{"id":196556,"date":"2026-03-17T09:40:09","date_gmt":"2026-03-17T09:40:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/196556\/"},"modified":"2026-03-17T09:40:09","modified_gmt":"2026-03-17T09:40:09","slug":"palvelukodeissa-asuvien-kehitysvammaisten-aikuisten-terveys-eroaa-muusta-vaestosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/196556\/","title":{"rendered":"Palvelukodeissa asuvien kehitysvammaisten aikuisten terveys eroaa muusta v\u00e4est\u00f6st\u00e4"},"content":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6kohdat<\/strong> Kehitysvammatutkimus on aiemmin painottunut lapsiin ja nuoriin. Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten henkil\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 on noussut.\n<\/p>\n

Menetelm\u00e4<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 poikkileikkaustutkimuksessa selvitimme 471 palvelukodissa asuvan kehitysvammaisen aikuisen somaattista terveydentilaa. Vertasimme tutkittujen tietoja K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksissa esitettyihin pitk\u00e4aikaissairauksien esiintyvyyslukuihin aikuisilla\n<\/p>\n

Tulokset <\/strong> Verrattuna koko v\u00e4est\u00f6\u00f6n epilepsia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja alipainoisuus (BMI < 18,5) olivat tutkimuskohortissa moninkertaisesti yliedustettuja, kun taas kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihduntah\u00e4iri\u00f6t olivat aliedustettuja. Sy\u00f6p\u00e4\u00e4 sairasti vain kaksi tutkimushenkil\u00f6\u00e4. My\u00f6s migreenidiagnooseja on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti v\u00e4h\u00e4n. Pitk\u00e4aikaissairauksista tyypin 2 diabetes, astma ja allergiat, keuhkoahtaumatauti, keliakia, reuma, uniapnea ja kihti olivat tutkimushenkil\u00f6ill\u00e4 yht\u00e4 yleisi\u00e4 kuin suomalaisilla keskim\u00e4\u00e4rin.\n<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4<\/strong> Palvelukodeissa asuvien kehitysvammaisten aikuisten terveydentilaa leimaavat eri sairaudet kuin koko v\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kehitysvammaiset henkil\u00f6t muodostavat suurimman yksitt\u00e4isen vammaisryhm\u00e4n. Maamme v\u00e4est\u00f6st\u00e4 noin 0,7 % (1<\/a>) t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehitysvammaisuuden kriteerit (2<\/a>). Vaikea-asteiseen kehitysvammaan liittyy l\u00e4hes aina liit\u00e4nn\u00e4issairauksia ja -vammoja tai muita neuropsykiatrisia oirediagnooseja (3<\/a>). Kehitysvammatutkimus on paljolti painottunut nuoriin ik\u00e4luokkiin, koska viel\u00e4 1980-luvulla kehitysvammaisten henkil\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli vain noin 30 vuotta. Viime vuosikymmenien aikana keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 on kohonnut 50\u201360 vuoteen, ja yhteiskunnassamme el\u00e4\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n seniori-ik\u00e4isi\u00e4 kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4 (4<\/a>). <\/p>\n

Ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 riski sairastua niin kutsuttuihin kansantauteihin suurenee, mutta toistaiseksi kehitysvammaisten aikuisten terveydentilaa on tutkittu v\u00e4h\u00e4n (5<\/a>,6<\/a>,7<\/a>). Tuore suomalaistutkimus osoitti, ett\u00e4 kehitysvammaiset henkil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n keskushermosto- ja ummetusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, diureetteja ja tyroksiinia ja toisaalta taas merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kipu- ja migreenil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kuin ei-kehitysvammainen v\u00e4est\u00f6 (8<\/a>,9<\/a>).<\/p>\n

Liev\u00e4sti kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4 lukuun ottamatta valtaosa kehitysvammaisista aikuisista asuu palveluasumisyksik\u00f6iss\u00e4. Henkil\u00f6kuntaan kuuluu yleens\u00e4 sairaanhoitaja ja l\u00e4hihoitajia, ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri vierailee s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4lein. Somaattisista sairauksista niin kutsuttuihin kansantauteihin luetaan syd\u00e4n- ja verisuonisairaudet, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, sy\u00f6p\u00e4sairaudet, muistisairaudet sek\u00e4 tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n sairaudet. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4it\u00e4 kansantauteja sek\u00e4 muita somaattisia pitk\u00e4aikaisia sairauksia on diagnosoitu 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neill\u00e4 palvelukodeissa asuvilla kehitysvammaisilla aikuisilla.<\/p>\n

