Osa artikkelin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.<\/p>\n
Suomeen muutetaan kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin. Se tarkoittaa, ett\u00e4 ulkomaalaistaustaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja osuus Suomessa asuvista kasvaa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 juttu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokonaiskuvan siit\u00e4, mist\u00e4 Suomeen on tultu, kuinka paljon ja miss\u00e4 tulijat asuvat. Voit tarkastella jutussa olevalla koneella oman postinumeroalueesi tilannetta.<\/strong><\/p>\n Juttu on tehty, jotta saamme tilastotietoihin perustuvan kokonaiskuvan Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista ihmisist\u00e4. Heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ja osuutensa kasvu n\u00e4kyy yhteiskunnassa monin tavoin, esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/a> ja kouluissa<\/a>.<\/p>\n Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan ihmist\u00e4, jonka molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi ovat syntyneet ulkomailla.<\/p>\n Suomen 5,6 miljoonasta asukkaasta 11,1 prosenttia eli noin joka kymmenes on nyt ulkomaalaistaustainen.<\/p>\n Tilastot paljastavat, ett\u00e4 Suomeen on muutettu viime vuosina etenkin Aasiasta. Selv\u00e4sti suurin ryhm\u00e4 ovat edelleen l\u00e4hialueilta eli Virosta, Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet.<\/p>\n Vuonna 2014 Suomessa asui 323\u00a0000 ulkomaalaistaustaista henkil\u00f6\u00e4, tuoreimmissa saatavilla olevissa tiedoissa vuonna 2024 noin 624\u00a0000. M\u00e4\u00e4r\u00e4 siis noin kaksinkertaistui kymmeness\u00e4 vuodessa.<\/p>\n Tutki ensin haluamiasi alueita<\/p>\n Tilasimme Tilastokeskukselta aineiston, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 postinumeroalueittain, paljonko kullakin alueella on ulkomaalaistaustaisia ja mik\u00e4 on heid\u00e4n taustamaansa.<\/p>\n Voit valita luvut koneessa kahdella tavalla: osuutena alueen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 tai henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Voit my\u00f6s vertailla tilannetta naapurialueisiin ja n\u00e4et, miten asiat ovat muuttuneet vuodesta 2014.<\/p>\n Tutustu ensin haluamiisi alueisiin. Menemme sen j\u00e4lkeen syvemm\u00e4lle aiheeseen.<\/p>\n Monilla alueilla ulkomaalaistaustaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt selv\u00e4sti. Mutta on paljon my\u00f6s alueita, joissa muutos on ollut v\u00e4h\u00e4inen tai l\u00e4hes olematon.<\/p>\n Aivan kaikilta alueilta ei voida n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkkoja tietoja. Jos postinumeroalueella asuu jostain kansallisuudesta vain 1\u20139 ihmist\u00e4, tietoja ei kerrota tietosuojasyist\u00e4.<\/p>\n N\u00e4in on esimerkiksi Keski-Suomessa 1\u00a0037 asukkaan Kyyj\u00e4rvell\u00e4, jossa asui vuoden 2024 lopussa 29 ulkomaalaistaustaista henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n Naapurialueetkin voivat olla hyvin erilaisia, jopa toistensa peilikuvia. Esimerkiksi Lahden Liipolassa ulkomaalaistaustaisten osuus on 30,4 prosenttia, vieress\u00e4 Launeen\u2013Nikkil\u00e4n alueella 6,4 prosenttia.<\/p>\n Lis\u00e4ksi on keskittymi\u00e4, jotka voivat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n N\u00e4rpi\u00f6n keskuksessa asuu 730 vietnamilaistaustaista, joista moni on t\u00f6iss\u00e4 alueen vihannesviljelmill\u00e4. Espoon Otaniemess\u00e4 taas asuu noin 650 kiinalaistaustaista, p\u00e4\u00e4asiassa opiskelijoita.