id":188151,"date":"2026-03-07T17:15:13","date_gmt":"2026-03-07T17:15:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/188151\/"},"modified":"2026-03-07T17:15:13","modified_gmt":"2026-03-07T17:15:13","slug":"yliluonnollinen-sai-otteen-a-w-yrjanasta-jo-pikkupoikana-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/188151\/","title":{"rendered":"Yliluonnollinen sai otteen A.W. Yrj\u00e4n\u00e4st\u00e4 jo pikkupoikana | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

\u201dPainaudun, jotenkin, sein\u00e4n l\u00e4vitse ulos. K\u00e4velen ilmassa, kuin nopeutettuna, porvoolaiselle kadulle, katson auringon raahautuvan taivaanrannan ylle Joonaanm\u00e4en takaa. En tunne kehoni painoa enk\u00e4 rasitusta.\u201d<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 tavalla muusikko ja runoilija A.W. Yrj\u00e4n\u00e4<\/strong> kuvailee Porvoossa tapahtunutta ruumiista irtaantumiskokemustaan tuoreessa Alkemisti-kirjassa (Like, 2026).<\/p>\n

Uskontotieteilij\u00e4 Hippo Taatilan<\/strong> kirjoittama j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen teos kartoittaa Yrj\u00e4n\u00e4n uran ja yksityisel\u00e4m\u00e4n koukeroisia polkuja, mutta sen keski\u00f6ss\u00e4 kuohuvat my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t maailmat, salatieteet sek\u00e4 henkisten totuuksien etsiminen \u2013 ja l\u00f6yt\u00e4minen.<\/p>\n

\"A.W.<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

A.W. Yrj\u00e4n\u00e4n n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien maailmojen etsimiseen on kuulunut my\u00f6s LSD-trippi, jonka vaikutuksista Alkemisti-kirjassa kerrotaan. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Yrj\u00e4n\u00e4n mukaan viehtymys yliluonnolliseen \u2013 ainakin h\u00e4nen omalla kohdallaan \u2013 viittaa joko lahjaan tai luonnevikaan.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on ollut minulle aina hyvin selke\u00e4 suuntauma, ja lis\u00e4ksi monet yst\u00e4v\u00e4ni ovat olleet totuuden etsij\u00f6it\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 perinteisell\u00e4 termill\u00e4 luonnehdittuina. Kirkkouskonnollisuus ei tuntunut kasvuvuosina mitenk\u00e4\u00e4n verev\u00e4lt\u00e4 tai v\u00e4kev\u00e4lt\u00e4, toisin kuin ikiaikaiset id\u00e4n ja l\u00e4nnen traditiot, jotka el\u00e4hdyttiv\u00e4t aivan eri tavalla.<\/p>\n

Avaruusolennot saapuvat Tornioon<\/p>\n

Yliluonnollinen sukelsi vuonna 1967 Torniossa syntyneen A.W. Yrj\u00e4n\u00e4n mielen sopukoihin jo pikkupoikana. T\u00e4h\u00e4n oli syyn\u00e4 etenkin 1970-luvun parapsykologinen buumi, joka toi ufot, poltergeistin, telepatian ja salatieteet valtavirtaan ja mediaan.<\/p>\n

Erich von D\u00e4niken<\/strong> v\u00e4itti avaruusolentojen vierailleen maan pinnalla, kun taas Carlos Castaneda<\/strong> tarkasteli teoksissaan muuntuneita tajunnantiloja shamaanioppaansa avustuksella. Tornion kirjasto tarjosi nuorelle Yrj\u00e4n\u00e4lle oivallisen v\u00e4yl\u00e4n tutustua alan kuumaan ja kiehtovaan kirjallisuuteen.<\/p>\n

\u2013 Kiinnostukseni parapsykologiaan liittyi pitk\u00e4lti siihen, ett\u00e4 se oli jotakin ihan muuta: kyseess\u00e4 ei ollut uutisissa oleva karvalakkiukko mikrofoni k\u00e4dess\u00e4\u00e4n kertomassa ty\u00f6ehtosopimusneuvotteluiden kulusta tai voivuoresta.<\/p>\n

\"A.W.<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Alkemisti-kirjassa A.W. Yrj\u00e4n\u00e4n el\u00e4m\u00e4 on jaettu seitsem\u00e4n vuoden jaksoihin. Erilaisissa henkitieteiss\u00e4 seitsem\u00e4n symbolisoi muun muassa pyhyytt\u00e4. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle\"A.W.<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

