{"id":194474,"date":"2026-03-14T23:31:11","date_gmt":"2026-03-14T23:31:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/194474\/"},"modified":"2026-03-14T23:31:11","modified_gmt":"2026-03-14T23:31:11","slug":"kirja-arvio-olli-jalosen-tahan-asti-henkilokohtaisin-romaani-on-moniaaninen-kuvaus-rinkelinmaen-rinnakkaisista-todellisuuksista-paikalliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/194474\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio | Olli Jalosen t\u00e4h\u00e4n asti henkil\u00f6kohtaisin romaani on moni\u00e4\u00e4ninen kuvaus Rinkelinm\u00e4en rinnakkaisista todellisuuksista | Paikalliset"},"content":{"rendered":"

Romaani<\/p>\n

Olli Jalonen: Puhdas viiruinen el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n

Otava 2026. 318 s.<\/p>\n

Kun Olli Jalonen<\/strong> kirjoitti vuonna 1989 Johan ja Johan -romaaninsa, h\u00e4n kertoi kirjoittaneensa siihen asti henkil\u00f6kohtaisimman teoksensa.<\/p>\n

Jalonen oli ottanut l\u00e4ht\u00f6kohdan romaaniinsa oman isois\u00e4ns\u00e4 ja is\u00e4ns\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheista. Biologista isois\u00e4\u00e4ns\u00e4 Jalonen ei koskaan tavannut, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pakeni jo Suomen sis\u00e4llissodan lopulla rajan taakse Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

Sukunimens\u00e4 Jalonen sai is\u00e4ns\u00e4 kasvatti-is\u00e4lt\u00e4, joka esiintyy puolestaan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa Jalosen uusimmassa romaanissa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n viikon tiistaina ilmestynyt Puhdas viiruinen el\u00e4m\u00e4 onkin viel\u00e4 Johan ja Johaniakin henkil\u00f6kohtaisempi. Se ei kerro vain Jalosen yhden isovanhemman vaan kaikkien nelj\u00e4n tarinan. My\u00f6s Jalosen omat vanhemmat vilahtavat H\u00e4meenlinnaan sijoittuvassa romaanissa pienin\u00e4 lapsina.<\/p>\n

Puhdas viiruinen el\u00e4m\u00e4<\/strong> sijoittuu vuosiin 1914\u20131929 Rinkelinm\u00e4elle, joka oli siihen aikaan noin 30 talon muodostama kyl\u00e4 H\u00e4meenlinnan maalaiskunnassa. J\u00e4\u00e4hallia ei viel\u00e4 ollut, vaan juuri sill\u00e4 paikalla, Poltinahon kasarmien ja harjun v\u00e4liss\u00e4 sijaitsivat Jalosen isovanhempien talot.<\/p>\n

Toisella puolella tiet\u00e4 asui ty\u00f6v\u00e4enluokkaisen Kusti <\/strong>ja Aino Lehtosen<\/strong> perhe. Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen sit\u00e4 vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 muutti autoilija Jalonen<\/strong> Liisi<\/strong>-rakkaansa ja t\u00e4m\u00e4n pienen pojan kanssa.<\/p>\n

Lehtosten tytt\u00e4rest\u00e4 ja Jalosen kasvattipojasta tuli vuosia my\u00f6hemmin kirjailija Olli Jalosen vanhemmat.<\/p>\n

Mutta sukuselvitys sikseen<\/strong>. Se ei ole Jalosen uusimman romaanin punainen lanka, vaikka autofiktiosta vieh\u00e4ttyv\u00e4\u00e4 lukijaa toki kiinnosteleekin.<\/p>\n

Kirjailija pudottelee romaanissaan tukun vanhojen h\u00e4meenlinnalaisten hyvin tuntemia nimi\u00e4, mutta ei tee sit\u00e4 pelk\u00e4n nimidroppailun vuoksi. Itse asiassa h\u00e4n tekee kaikkensa sekoittaakseen henkil\u00f6gallerian lukijan p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Jokaisella luvulla on nimitt\u00e4in oma min\u00e4kertojansa, ja v\u00e4lill\u00e4 lukija saa tavata teksti\u00e4 pitk\u00e4\u00e4nkin ennen kuin vihjeist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4, kuka niist\u00e4 milloinkin on kyseess\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n on syyns\u00e4.<\/p>\n

Jalonen kertoo heti romaaninsa alkusanoissa kirjoittaneensa romaaninsa 12 henkil\u00f6st\u00e4, jotka ovat \u201dsyntyneet minuksi ja muiksi heid\u00e4n l\u00e4helleen\u201d. Kuultu ja kuviteltu, luettu ja omakohtaisesti eletty sekoittuvat toisiinsa, ja kirjailija pohtii, onko h\u00e4n itsekin vain \u201dminujen kaikuja\u201d.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a><\/p>\n