<\/p>\n T\u00e4llainen on maahanmuuton viime vuosien selv\u00e4 k\u00e4\u00e4nne<\/p>\n Palataan nyt yksitt\u00e4isilt\u00e4 alueilta isoon kuvaan, siihen miten v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t ovat jakautuneet ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n Voit seuraavaksi tutkia v\u00e4kiluvultaan 12 yleisint\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maata ja katsoa, miss\u00e4 p\u00e4in niist\u00e4 tulleet ihmiset asuvat. Voit vaihtaa taustamaata grafiikan alaosasta.<\/strong><\/p>\n Suomeen suuntautuvassa maahanmuutossa on 2020-luvulla tapahtunut iso muutos.<\/p>\n Ukrainan sota toi yhden k\u00e4\u00e4nteen: Suomeen tulleet ukrainalaiset ovat nousseet muuttotilastojen k\u00e4rkeen sek\u00e4 Ukrainan ett\u00e4 entisen Neuvostoliiton luvuissa. Mutta varsinainen iso muutos on se,<\/strong> ett\u00e4 Suomeen muutetaan nyt ennen kaikkea Aasiasta, kuten Intiasta ja Filippiineilt\u00e4:<\/strong><\/p>\n Lavennetaan lopuksi n\u00e4kym\u00e4\u00e4, ja palataan alueille ja suoraan ihmisiin.<\/p>\n Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset voi tiivist\u00e4\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n. Etsimme jokaisesta ryhm\u00e4st\u00e4 yhden haastateltavan, jonka tausta ja asuinpaikka kuvaavat Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa.<\/p>\n Pyysimme kommentteja ryhmien merkityksest\u00e4 Helsingin kaupungin erikoistutkijalta Pasi Saukkoselta<\/strong>, joka on perehtynyt maahanmuuttoon. H\u00e4n toimii my\u00f6s Helsingin yliopiston dosenttina.<\/p>\n 1. Virosta, Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja ex-Neuvostoliitosta muuttaneet<\/p>\n M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti eniten on l\u00e4hialueilta muuttaneita eli niit\u00e4, joiden tausta on Virossa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja ex-Neuvostoliitossa. Vuoden 2024 lopussa heit\u00e4 oli yhteens\u00e4 noin 180\u00a0000, ja he asuvat ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen muuttanut kokki Marina Kamsula<\/strong> kertoo alla olevalla videolla juurtumisestaan Kotkan seudulle.<\/p>\n Kotkan Karhulan Kat’s Cafessa t\u00f6iss\u00e4 olevalla Marina Kamsulalla, 46, on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6, talo ja perhe. Tyt\u00e4r tuntee itsens\u00e4 jo suomalaiseksi. Videon tekij\u00e4: Noora Palola \/ Yle Kotka.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 muutto oli tasaista siihen asti, kun maa hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan. Virosta taas muutettiin Suomeen erityisen runsaasti sek\u00e4 1990-luvulla ett\u00e4 vuoden 2004 EU-j\u00e4senyyden j\u00e4lkeen.<\/p>\n \u2013 Virolaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset ovat yh\u00e4 kaksi suurinta taustamaata. Mutta virolaisten osuus on k\u00e4\u00e4ntynyt laskuun, erikoistutkija Pasi Saukkonen sanoo.<\/p>\n 2. Kiinasta ja Intiasta tulleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksi- ja puolikertaistunut<\/p>\n Toinen ryhm\u00e4 ovat Kiinasta ja Intiasta muuttaneet. He ovat tulleet l\u00e4hinn\u00e4 opiskelemaan ja teknologia-alan t\u00f6ihin, tai sitten perheenj\u00e4senin\u00e4.<\/p>\n Kiina- ja Intia-taustaisia oli Suomessa vuonna 2024 yhteens\u00e4 noin 40\u00a0000. Vuodesta 2014 heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 on kaksi ja puolikertaistunut.