A.W. Yrj\u00e4n\u00e4n guruihin kuuluu my\u00f6s armenialais-kreikkalainen mystikko George Ivanovit\u0161 Gurdjieff. H\u00e4nen opetuksissaan painottuvat henkinen kasvu ja kehitys. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Teollisuuskaupunkien kivier\u00e4maissa ja moderneissa asuntolaatikoissa lapsuutensa viett\u00e4nyt Yrj\u00e4n\u00e4 ryhtyi ahmimaan tieteiskirjallisuutta jo yhdeks\u00e4nvuotiaana. Suosikkeihin kuului muun muassa Ursula K. Le Guinin<\/strong> Osattomien planeetta, jossa kaksi vastakkaista ideologiaa ja yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on ajautunut t\u00f6rm\u00e4yskurssille.<\/p>\n

\u2013 Jo 1970-luvun alkupuolella k\u00e4\u00e4nnettiin paljon hyv\u00e4\u00e4 tieteiskirjallisuutta suomeksi. Koska olin lukenut paljon sek\u00e4 kovaa ett\u00e4 sosiologista scifi\u00e4, minun oli helppo perehty\u00e4 my\u00f6s tiedekirjallisuuteen.<\/p>\n

Raivokas okkultisti 1800-luvulta<\/p>\n

Kun A.W. Yrj\u00e4n\u00e4\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n inspiraationl\u00e4hteen, joka on vaeltanut h\u00e4nen vierell\u00e4\u00e4n vuosikymmeni\u00e4, nostaa taiteilija pikaisen harkinnan j\u00e4lkeen esiin Teosofisen Seuran perustajan Helena Petrovna Blavatskyn<\/strong> (1831-1891).<\/p>\n

\"A.W.<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Teosofia on kiinnostanut Yrj\u00e4n\u00e4\u00e4 16-vuotiaasta l\u00e4htien. Vuonna 1991 h\u00e4n asui jonkin aikaa Yhdysvaltain Teosofisen seuran kurssikeskuksessa Kalifornian Ojaissa. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle\"A.W.<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Uskonnollis-mystisen teosofian oppeihin kuuluu muun muassa j\u00e4lleensyntyminen. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt okkultisti ja spiritualisti H.P. Blavatsky reissasi Intiassa ja Egyptiss\u00e4, kunnes p\u00e4\u00e4tyi New Yorkiin ja ryhtyi kirjoittamaan tuhatsivuisia kirjoja maailman uskonnollisista perinteist\u00e4, mystiikasta ja magiasta. Megalomaaniset Hunnuton Isis ja Salainen oppi ovat edelleen esoteerisen kirjallisuuden ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 klassikoita.<\/p>\n

\u2013 Ne h\u00e4nen kirjansa ovat paitsi hyvi\u00e4, my\u00f6s raivokkaita. Toki niiss\u00e4 on asiavirheit\u00e4, koska Blavatsky ei k\u00e4ytt\u00e4nyt referenssej\u00e4, vaan katsoi eetterist\u00e4, kuinka asiat ovat. Blavatsky oli erikoinen tulivuorinainen, joka oli aina valmis riitelem\u00e4\u00e4n vaikkapa aikakautensa uskontotieteilij\u00f6iden kanssa, Yrj\u00e4n\u00e4 summaa.<\/p>\n

A.W. Yrj\u00e4n\u00e4 kertoo Helena Petrovna Blavatskysta. <\/p>\n

Salaisessa opissa Blavatsky pohtii muun muassa maailman synty\u00e4 ja atomiteoriaa. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan suhteellisuusteoreetikko Albert Einstein<\/strong> oli nuorena innostunut Salaisesta opista ja ammentanut siit\u00e4 ideoita ja inspiraatiota.<\/p>\n

Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 olisi esimerkki siit\u00e4, miksi tiedett\u00e4 ja uskontoa ei kannattaisi aina asettaa toistensa vastakohdiksi. Toisin kuin modernissa filosofiassa, renessanssin aikaan ajateltiin, ett\u00e4 ihmisen psyykess\u00e4 on mekanismeja, jotka pystyv\u00e4t oikeasti olemaan yhteydess\u00e4 ihmismielen ulkopuolella sijaitseviin henkisiin todellisuuksiin.<\/p>\n

\u2013 Kun opiskelin teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa, siell\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltiin tosia lauseita, mik\u00e4 oli hyvin matemaattista hommaa. T\u00e4ll\u00e4 oli hyvin v\u00e4h\u00e4n tekemist\u00e4 paatoksellisen totuudenkaipuun kanssa, Yrj\u00e4n\u00e4 toteaa.<\/p>\n

