{"id":19419,"date":"2025-08-29T05:28:10","date_gmt":"2025-08-29T05:28:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/19419\/"},"modified":"2025-08-29T05:28:10","modified_gmt":"2025-08-29T05:28:10","slug":"metsahovin-observatorion-uusi-laite-keraa-tietoa-kaukaisista-galakseista-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/19419\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4hovin observatorion uusi laite ker\u00e4\u00e4 tietoa kaukaisista galakseista | Kotimaa"},"content":{"rendered":"<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Kirkkonummelle saapuu loppuvuodesta 1,6 miljoonan euron arvoinen laite, joka on ainoa laatuaan. Avaruutta tutkiva Mets\u00e4hovin radio-observatorio saa uuden, maailman laajakaistaisimman vastaanottimen.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Ulkoa observatorio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 isolta golf-pallolta. Laitoksen oma v\u00e4ki on aikanaan antanut sille hellittelynimen kurpitsa, joka istuu hyvin paikan historiaan: viel\u00e4 1970-luvun alussa Mets\u00e4hovi oli Helsingin yliopiston omistama maatila, jossa kasvatettiin vihanneksia, ehk\u00e4 kurpitsojakin.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mets\u00e4hovin radio-observatorio.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-150921368a4337c3fa07.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"sc-dntSTA iywpZY\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Kupu pysyy teleskoopin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina. Kerran parissa vuosikymmeness\u00e4 se vaihdetaan uuteen ja teleskooppi on hetken paljaana. Kuva: Matti Myller \/ Yle<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Pallon sis\u00e4ll\u00e4 on halkaisijaltaan noin 14-metrinen lautasantenni, joka on meid\u00e4n korvamme t\u00e4htien takaiseen maailmankaikkeuteen.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Tieteiselokuvien yst\u00e4ville avaruudesta ja radioaalloista tulee ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen kohtaus, jossa k\u00e4yr\u00e4t alkavat yht\u00e4kki\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotain outoa, selvi\u00e4 alkulukuja, ehk\u00e4 kirjaimiakin, jopa lauseita. Joku ottaa meihin yhteytt\u00e4.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\"><strong class=\"sc-eEHciv gtNhAX yle__article__strong\">Mets\u00e4hovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi, tarkoittaako maailman laajakaistaisin vastaanotin sit\u00e4, ett\u00e4 jos vieras sivilisaatio l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ihmiskunnalle viestin, se huomataan ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomen Kirkkonummella?<\/strong><\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">\u2013 En usko, ett\u00e4 olemme ensimm\u00e4isi\u00e4. Keskitymme kuuntelemaan tiettyj\u00e4 kohteita, ja on todella ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 juuri siit\u00e4 galaksista, jota sill\u00e4 hetkell\u00e4 kuuntelemme, l\u00e4hetett\u00e4isiin viesti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mets\u00e4hovin radio-observatorion tutkimuslaitteita.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-150921968a4338243543.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"sc-dntSTA iywpZY\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Mets\u00e4hovin iso radioteleskooppi mittaa eri kohteista tulevia radioaaltoja y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kuva: Matti Myller \/ Yle<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Tammi lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka radioteleskoopeilla voidaan etsi\u00e4 avaruudesta \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t muut observatoriot kuin Mets\u00e4hovi.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Sen sijaan vastaanotin helpottaa insin\u00f6\u00f6rien ty\u00f6taakkaa ja voi avata kaukaisen avaruuden salaisuuksia.<\/p>\n<p>Teleskooppi on omalla tavallaan kuin m\u00f6kkiradio<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Kun astumme kurpitsaan sis\u00e4\u00e4n, lautasantenni tekee hidasta, edestakaista heijausliikett\u00e4.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Se kuvaa meid\u00e4n omaa t\u00e4hte\u00e4mme Aurinkoa, jota Mets\u00e4hovissa on tutkittu jo vuosikymmenten ajan.