<\/p>\n Yksi heist\u00e4 on Espoossa asuva 19-vuotias intialaisopiskelija Ayaan Jamil<\/strong>, joka valitsi Australian sijaan Suomen. Miksi, siit\u00e4 h\u00e4n kertoo videolla n\u00e4in:<\/p>\n Ayaan Jamil opiskelee datatieteit\u00e4 Aalto-yliopistossa. H\u00e4n on my\u00f6s aktiivi Aaltoes-opiskelijayhdistyksess\u00e4, joka pyrkii edesauttamaan startup-yritysten synty\u00e4. Jamil valitsi Espoon pitk\u00e4n harkinnan j\u00e4lkeen ennen Sydney\u00e4. Videon tekij\u00e4t: Jaana Kangas ja Matti Myller \/ Yle Helsinki.<\/p>\n Otaniemess\u00e4, jossa Jamil asuu, yli puolet asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Sama ilmi\u00f6 toistuu hiukan pienemp\u00e4n\u00e4 useilla muillakin korkeakoulutettujen asuinalueilla, kuten Tampereen Hervannassa tai Turun Ylioppilaskyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n \u2013 Meille on viime vuosina tullut poikkeuksellisen paljon kansainv\u00e4lisi\u00e4 opiskelijoita, usein perheineen. Heist\u00e4 hyvin suuri osa on Etel\u00e4-Aasian maista. Kiinasta on tultu jo pitemp\u00e4\u00e4n t\u00f6ihin ja opiskelemaan, Saukkonen tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u2013 Mutta on viel\u00e4 liian aikaista sanoa, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4m\u00e4 opiskeluperusteinen muutto todella muuttaa Suomen v\u00e4est\u00f6rakenteita pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, Saukkonen jatkaa.<\/p>\n 3. Filippiinil\u00e4iset hoitajat n\u00e4kyv\u00e4t jo kymmeniss\u00e4 kunnissa<\/p>\n Kolmannen ryhm\u00e4n muodostavat muualta Etel\u00e4- ja Kaakkois-Aasiasta ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 Suomeen muuttaneet.<\/p>\n Niit\u00e4, joiden tausta on Filippiineill\u00e4, Thaimaassa, Vietnamissa, Pakistanissa, Nepalissa, Bangladeshissa ja Sri Lankalla, on Suomessa yhteens\u00e4 jo noin 90\u00a0000. Heit\u00e4 asuu Suomessa suunnilleen kolme kertaa enemm\u00e4n kuin vuonna 2014.<\/p>\n Filippiinil\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hes kuusinkertaistunut. Heit\u00e4 on haluttu erityisesti hoitot\u00f6ihin kymmeniin kuntiin, kuten it\u00e4rajalle Kainuun Kuhmoon \u2013 yksi sinne muuttaneista on l\u00e4hihoitajaksi hoitokodissa opiskeleva Eugelynn Marie Glynn<\/strong>, joka haluaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 Suomeen:<\/p>\n Eugelynn Marie Glynn, 37, l\u00f6ysi tiens\u00e4 Kuhmoon kaksi vuotta sitten nettihakujen perusteella. Haastattelu tehd\u00e4\u00e4n suomeksi, sill\u00e4 Glynn on oppinut paljon kielt\u00e4 kahdessa vuodessa. Videon tekij\u00e4: Jarmo Nuotio \/ Yle Kajaani.<\/p>\n Saukkosen mukaan ei ole ollenkaan selv\u00e4\u00e4, miten moni ty\u00f6voimapulaa paikkaamaan tulleista lopulta j\u00e4\u00e4 Suomeen asumaan. T\u00e4m\u00e4 on opittu muiden maiden kokemuksista.<\/p>\n \u2013 Ty\u00f6n perusteella muuttaneet voivat muuttaa hyvin \u00e4kki\u00e4 muualle, jos olosuhteet muuttuvat tai aiempi kotimaa alkaakin ty\u00f6mieless\u00e4 kiinnostaa enemm\u00e4n, Saukkonen sanoo.<\/p>\n 4. L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja Afrikasta tulleet ovat muuttaneet keskuksiin<\/p>\n Nelj\u00e4s ryhm\u00e4 on L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 ja Somaliasta kotoisin olevat ihmiset.<\/p>\n Kun taustamaista lasketaan mukaan muuttom\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4t eli Irak, Iran, Syyria, Turkki ja Somalia, saadaan yhteens\u00e4 noin 98\u00a0000 ihmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n v\u00e4kiluku on suunnilleen kaksinkertaistunut vuoden 2014 noin 46\u00a0000:sta, eli kasvu on ollut aasialaistaustaisia hitaampaa.<\/p>\n Mukana on yksi nopeasti kasvanut ryhm\u00e4 eli syyrialaistaustaiset, joka on l\u00e4hes kahdeksankertaistunut vuoden 2014 j\u00e4lkeen noin 12\u00a0000 henkeen. Syyrialaisia tuli Suomeen p\u00e4\u00e4asiassa ennen 2020-lukua maan sis\u00e4llissodan seurauksena.