HUSin psykologi Jan-Henry Stenbergin mukaan teko\u00e4ly voisi laukaista psykoosin ihmisell\u00e4, jolla on psykoosialttiutta. Suomessa ilmi\u00f6 ei ole viel\u00e4 suuri.<\/p>\n
Teko\u00e4lyn kanssa k\u00e4yty keskustelu saattaa l\u00e4hte\u00e4 ajautumaan synkille vesille, kertoo Aalto-yliopiston professori Arno Solin Tiedeykk\u00f6sen podcastissa Kuva: Julia Kiiskinen \/ Yle<\/p>\n
Teko\u00e4lypsykoosi ei ole virallinen diagnoosi eik\u00e4 aiheesta ole viel\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4. HUSin digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja psykologi Jan-Henry Stenberg<\/strong> pit\u00e4\u00e4 kuitenkin ilmeisen\u00e4, ett\u00e4 teko\u00e4ly voisi laukaista psykoosin ihmisell\u00e4, jolla on psykoosialttiutta.<\/p>\n \u2013 Henkil\u00f6 alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 tukenaan ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 liikaa y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. H\u00e4n on ehk\u00e4 sosiaalisesti erist\u00e4ytynyt, ja se kuplauttaa h\u00e4net ihan omaan todellisuuteensa, Stenberg kuvaa teko\u00e4lypsykoosin mahdollista syntymist\u00e4.<\/p>\n Ihminen tarvitsee sosiaalisia suhteita toisiin ihmisiin. Kun olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa, saamme t\u00e4rke\u00e4\u00e4 palautetta toiminnastamme.<\/p>\n Teko\u00e4lyyn on sis\u00e4\u00e4nrakennettu tapa mielistell\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4, kun taas ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa saadaan aidommin palautetta siit\u00e4, mit\u00e4 toinen ajattelee, vaikkei se aina olisi kuulijalle mieliksi.<\/p>\n Stenbergin mukaan teko\u00e4ly voi vahvistaa harhautunutta ajattelua ja lis\u00e4t\u00e4 psykoosipiirteisyytt\u00e4.<\/p>\n \u2013 Kun ihminen keskustelee ja peilaa mielens\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa teko\u00e4lyn kanssa, h\u00e4nen oman kokemusmaailmansa merkitys ylikorostuu.<\/p>\n Teko\u00e4lypsykooseista suurempi ilmi\u00f6<\/p>\n Teko\u00e4lyn kanssa k\u00e4ydyill\u00e4 keskusteluilla saattaa olla \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n my\u00f6s traagisia seurauksia. Yksi surullinen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on 16-vuotiaan yhdysvaltalaisen Adam Rainen<\/strong> tarina. Raine teki itsemurhan huhtikuussa 2025. My\u00f6hemmin Rainen vanhemmat antoivat New York Timesille haastattelun<\/a>, jossa he v\u00e4ittiv\u00e4t ChatGPT-teko\u00e4lyn tappaneen heid\u00e4n poikansa.<\/p>\n V\u00e4ite pohjaa siihen, ett\u00e4 Adam Rainen kuoleman j\u00e4lkeen vanhemmat l\u00f6ysiv\u00e4t h\u00e4nen puhelimestaan itsemurhaa k\u00e4sitelleit\u00e4 ChatGPT:n kanssa k\u00e4ytyj\u00e4 keskusteluja.<\/p>\n Niiss\u00e4 teko\u00e4ly antoi Rainelle konkreettisia neuvoja itsemurhan tekemiseen ja kehotti h\u00e4nt\u00e4 olemaan kertomatta itsemurha-ajatuksista kenellek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Rainen vanhemmat haastoivat ChatGPT:n kehitt\u00e4neen OpenAI-yhti\u00f6n oikeuteen, kertoo New York Times.<\/p>\n \u2013 Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 on yli miljardi. Ihmetytt\u00e4\u00e4, ettei n\u00e4it\u00e4 tapauksia ole enemm\u00e4n, Aalto-yliopiston koneoppimisen professori Arno Solin<\/strong> sanooTiedeykk\u00f6sen podcast-jaksossa<\/a>.<\/p>\n Teko\u00e4ly\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4t yritykset pyrkiv\u00e4t tunnistamaan keskusteluja, joissa ihminen suunnittelee jotain laitonta tai vaarallista.<\/p>\n New York Timesin mukaan turvamekanismeja on kuitenkin helppo kiert\u00e4\u00e4 esimerkiksi pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teko\u00e4lylt\u00e4 taustatietoja romaania varten, kuten Adam Raine teki.<\/p>\n