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">\u2013 Auringon aktiivisuuden seuranta on yksi p\u00e4\u00e4tutkimuskohteitamme. Toinen ovat aktiiviset galaksit, joiden pitk\u00e4aikaista muuttuvuutta havaitaan seuraamalla niit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja y\u00f6st\u00e4 toiseen, Tammi kertoo.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Juuri t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n uusi vastaanotin on korvaamattoman arvokas.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Joni Tammi, johtaja, Mets\u00e4hovin radio-observatorio.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-150921468a4337e18c61.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"sc-dntSTA iywpZY\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Mets\u00e4hovin johtaja Joni Tammi odottaa innolla uuden vastaanottimen saapumista Saksasta. Kuva: Matti Myller \/ Yle<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Laitetta valmistetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilausty\u00f6n\u00e4 Saksan Max Planck -instituutissa. Loppuvuodesta alkavat asennusty\u00f6t Kirkkonummella, ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, uusi vastaanotin on mittausk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo ensi vuonna.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Vastaanotin mahdollistaa useampien taajuuksien samanaikaisen havainnoinnin.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Tammi havainnollistaa asian kansankielisesti: kuvittele k\u00e4teesi perinteinen m\u00f6kkiradio. Sen taajuutta eli \u201dkanavaa\u201d vaihdetaan rullaa py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ja kanavasta riippuen kaiuttimista tulee rokkia, poppia tai klassista.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Mets\u00e4hovin radioteleskoopilla havainnointitaajuuden vaihtaminen on t\u00e4h\u00e4n asti vaatinut koko vastaanottimen vaihtamista. Valmisteluineen urakassa menee p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mets\u00e4hovin radio-observatorion tutkimuslaitteita.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-150921868a4338124a5e.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"sc-dntSTA iywpZY\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Mets\u00e4hovin vanhat vastaanottimet j\u00e4\u00e4v\u00e4t pian ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi. Kuva: Matti Myller \/ Yle<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Kohta t\u00e4t\u00e4 ei tarvitse tehd\u00e4, sill\u00e4 uusi vastaanotin hoitaa kaikkien edellisten vastaanottimien ty\u00f6t.<\/p>\n<p>Maailmankaikkeuden energisin ilmi\u00f6<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Uutta vastaanotinta tarvitaan kaukaisten kummajaisgalaksien eli kvasaarien tutkimiseen.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Kvasaarin keskell\u00e4 on supermassiivinen musta aukko, jonka voimakkaat magneettikent\u00e4t aiheuttavat sen, ettei aukko ainoastaan ime kaikkea sis\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaan my\u00f6s sylkee ulos valtavia, galaksejakin suurempia hiukkasy\u00f6ksyj\u00e4.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Kuuluisin suihkuja sy\u00f6ksev\u00e4 musta aukko on galaksissa M87, joka sijaitsee noin 50 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Neitsyen t\u00e4hdist\u00f6n alueella.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Vuonna 2019 siit\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen musta aukko, jonka ihmiskunta <a class=\"sc-jDJeIs gotUgl yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/3-10731396\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">sai kuvattua<\/a>.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">M87:n suihku on kuitenkin varsin vaatimaton verrattuna kaukaisempiin, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen voimakkaasti s\u00e4teileviin galakseihin ja kvasaareihin.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Aalto-yliopiston tutkija <strong class=\"sc-eEHciv gtNhAX yle__article__strong\">Talvikki Hovatta<\/strong> kertoo, ett\u00e4 osaan kvasaareista syntyy jopa miljoonien valovuosien pituiset hiukkassuihkut &#8211; siis niin pitk\u00e4t, ett\u00e4 ne voisivat ylt\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 aina Andromedan galaksiin asti.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Kuva kirkkaasta galaksista keskell\u00e4 pime\u00e4\u00e4 avaruutta.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-150829168a1b94f2c53c.