{"id":193012,"date":"2026-03-13T08:16:13","date_gmt":"2026-03-13T08:16:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/193012\/"},"modified":"2026-03-13T08:16:13","modified_gmt":"2026-03-13T08:16:13","slug":"eero-nelimarkan-taide-esilla-ateneumissa-lapsenlapsen-lapsi-saapui-ihastelemaan-teoksia-pariisista-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/193012\/","title":{"rendered":"Eero Nelimarkan taide esill\u00e4 Ateneumissa \u2013 lapsenlapsen lapsi saapui ihastelemaan teoksia Pariisista | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Taidemaalari Eero Nelimarkan<\/strong> (1891\u20131977) el\u00e4m\u00e4 oli kuin selviytymistarina ryysyist\u00e4 rikkauksiin. El\u00e4m\u00e4n ev\u00e4\u00e4t kuuden lapsen k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 perheess\u00e4 Vaasassa olivat vaatimattomat.<\/p>\n

Nelimarkka oli vasta yhdeks\u00e4nvuotias, kun h\u00e4nen r\u00e4\u00e4t\u00e4li-is\u00e4ns\u00e4 kuoli mielisairaalassa. \u00c4iti el\u00e4tti lapsikatrasta pyykinpesij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Eero Nelimarkka valmistui jo nuorena sokerileipuriksi, mutta haaveili jostain muusta. H\u00e4n vei maalauksiaan n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi Akseli Gallen-Kallelalle<\/strong> (1865\u20131931), joka kannusti nuorukaista taideoppiin Pariisiin.<\/p>\n

Nelimarkasta tuli yksi suomalaisten suosikkitaiteilijoista.<\/p>\n

Nyt h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 on esill\u00e4 Ateneumin taidemuseon<\/a> poikkeuksellisen laajassa Nelimarkka-n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Maalaismaisemat olivat Nelimarkan br\u00e4ndi. H\u00e4n kuvasi luonnon suuruutta ja ihmisen pienuutta, Ateneumin uutuusn\u00e4yttelyn kuraattori Riitta Ojanper\u00e4 sanoo. <\/p>\n

\n

Maa ja taivas. Siin\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n synteesi, pohjalaisen maiseman kasvot.<\/p>\n

Eero Nelimarkka vuonna 1934<\/p>\n<\/blockquote>\n

Eero Nelimarkka l\u00e4hti Pohjanmaalta, mutta Pohjanmaa ei l\u00e4htenyt h\u00e4nest\u00e4. Parhaiten suomalaiset tuntevat h\u00e4nen etel\u00e4pohjalaiset lakeusmaisemat latoineen.<\/p>\n

Ne ovat aina kiehtoneet my\u00f6s kuvataiteilija Josefina Nelimarkkaa<\/strong>.<\/p>\n

\"Maisemamaalaus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Eero Nelimarkan maalaus Lakeusmaisema (1964). Kuva: Antti Haanp\u00e4\u00e4 \/ Yle<\/p>\n

Eero Nelimarkka oli Josefina Nelimarkan isois\u00e4n is\u00e4.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4n on ollut todella paljon l\u00e4sn\u00e4 minunkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni, vaikka en ole tavannut h\u00e4nt\u00e4, koska h\u00e4n kuoli jo ennen syntym\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n

Josefina Nelimarkka sanoo, ett\u00e4 taiteilijan muisto el\u00e4\u00e4 taideteoksissa ja sukulaisten kertomissa tarinoissa.<\/p>\n

Eero Nelimarkan rohkea esimerkki vaikutti siihen, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4kin tuli kuvataiteilija.<\/p>\n

\u2013 Olen Pariisissa kulkenut isois\u00e4n is\u00e4n jalanj\u00e4ljiss\u00e4 ja k\u00e4ynyt katsomassa katuja, joilla h\u00e4n aikoinaan liikkui.<\/p>\n

