{"id":191851,"date":"2026-03-12T00:49:10","date_gmt":"2026-03-12T00:49:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/191851\/"},"modified":"2026-03-12T00:49:10","modified_gmt":"2026-03-12T00:49:10","slug":"nain-tekniikan-maailma-kertoi-suomalaisesta-satelliittitykista-vuonna-1958-singottavan-esineen-tulisi-olla-raketti-johon-voitaisiin-sijoittaa-elaimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/191851\/","title":{"rendered":"N\u00e4in Tekniikan Maailma kertoi suomalaisesta satelliittitykist\u00e4 vuonna 1958\u00a0\u2013 \u201dSingottavan esineen tulisi olla raketti, johon voitaisiin sijoittaa el\u00e4imi\u00e4\u201d"},"content":{"rendered":"<p>Suomalainen kuutykki<\/p>\n<p><strong>Tunnettu suomalainen fyysikko, fil. tri Aarno Niini on laatinut mielikuvitukselliselta kuulostavan, mutta teoreettisesti t\u00e4ysin tosiasioihin perustuvan ehdotuksen j\u00e4ttil\u00e4istykiksi, jolla tekokuu voitaisiin ampua joko kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maata tai lent\u00e4m\u00e4\u00e4n per\u00e4ti kuuhun asti. Viime vuosina tekokuiden tai avaruuslaivojen l\u00e4hett\u00e4minen avaruuteen on liittynyt yksinomaan rakettien reaktorivoimaan, mutta uudistetussa tykkimenetelm\u00e4ss\u00e4kin, jossa r\u00e4j\u00e4hdyspanoksia on pitkin tykin putken koko pituutta, on omat etunsa. T\u00e4m\u00e4 esittely perustuu tri Niinen teknillisess\u00e4 Aikakauslehdess\u00e4 suunnitelmastaan julkaisemaan kirjoitukseen.<\/strong><\/p>\n<p class=\"is-style-dropcap\">TEKNILLISTEN mielikuvituskirjailijoitten \u201dis\u00e4\u201d, ranskalainen Jules Verne kertoo viime vuosisadan puolella kirjoitetussa romaanissaan \u201dMaasta kuuhun\u201d, joka on ilmestynyt my\u00f6s suomeksi, j\u00e4ttil\u00e4istykist\u00e4, jolla ihmisi\u00e4 kuljettava kranaatti ammutaan kuuhun ja sen ymp\u00e4ri. Tri Niinen ehdottama satelliittitykki on sekin valtavaa suuruusluokkaa \u2013 se olisi porattava jyrk\u00e4ksi tunneliksi kiinte\u00e4kallioiseen 3-6 km:n korkuiseen vuoreen. Suomessa sellaista ei ole, meid\u00e4n korkein tunturimme Haltiatunturi on vain 1 324 m korkea. Euroopan korkein vuori Mont Blanc (n. 4810 m) kelpaisi jo tarkoitukseen ja tuttu Araratin vuori olisi korkeutensa puolesta mainio \u2013 5 234 m. Tykin putken muodostaisi betonilla ja ter\u00e4ksell\u00e4 vuorattu ja vuoreen porattu, poikkileikkaukseltaan py\u00f6re\u00e4 ja l\u00e4pimitaltaan 1-4 m:n tunneli, jonka sisint\u00e4 ter\u00e4sputkea voisi ymp\u00e4r\u00f6id\u00e4 vesivaippa, jonka painetta voitaisiin s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 aina 500 ik paineeseen asti.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"413\" height=\"1152\"  src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/Kuutykki3.webp.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2101430 js-photoswipe-image\" \/><\/p>\n<p>Putken pituus olisi vaikuttava \u2013 \u00a05-10 km eli Helsingin Rautatientorilta linnuntiet\u00e4 K\u00e4pyl\u00e4\u00e4n (5 km) tai ko. torilta Malmin lentokent\u00e4n lounaisnurkkaan (10 km). Ent\u00e4 t\u00e4llaisen tunnelin kustannukset? Helsingin maanalaista rautatiet\u00e4 varten laadituissa suunnitelmissa vastaavaan maastoon poratun tunnelin arvioidaan maksavan n. 850 milj. mk\/km eli siis 5 km:n tunneli 4 250 milj. mk ja 10 km:n 8,5 mrd. mk.<\/p>\n<p>Tilaa Tekniikan Maailma ja saat jutun heti luettavaksesi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalainen kuutykki Tunnettu suomalainen fyysikko, fil. tri Aarno Niini on laatinut mielikuvitukselliselta kuulostavan, mutta teoreettisesti t\u00e4ysin tosiasioihin perustuvan&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":191852,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-191851","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116213459395478146","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191851","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191851"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191851\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/191852"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191851"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=191851"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=191851"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}