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"sc-dntSTA iywpZY\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Kvasaari 3C 273 loistaa avaruusteleskooppi Hubblen kuvassa kirkkaana kuin t\u00e4hti. Vaikka se on yksi Linnunradan \u201dl\u00e4heisist\u00e4\u201d kvasaareista, on se tosiasiassa hyvin hyvin kaukana, noin 2,5 miljardin valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Kuva: ESA\/Hubble &amp; NASA<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">N\u00e4m\u00e4 sy\u00f6ksyt ovat energisimpi\u00e4 ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isimpi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 koko meid\u00e4n tuntemassamme maailmankaikkeudessa, ja siksi ne kiinnostavat.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Euroopan tiedeneuvosto my\u00f6nsi viime vuoden lopulla Hovatalle yli kahden miljoonan euron rahoituksen tutkimukseen, joka selvitt\u00e4\u00e4 plasmasy\u00f6ksyjen koostumusta ja syntymekanismeja.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">\u2013 Plasma voi koostua joko elektroneista ja positroneista, elektroneista ja protoneista, tai n\u00e4iden yhdistelm\u00e4st\u00e4. Uuden vastaanottimen havainnoilla pystymme vastaamaan t\u00e4h\u00e4n kysymykseen, Hovatta kertoo.<\/p>\n<p>Digiboksi, joka tallentaa kaikkia tv-kanavia kerralla<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Laajakaistaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 dataa eli tietoa kertyy samanaikaisesti valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Sen tallentamista varten pit\u00e4\u00e4 rakentaa uudenlainen tiedonkeruulaitteisto.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">\u2013 Toistaiseksi kukaan ei ole tehnyt vastaavaa laitteistoa yht\u00e4 laajalle taajuusalueelle ja yht\u00e4 pieneen kokoon. Suunnitelmamme onkin jo her\u00e4tt\u00e4nyt kiinnostusta my\u00f6s muissa observatorioissa, Hovatta kertoo.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mets\u00e4hovin radio-observatorio.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-150921668a4337fc7aab.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"sc-dntSTA iywpZY\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Vastaanotin on lautasen p\u00e4\u00e4peilin polttopisteess\u00e4. Vaikka lautanen ei paljain silmin n\u00e4yt\u00e4 peililt\u00e4, radioaallot kimpoavat siit\u00e4 hyvin. Kuva: Matti Myller \/ Yle<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">T\u00e4m\u00e4nkin asian voi selitt\u00e4\u00e4 kodinelektroniikan avulla: keruulaitteisto toimii kuin tallentava digiboksi.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Normaalisti sellaisella voi nauhoittaa yht\u00e4 ohjelmaa kerrallaan, mutta jos se toimisi kuin Mets\u00e4hovin tuleva laitteisto, digiboksi tallentaisi kaikkien tv-kanavien ohjelmat samaan aikaan, kellon ymp\u00e4ri.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Radio-observatorion laitteita ei saa kaupan hyllylt\u00e4, vaan ne pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 itse.<\/p>\n<p class=\"sc-jYczwO sc-ciCoXh bUKqJd cIOueB yle__article__paragraph\">Keruulaitetta varten Hovatta on saanut EU:lta merkitt\u00e4v\u00e4n tutkimus- ja laiterahoituksen sek\u00e4 suuren laitelahjoituksen kansainv\u00e4liselt\u00e4 puolijohdevalmistajalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kirkkonummelle saapuu loppuvuodesta 1,6 miljoonan euron arvoinen laite, joka on ainoa laatuaan. Avaruutta tutkiva Mets\u00e4hovin radio-observatorio saa uuden,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":19420,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[1069,453,33,31,30,5607,3349,71,118,32,119,1168],"class_list":{"0":"post-19419","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-astronomia","9":"tag-avaruus","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-galaksit","14":"tag-kirkkonummi","15":"tag-kotimaa","16":"tag-science","17":"tag-suomi","18":"tag-tiede","19":"tag-uusimaa"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19419","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19419"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19419\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19419"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19419"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19419"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}