Mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 verisuonet vahvoina, joustavina ja herkkin\u00e4 elimist\u00f6n vaihtelevalle hapen ja ravinteiden tarpeelle? Vastaus ei ole vain biologinen vaan my\u00f6s fysiikka on keskeisess\u00e4 osassa. \u00c5bo Akademin ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet uusia molekyylireittej\u00e4, joiden avulla verisuonten solut voivat tunnistaa verenkierron aiheuttamia mekaanisia voimia ja reagoida niihin.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 uudet havainnot auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n miten verisuonten rakenteellinen vakaus vaikuttaa syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien muodostumiseen ja miksi se on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 muun muassa sy\u00f6p\u00e4hoitojen onnistumiselle.<\/p>\n
\u2013 Terve verisuonij\u00e4rjestelm\u00e4 on elint\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Verisuonet ovat keskeisen t\u00e4rkeit\u00e4 kaikkien kudosten toiminnan ja uudistumisen, mutta my\u00f6s sy\u00f6p\u00e4kasvainten kasvun kannalta. Hoidon kohdistaminen kasvaimeen ravinteita kuljettaviin verisuoniin on tehokas strategia sy\u00f6v\u00e4n hoidossa, ja siksi on sek\u00e4 tieteellisesti ett\u00e4 kliinisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, miten verisuonet kasvavat, miten ne sopeutuvat muutoksiin ja miten ne s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t vakautensa, sanoo Cell Fate Lab-tutkimusryhm\u00e4n johtaja, InFLAMES-tutkija, professori Cecilia Sahlgren tiedotteessa.<\/p>\n
Verisuonemme koostuvat suonen sis\u00e4pinnan endoteelisoluista, jotka ovat suorassa kosketuksessa virtaavan veren kanssa, ja sileist\u00e4 lihassoluista, jotka ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t ja tukevat suonen sein\u00e4m\u00e4\u00e4. Eri solutyypit koordinoivat yhdess\u00e4 verisuonten kest\u00e4vyytt\u00e4 ja kasvua, joihin vaikuttavat sek\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien kudosten l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t signaalit ett\u00e4 mekaaniset voimat kuten verenkierron suonissa aiheuttama j\u00e4nnitys.<\/p>\n
Cell Fate Lab-ryhm\u00e4 tutkii, miten mekaaniset voimat yhdess\u00e4 biologisten signalointireittien kanssa s\u00e4\u00e4telev\u00e4t syd\u00e4n- ja verisuonikudosten terveytt\u00e4. Aiempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 Jagged1-Notch-signalointireitill\u00e4 on ratkaiseva merkitys verisuonten kasvun ja vakauden hallinnassa.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 signalointireitti mahdollistaa vierekk\u00e4isten solujen v\u00e4lisen viestinn\u00e4n vasteena mekaanisille signaaleille. Kahdessa uudessa tutkimusartikkelissa ryhm\u00e4 on nyt paljastanut, miten verisuoniin kohdistuvat mekaaniset voimat johtavat verisuonten endoteelisolujen sis\u00e4isiin molekyylimuutoksiin. <\/p>\n
Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 molekyylimoottorina toimiva Myo1c-proteiini on herkk\u00e4 verenkierron aiheuttamalle mekaaniselle j\u00e4nnitykselle. Kun endoteelisolut altistuvat veren virtaukselle, Myo1c vapauttaa kuljettamansa Jagged1-proteiinin ja kontrolloi siten tarkasti, miss\u00e4 ja milloin signalointi solussa tapahtuu. <\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 tarkka jakeluj\u00e4rjestelm\u00e4 on kuin hienos\u00e4\u00e4detty\u00e4 molekyylikoreografiaa: se varmistaa, ett\u00e4 oikeat signaalit p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Se, ett\u00e4 onnistuimme tunnistamaan Myo1c:n virtausherk\u00e4ksi moottoriproteiiniksi, joka s\u00e4\u00e4telee Jagged1-proteiinin sijaintia soluissa, paljastaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa verisuonten sis\u00e4isest\u00e4 solusignaloinnista mekaanisen stressin aikana.<\/p>\n
Tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t Jagged1-proteiinille my\u00f6s aivan uuden teht\u00e4v\u00e4n. Sen rooli Notch-reseptorin aktivoijana on ennest\u00e4\u00e4n tunnettu, mutta lis\u00e4ksi se voi laukaista suoraan endoteelisolujen mekaanista voimaa aistivia solusignalointireittej\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Vaikka Jagged1-proteiinin merkitys Notch-reseptorin aktivoijana verisuonissa on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n tiedossa, havaintomme osoittavat, ett\u00e4 Jagged1 osallistuu verisuonten toimintaan muutenkin kuin vain perinteisesti tunnetulla tavalla. T\u00e4m\u00e4 avaa uusia tutkimuspolkuja ja potentiaalisia hoitomahdollisuuksia, sanoo Freddy Suarez Rodriguez, joka on yhdess\u00e4 kollegoidensa Noora Virtasen, Kai-Lan Linin, Elmeri Kiviluodon ja Oscar Stassenin kanssa ollut tekem\u00e4ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 professori Sahlgrenin johdolla. <\/p>\n
Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulokset syvent\u00e4v\u00e4t ymm\u00e4rryst\u00e4mme siit\u00e4, miten verenkierto muovaa verisuonten biologiaa molekyylitasolla. Ne my\u00f6s edist\u00e4v\u00e4t innovatiivisia menetelmi\u00e4 sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitautien ett\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n hoidossa.<\/p>\n
Tulokset julkaistiin iScience<\/a>-lehdess\u00e4 joulukuussa ja The FEBS Journal<\/a> -lehdess\u00e4 helmikuussa.<\/p>\n Aamuset-kaupunkimedia (AKM)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 verisuonet vahvoina, joustavina ja herkkin\u00e4 elimist\u00f6n vaihtelevalle hapen ja ravinteiden tarpeelle? Vastaus ei ole vain biologinen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3456,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[20574,33,31,30,166,32,167,472,16],"class_list":{"0":"post-193184","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-abo-akademi","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-health","13":"tag-suomi","14":"tag-terveys","15":"tag-tutkimus","16":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116221819315197777","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193184","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=193184"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193184\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=193184"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=193184"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=193184"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}