\"Kuvataiteilija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Josefina Nelimarkka tuli Ateneumin n\u00e4yttelyyn Pariisista, miss\u00e4 h\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asuu. H\u00e4net kuvattiin taidemuseossa Eero Nelimarkan valokuvan edess\u00e4 ennen n\u00e4yttelyn avautumista. Kuva: Petteri B\u00fclow \/ Yle<\/p>\n

Suomessa Josefina Nelimarkkaan iskee suru maalauksista tutun, vanhan lumisen maalaismaiseman katoamisesta.<\/p>\n

\u2013 Joitakin vuosia sitten ajoimme autolla is\u00e4ni kanssa Pohjanmaalla etsim\u00e4ss\u00e4 Eeron maalaamia maisemia, peltoja ja latoja, mutta se osoittautui vaikeaksi. Niit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 juurikaan ollut.<\/p>\n

\"Valeita<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ateneumin taidemuseossa Helsingiss\u00e4 on esill\u00e4 220 Nelimarkan teosta. Yksi niist\u00e4 on maalaus Syklaamit ruukussa (1919). Kuva: Jenni Nurminen \/ Kansallisgalleria<\/p>\n

Ateneumin taidemuseon Eero Nelimarkka -n\u00e4yttely haluaa osoittaa, ettei kyse ole vain yhden aiheen taiteilijasta.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4n oli monipuolinen ja ahkera, toteaa Nelimarkan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n tunteva n\u00e4yttelyn kuraattori, Riitta Ojanper\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

N\u00e4yttely on l\u00e4pileikkaus koko Nelimarkan tuotannosta. Mukana on maalauksia, piirustuksia ja valokuvia.<\/p>\n

\"P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Eero Nelimarkka maalasi \u00f6ljyv\u00e4reill\u00e4 kankaalle my\u00f6s maalauksen nimelt\u00e4 Totilasi ja leip\u00e4palat (1917). Kuva: Hannu Pakarinen \/ Kansallisgalleria<\/p>\n

Ateneumissa arjen kauneutta ja l\u00e4sn\u00e4oloa<\/p>\n

Maisemien lis\u00e4ksi Eero Nelimarkka maalasi asetelmia ja henkil\u00f6kuvia.<\/p>\n

\u2013 Taiteilijan katse on tarkka. H\u00e4n poimi teoksiin asioita niin, ett\u00e4 pienet sattumanvaraiset hetket n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suurilta ja merkityksellisilt\u00e4, Ojanper\u00e4 sanoo.<\/p>\n

Huonemaalauksissa nainen on usein selin taiteilijaan kuten videon kolmessa ensimm\u00e4isess\u00e4. Viimeisess\u00e4 on my\u00f6s tyypillinen hetki: nainen ja k\u00e4sity\u00f6t.<\/p>\n

Sis\u00e4tilamaalauksissa vallitsee rauhallinen, seesteinen ja pys\u00e4htynyt tunnelma.<\/p>\n

Lattialla on pari punaisia kenki\u00e4, p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 odottaa muutama leip\u00e4viipale. Nainen katsoo ulos avonaisesta ikkunasta, ehk\u00e4 huoneeseen k\u00e4y tuulenvire.<\/p>\n

\"Punaiset<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

S\u00e4ngynpeiton reuna, punaiset tohvelit, tulitikkurasia ja osittain poltettu tupakka (Punaiset tohvelit, 1917). Kuva: Hannu Pakarinen \/ Kansallisgalleria<\/p>\n

Kuvataiteilija Josefina Nelimarkan mielest\u00e4 teoksissa on voimakas l\u00e4sn\u00e4olon tuntu ja l\u00e4hes meditatiivinen tunnelma.<\/p>\n

\u2013 Eero maalasi arjen kauneutta ja halusi, ett\u00e4 arvostamme sit\u00e4.<\/p>\n

Vuodenajat vaikuttivat maalausten v\u00e4rimaailmaan ja valon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4nest\u00e4 kev\u00e4\u00e4n valo ja syksyn s\u00e4vyt olivat erityisen mielenkiintoisia, mik\u00e4 n\u00e4kyy h\u00e4nen taiteessaan. Maisemissa korostuvat my\u00f6s s\u00e4\u00e4olosuhteet, Josefina Nelimarkka toteaa.<\/p>\n

