{"id":19075,"date":"2025-08-28T20:39:14","date_gmt":"2025-08-28T20:39:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/19075\/"},"modified":"2025-08-28T20:39:14","modified_gmt":"2025-08-28T20:39:14","slug":"ruotsalaislehdessa-valitetaan-suomessa-on-kaikki-paremmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/19075\/","title":{"rendered":"Ruotsalaislehdess\u00e4 valitetaan: Suomessa on kaikki paremmin"},"content":{"rendered":"<p>Ruotsalaisprofessorin mielest\u00e4 suomalaiset ovat ruotsalaisia sivistyneempi\u00e4 kulttuuriasioissa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image image-show image-preview\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/4b7fdc51431909b46619829e4ca41e283b81d9a0d4a83dd2e037637e1315aaa0.jpg\" alt=\"\"\/><img decoding=\"async\" class=\"image image-show\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756413554_593_4b7fdc51431909b46619829e4ca41e283b81d9a0d4a83dd2e037637e1315aaa0.jpg\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>Ruotsalaisprofessorin mukaan Suomi on ainakin yhdess\u00e4 asiassa Ruotsia roimasti edell\u00e4. Kuvituskuva. Markku Ojala \/ AOP<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ruotsi on kuin huonompi Suomi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">N\u00e4in kuuluu ruotsalaisen kirjallisuudentutkijan <a href=\"https:\/\/www.iltalehti.fi\/henkilot\/Ebba Witt-Brattstr\u00f6m\" class=\"article-link-person-page\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Ebba Witt-Brattstr\u00f6min<\/a> kolumnin otsikko <a href=\"https:\/\/www.expressen.se\/kultur\/darfor-ar-finland--battre-an-sverige\/\" rel=\"noopener nofollow\" target=\"_blank\">ruotsalaislehti Aftonbladetissa<\/a>.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Witt-Brattstr\u00f6m on pohjoismaisen kirjallisuuden emeritaprofessori Helsingin yliopistossa. Suomessa viett\u00e4miens\u00e4 vuosien aikana h\u00e4n mietti, mik\u00e4 teki Suomesta niin paljon paremman kuin Ruotsi.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Minua h\u00e4iritsi se, ett\u00e4 suomalaiset katsoivat Ruotsia yl\u00f6sp\u00e4in, vaikka sen pit\u00e4isi olla p\u00e4invastoin, h\u00e4n kirjoittaa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Witt-Brattstr\u00f6min mukaan Suomi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 kulttuuria ja yhdist\u00e4\u00e4 kansaa aivan eri tavalla kuin Ruotsi. Kolumnissaan h\u00e4n ylist\u00e4\u00e4 my\u00f6s suomalaisia opiskelijoita ja Suomen liputusp\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n<p>Oppeja \u201dRuotsin entisest\u00e4 it\u00e4sosasta\u201d<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Witt-Brattstr\u00f6min kolumni liittyy kulttuuriseen kaanoniin, jonka Ruotsin hallitus esittelee syyskuun alussa. Toisin sanoen ruotsalaiset ovat kasanneet listan maan t\u00e4rkeimmist\u00e4 kulttuuriteoksista. Listaa on ty\u00f6stetty jo l\u00e4hes kaksi vuotta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Hankkeen tarkoituksena on korostaa yhteist\u00e4 kulttuuriperim\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Ebba Witt-Brattstr\u00f6m on Helsingin yliopiston emeritaprofessori.  Markku Ojala<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Witt-Brattstr\u00f6m kirjoittaa, ett\u00e4 Ruotsin hallituksen n\u00e4k\u00f6kulmasta kaanonin luominen on ep\u00e4toivoinen yritys pit\u00e4\u00e4 kansakunta koossa pakollisten viittausten, kuten Peppi Pitk\u00e4tossun, avulla.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Witt-Brattstr\u00f6min mukaan Suomessa kansan yhdist\u00e4minen osataan sen sijaan tehd\u00e4 paljon luontevammin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Ne, jotka tiet\u00e4v\u00e4t, miten se tehd\u00e4\u00e4n, l\u00f6ytyv\u00e4t Ruotsin entisest\u00e4 it\u00e4osasta, joka joutui Ven\u00e4j\u00e4n vallan alle vuonna 1809 ja itsen\u00e4istyi vasta vuonna 1917. Tosiasia on, ett\u00e4 Suomella on paljon opetettavaa meille siit\u00e4, miten kaanon voi yhdist\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Witt-Brattstr\u00f6m nautti Suomessa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4si opettamaan opiskelijoita, jotka olivat k\u00e4yneet l\u00e4pi pohjoismaisen koulutuksen, jonka Ruotsi on h\u00e4nen mukaansa hyl\u00e4nnyt.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013  He kirjoittivat lauseita sivulauseilla, k\u00e4yttiv\u00e4t viitteit\u00e4 ja kirjoittivat oikein. He lukivat my\u00f6s paksuja kirjoja. Viimeisten 30 vuoden ajan t\u00e4llaisia \u200b\u200bopiskelijoita on ep\u00e4toivoisesti etsitty Ruotsin yliopistoissa. Ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 heit\u00e4 vain virtasi sis\u00e4\u00e4n!<\/p>\n<p>Mallia liputusp\u00e4ivist\u00e4<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Witt-Brattstr\u00f6min mielest\u00e4 Suomi tekee kulttuurin n\u00e4kyv\u00e4ksi kaikille yksinkertaisilla ja nerokkailla keinoilla, kuten liputusp\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Ruotsissa on 19 liputusp\u00e4iv\u00e4\u00e4, joista kuusi on varattu kuningasperheelle. Suomessa sen sijaan liputusp\u00e4ivi\u00e4 on 27, joista useimmat liittyv\u00e4t historiaan ja kulttuuriin.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">H\u00e4nen mukaansa liputusp\u00e4ivien kautta jo pienet lapset oppivat Suomessa kulttuurisesti merkitt\u00e4vist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4, kuten Runebergist\u00e4, Minna Canthista ja Eino Leinosta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">\u2013 Ruotsalaisella lapsella tilanne on paljon huonompi. Kun is\u00e4lt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n: \u2019Mink\u00e4 vuoksi t\u00e4n\u00e4\u00e4n liehutamme lippua, is\u00e4\u2019, tammikuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vastaus on: \u2019On kuninkaan nimip\u00e4iv\u00e4\u2019, Witt-Brattstr\u00f6m kirjoittaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ruotsalaisprofessorin mielest\u00e4 suomalaiset ovat ruotsalaisia sivistyneempi\u00e4 kulttuuriasioissa. Ruotsalaisprofessorin mukaan Suomi on ainakin yhdess\u00e4 asiassa Ruotsia roimasti edell\u00e4. Kuvituskuva.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":19076,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,603,615,96,757,24,25,28,29,15,5443,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-19075","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-korkeakoulu","18":"tag-koulut","19":"tag-koulutus","20":"tag-koulutus-ja-kasvatus","21":"tag-latest-news","22":"tag-latestnews","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-opiskeleminen","27":"tag-otsikot","28":"tag-paauutiset","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19075","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19075"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19075\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19076"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19075"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19075"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19075"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}