Tulee tunne<\/strong>, ett\u00e4 Jalonen on halunnut romaanillaan kuvata 1910\u20131920-luvun h\u00e4meenlinnalaista el\u00e4m\u00e4nmenoa mahdollisimman moni\u00e4\u00e4nisesti.<\/p>\n

Kun min\u00e4kertojina on sek\u00e4 ty\u00f6l\u00e4is- ett\u00e4 porvariperheiden lapsia, maailmaa n\u00e4hnyt kielitieteilij\u00e4, raittiusliikkeen aktiivi, maltillinen apteekkari, ty\u00f6v\u00e4enliikkeeseen uskova pasifisti ja oikeistoradikaali nuorukainen, on n\u00e4k\u00f6kulmia varmasti riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Niiden pohjalta muodostuu kokonaiskuva siit\u00e4, miten monenlaisissa rinnakkaisissa todellisuuksissa \u2013 siis kuplissa \u2013\u2009my\u00f6s sata vuotta sitten elettiin.<\/p>\n

Silloin ei ollut somea, mutta sanomalehti\u00e4 riitti sen sijaan valittavaksi asti. Niit\u00e4 Jalosen romaanissa edustavat kokoomuslainen H\u00e4meen Sanomat ja sosialidemokraattinen H\u00e4meen Voima.<\/p>\n

Jalonen ei ole l\u00e4hteist\u00e4nyt romaaniinsa sis\u00e4llytt\u00e4mi\u00e4 lehtileikkeit\u00e4. Se ei ole tarpeen. Lukija pysyy kyll\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4, kummasta aviisista kulloinkin on kyse, sill\u00e4 niin eri sanoin ja valikoiduin faktoin aikansa \u00e4\u00e4nenkannattajat samoista tapahtumista kirjoittivat.<\/p>\n

Kun Aino Lehtonen opettaa tytt\u00e4ri\u00e4\u00e4n lukemaan, h\u00e4n leikkaa paloja molemmista lehdist\u00e4 ja panee lapsensa liimaamaan niit\u00e4 puotipaperille per\u00e4kk\u00e4in. J\u00e4lleen yksi metafora siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmien ja aatteiden mosaiikista, josta ajatuksemme muodostuvat.<\/p>\n

Taajaan vaihtuvista<\/strong> kertojan\u00e4\u00e4nist\u00e4 huolimatta romaani imaisee lukijan helposti mukaansa. Tarinan keski\u00f6ss\u00e4 ovat etenkin nuoret Kerttu ja Kalle, jotka joutuvat mukaan sis\u00e4llissodan tapahtumiin osin tahtomattaan, eri puolille.<\/p>\n

Jalonen piirt\u00e4\u00e4 pienin, huolella valikoiduin tuokiokuvin esiin olennaiset tapahtumat ja kehityskulut ajanjaksosta, jolloin H\u00e4meenlinnan Rinkelinm\u00e4ell\u00e4kin siirryttiin valtiomuodosta toiseen, taisteltiin omia naapureita vastaan ja yritettiin tulla sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen j\u00e4lleen toimeen \u2013 osa paremmin, osa huonommin.<\/p>\n

Toiset sortuivat vihaan, keinotteluun, rasismiin ja kostoon. Toiset taas osasivat kohdata toisensa. Kipeist\u00e4 kokemuksistaan huolimatta \u2013 tai kenties niiden yhdist\u00e4min\u00e4 \u2013 he saattoivat jopa rakastua.<\/p>\n

Romaanissa tulee hyvin kuvatuksi my\u00f6s tiivis yhteis\u00f6, jossa toisten asiat hyvin tiedet\u00e4\u00e4n mutta joissa omista toisaalta visusti vaietaan. Maltillisimmat osaavat olla ottamatta kantaa, sanojen sijaan he keskittyv\u00e4t hyviin tekoihin.<\/p>\n

Kenties juuri siin\u00e4 oli Suomen salaisuus, ett\u00e4 meill\u00e4 riitti noina kuohuvina maailmanpolitiikan vuosinakin noita maltillisia, joille ei ollut t\u00e4rkeint\u00e4 olla oikeassa, vaan sovussa.<\/p>\n

Puhdas viiruinen el\u00e4m\u00e4 on viisas ja kaunis romaani historiastamme, joka meid\u00e4n on tunnettava syv\u00e4llisesti, ettemme toistaisi vanhoja virheit\u00e4mme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Romaani Olli Jalonen: Puhdas viiruinen el\u00e4m\u00e4. Otava 2026. 318 s. Kun Olli Jalonen kirjoitti vuonna 1989 Johan ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":194475,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,2109,3455,381,2001,378,108,30179,32,109],"class_list":["post-194474","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hameenlinna","tag-isovanhemmuus","tag-kaunokirjallisuus","tag-kirjailijat","tag-kirjat","tag-kulttuuri","tag-olli-jalonen","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116230139607576289","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/194474","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=194474"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/194474\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/194475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=194474"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=194474"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=194474"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}