Taiteilijana h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ajatuksen hyvin \u2013 esimerkiksi lumessa on lukuisia eri valkoisen ja harmaan s\u00e4vyj\u00e4, ei vain yksi.<\/p>\n

\"\u00d6ljyv\u00e4rimaalauksessa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Eero Nelimarkka maalasi Pohjanmaan lis\u00e4ksi Kolilla sek\u00e4 Lapissa ja my\u00f6s kaupunkimaisemia (Kev\u00e4ttalvea K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4, 1923). Kuva: Harri Heinonen \/ Mikkelin taidemuseo<\/p>\n

Utelias taiteilija oli \u201dt\u00e4ynn\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d<\/p>\n

Josefina Nelimarkasta on ollut kiinnostavaa katsella vanhoja valokuvia hattup\u00e4isest\u00e4 ja tyylikk\u00e4\u00e4sti pukeutuneesta Eero Nelimarkasta poseeraamassa eri puolilla maailmaa.<\/p>\n

\u2013 Is\u00e4ni on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n oli luonteeltaan my\u00f6nteinen ja t\u00e4ynn\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n on ollut my\u00f6s rohkea, kun miettii aikaa ja olosuhteita, jolloin h\u00e4n eli.<\/p>\n

Eero Nelimarkan mielest\u00e4 ihmisen piti olla utelias, n\u00e4hd\u00e4 maailmaa ja olla tietoinen kansainv\u00e4lisist\u00e4 virtauksista.<\/p>\n

Opinto- ja n\u00e4yttelymatkat veiv\u00e4t taiteilijaa ymp\u00e4ri maailmaa. Koosteen vanhoissa valokuvissa h\u00e4n on Ateenassa, Tel Avivissa, Istanbulissa ja Pariisissa. Kuvaa klikkaamalla n\u00e4et ne suurempina.<\/strong><\/p>\n

\"Taiteilija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Lippalakkip\u00e4inen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Huopahattuun<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"I\u00e4k\u00e4s<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Taide myi ja taiteilija vaurastui<\/p>\n

Eero Nelimarkka oli 1930-luvulta l\u00e4htien yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Taiteellinen ty\u00f6 jatkui katkeamatta h\u00e4nen viimeisiin elinvuosiin asti.<\/p>\n

Kuraattori Riitta Ojanper\u00e4 toteaa, ett\u00e4 Nelimarkan taiteessa suomalaisia puhuttelee nostalgia.<\/p>\n

\u2013 Varsinkin viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4\u00e4n h\u00e4n oli hyvin suosittu suuren yleis\u00f6n keskuudessa. Ihmiset ostivat etenkin h\u00e4nen maisemamaalauksiaan.<\/p>\n

\"Viiksek\u00e4s<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Taiteilija maalasi henkil\u00f6kuvia perheenj\u00e4senist\u00e4\u00e4n ja erityisen paljon omakuvia (1922). Kuva: Kansallisgalleria \/ Hannu Pakarinen.<\/p>\n

Taiteilija perusti is\u00e4ns\u00e4 synnyinmaisemiin Alaj\u00e4rvelle Nelimarkka-museon<\/a> vuonna 1964. Se toimii nykyisin Etel\u00e4-Pohjanmaan alueellisena taidemuseona.<\/p>\n

\u2013 Eero Nelimarkka vaurastui, loi sosiaalisia verkostoja ja nousi aikakauden muiden tunnettujen taiteilijoiden joukkoon, Riitta Ojanper\u00e4 sanoo.<\/p>\n

\"Sein\u00e4ll\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

N\u00e4yttelyn teokset ovat Kansallisgallerian kokoelmasta sek\u00e4 lainassa museoista ja yksityiskokoelmista. Kuva: Antti Haanp\u00e4\u00e4 \/ Yle<\/p>\n

Eero Nelimarkka, Ateneumin taidemuseo, Helsinki 13.3.\u201313.9.2026.<\/p>\n

Taidemaalari Eero Nelimarkka<\/p>\n