<\/p>\n Turun Varissuolla asuva Irakin kurdi Saman Palani<\/strong> tuli Suomeen vuonna 2015 ja p\u00e4\u00e4tyi parturiksi. H\u00e4n kertoo videolla millaista ty\u00f6 ja arki Suomessa on.<\/p>\n Saman Palani, 32, tuli Suomeen Euroopan pakolaiskriisin vuotena 2015. H\u00e4n opiskeli oppisopimuksella parturiksi ja perusti oman liikkeen Varissuolle. Videon tekij\u00e4t: Tarja Hiltunen ja Markku Pitk\u00e4nen \/ Yle Turku.<\/p>\n Tunnusomaista on, ett\u00e4 esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleet ovat keskittyneet p\u00e4\u00e4osin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle ja Turkuun alueille, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus asukasluvusta on suuri.<\/p>\n Varissuolla, jossa Palani ty\u00f6skentelee, ulkomaalaistaustaisia on 46 prosenttia asukkaista. Vastaavia alueita ovat my\u00f6s Helsingiss\u00e4 Kontulan\u2013Vesalan\u2013Kivikon alue, jolla osuus on 48 prosenttia ja Vantaan Hakunila, jossa osuus on 47 prosenttia.<\/p>\n T\u00e4llaiset alueet nousevat usein puheisiin maahanmuutosta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa. Mutta ne edustavat vain yht\u00e4 osaa maahanmuutosta.<\/p>\n \u2013 On vaikea sanoa ket\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 tyypilliseksi maahanmuuttajaksi, koska koko kuvio on huomattavasti moninaisempi kuin se on koskaan aiemmin ollut, Saukkonen sanoo.<\/p>\n Noin puolet ulkomaalaistaustaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuu p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kolmen suuren kaupungin alueella.<\/p>\n \u2013 En tied\u00e4 oikein yht\u00e4\u00e4n toista maata, jossa maahanmuutto olisi yht\u00e4 keskittynytt\u00e4 kuin Suomessa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi puhe koko v\u00e4est\u00f6n moninaistumisesta on hieman harhaanjohtavaa, Saukkonen jatkaa.<\/p>\n Ulkomaalaistaustaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Paikoin nopeasti ja toisaalla ei juuri lainkaan.<\/p>\n Korjaus 13.3. klo 13.15: Eniten kasvaneita ulkomaalaistaustaisten ryhmi\u00e4 esittelev\u00e4n grafiikan toisen aikav\u00e4lin otsikko korjattu 2015\u20132019 sijaan 2014\u20132019:ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Osa artikkelin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Suomeen muutetaan kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin. Se tarkoittaa, ett\u00e4 ulkomaalaistaustaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":193780,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,723,871,71,24,25,3244,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,10139,59,60,61],"class_list":["post-193779","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-kainuu","tag-kansallinen-tai-etninen-vahemmisto","tag-kotimaa","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-maahanmuutto","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-vaesto","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116225830125037959","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193779","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=193779"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193779\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/193780"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=193779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=193779"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=193779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}