Saatanan kutsu meni ohitse<\/p>\n

CMX:n Saatana-kappaleessa menn\u00e4\u00e4n \u201dkilvan Saatanaa vastaan\u201d ja Pirunnyrkki-biisiss\u00e4 kuumottelee \u201dpaholainen vasemmalla piru k\u00e4sipuolessaan\u201d, mutta vasemman k\u00e4den polku ja satanismi eiv\u00e4t Yrj\u00e4n\u00e4\u00e4 juuri ole kiinnostaneet. Tosin h\u00e4n etsiskeli joskus uteliaana teinin\u00e4 kirjastosta Mustaa Raamattua.<\/p>\n

\u2013 Teosofinen perinne nojautuu vanhempiin traditioihin. Se on selke\u00e4sti positiivisen, hyv\u00e4n energian polku, jossa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pyrit\u00e4 kiirehtim\u00e4\u00e4n asioita. Vasemman k\u00e4den polkuun taas kuuluu kiire eli kaikki minulle ja heti. Se on n\u00f6yrempi polku se oikean k\u00e4den polku, sanoi vasenk\u00e4tinen basisti, Yrj\u00e4n\u00e4 lohkaisee.<\/p>\n

\"Kuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Kuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Kuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Kuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ja vaikka CMX on tehnyt rankkaakin musiikkia ja Yrj\u00e4n\u00e4n teksteiss\u00e4 sukelletaan syv\u00e4lle okkultismin ytimeen, satanistista black metalia Yrj\u00e4n\u00e4 ei ole koskaan kuvitellut ryhtyv\u00e4ns\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Olen kiinnostunut valosta.<\/p>\n

Uusi levy kertoo j\u00e4rkens\u00e4 menett\u00e4neest\u00e4 sotakirjeenvaihtajasta<\/p>\n

Vuonna 2024 A.W. Yrj\u00e4n\u00e4 julkaisi ensimm\u00e4isen soololevyns\u00e4, Heliografin. Albumi saa jatkoa elokuussa, jolloin p\u00e4iv\u00e4nvalon n\u00e4kee Eidolon eli suomeksi kuvajainen. Yrj\u00e4n\u00e4n mukaan kokonaisuus koostuu kahdesta pitk\u00e4st\u00e4 progebiisist\u00e4, tematiikka taas ei voisi olla ajankohtaisempaa.<\/p>\n

\u2013 Eidolon on ensimm\u00e4inen musiikillinen teokseni, jonka teksteiss\u00e4 otan suoraan kantaa nykyhetkeen. Tarinan taustana ovat j\u00e4rkens\u00e4 menett\u00e4v\u00e4n sotakirjeenvaihtajan p\u00e4iv\u00e4kirjakatkelmat ja tapahtumat sijoittuvat paikkaan, jossa soditaan. Ajattelin jopa, ett\u00e4 Eidolonin voisi omistaa Ylen Antti Kuroselle<\/strong>.<\/p>\n

\"A.W.<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

A.W. Yrj\u00e4n\u00e4 viett\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 40-vuotistaitelijajuhliaan muun muassa kiertueen merkeiss\u00e4. Uusiin projekteihin kuuluu Varkaudessa sijaitseva kotiseutukeskus Tyysk\u00e4. Tarkoituksena on tehd\u00e4 Tyysk\u00e4st\u00e4 kansainv\u00e4linen taiteilijaresidenssi. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n

A.W. Yrj\u00e4n\u00e4n sooloura siis jatkuu, mutta Suomen menestyneimpiin yhtyeisiin kuuluva CMX eli Cloaca Maxima n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4neen ikuiseen limbusiin, v\u00e4litilaan, josta voi helposti kadota ja kietoutua alisen maailman sysimustiin varjoihin.<\/p>\n

\u2013 Minulle on kehittynyt kysymykseen CMX:n jatkosta kaikenkattava vakiovastaus. Oletko koskaan ollut 37 vuotta naimisissa kolmen itsep\u00e4isen miehen kanssa, josta itse olet yksi tai nelj\u00e4s?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201dPainaudun, jotenkin, sein\u00e4n l\u00e4vitse ulos. K\u00e4velen ilmassa, kuin nopeutettuna, porvoolaiselle kadulle, katson auringon raahautuvan taivaanrannan ylle Joonaanm\u00e4en takaa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":188152,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[18458,137,22892,33,31,30,29593,108,47,22891,32,1168,109],"class_list":{"0":"post-188151","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-a-w-yrjana","9":"tag-entertainment","10":"tag-esoteerisuus","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-h-p-blavatsky","15":"tag-kulttuuri","16":"tag-musiikki","17":"tag-okkultismi","18":"tag-suomi","19":"tag-uusimaa","20":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116189025259756762","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=188151"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188151\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/188152"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=188151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=188151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=188151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}