Poikkileikkaustutkimuksemme liittyy kolmeen k\u00e4ynniss\u00e4 olevaan kehitysvammaisten aikuisten terveydentilatutkimukseen (10<\/a>,11<\/a>). Mielenterveystutkimus arvioitiin Turun yliopiston ja muistisairaustutkimus Oulun yliopiston eettisess\u00e4 toimikunnassa. Kolmas tutkimus, metabolisen oireyhtym\u00e4n esiintyvyys kehitysvammaisilla aikuisilla, arvioitiin rekisteritutkimuksena Varsinais-Suomen erityishuoltoneuvostossa. Tutkimushenkil\u00f6t tai heid\u00e4n edustajansa allekirjoittivat tutkimussuostumuksen.<\/p>\n

Aineisto ja menetelm\u00e4<\/p>\n

Tutkimushoitajat kokosivat aineiston kuuden eri maakunnan alueelta. Alueet olivat Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta- ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me, Kainuu sek\u00e4 Pohjois-Pohjanmaa. Alueilta valittiin kaksi kehitysvammapsykiatrista yksikk\u00f6\u00e4, kolme p\u00e4iv\u00e4toimintakeskusta ja seitsem\u00e4n asumisyksikk\u00f6\u00e4. Tutkimushoitajat rekrytoivat tutkittavia tiedotteiden avulla. He haastattelivat suostumuksen antaneita ja heid\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n sek\u00e4 tutustuivat kunkin tutkimushenkil\u00f6n asiakirjakansioissa oleviin terveystietoihin. <\/p>\n

Tutkimuskohortilta (n = 471) selvitettiin etiologiset diagnoosit, tasodiagnoosit, pitk\u00e4aikaiset somaattiset liit\u00e4nn\u00e4issairaudet ja -vammat, voimassa olevat l\u00e4\u00e4kitykset sek\u00e4 tupakointi. Lis\u00e4ksi 122 tutkimushenkil\u00f6n painoindeksi m\u00e4\u00e4ritettiin. Vertasimme tuloksia K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksissa esitettyihin pitk\u00e4aikaissairauksien esiintyvyyslukuihin aikuisilla (12<\/a>,13<\/a>,14<\/a>,15<\/a>,16<\/a>,17<\/a>,18<\/a>,19<\/a>,20<\/a>,21<\/a>,22<\/a>,23<\/a>,24<\/a>,25<\/a>,26<\/a>,27<\/a>,28<\/a>,29<\/a>). <\/p>\n

Tutkimuskohortin edustavuuden varmistimme vertaamalla sen ik\u00e4jakaumaa ja kehitysvammojen tasojakaumaa tuoreen suomalaistutkimuksen aineistoon (n = 37 671, 57 % poikia tai miehi\u00e4 ja 43 % tytt\u00f6j\u00e4 tai naisia), joka koottiin Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereist\u00e4 (8<\/a>,30<\/a>).<\/p>\n

Tulokset<\/p>\n

Tutkimuskohortissa oli 471 henkil\u00f6\u00e4, 272 miest\u00e4 ja 199 naista (58 % vs 42 %), ja ik\u00e4jakauma oli 20\u201393 vuotta. Miesten mediaani- ja keski-ik\u00e4 olivat kumpikin 44 vuotta; naisten vastaavat luvut olivat 46 ja 45 vuotta. Valtaosa tutkimushenkil\u00f6ist\u00e4, 451, asui vakituisesti ja 20 tilap\u00e4isesti palvelukodissa. Tutkimuskohortti jaettiin kolmeen ik\u00e4luokkaan: 20\u201339-vuotiaat, 40\u201359-vuotiaat ja 60 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet. Taulukossa 1 esitet\u00e4\u00e4n n\u00e4iden kolmen ik\u00e4ryhm\u00e4n jakautuminen sukupuolen, kehitysvamman etiologian, kehitysvamman tason ja liit\u00e4nn\u00e4isvammojen mukaan. Kahdessa nuoremmassa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 miehi\u00e4 oli lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti enemm\u00e4n, kun taas vanhimmassa naisia ja miehi\u00e4 oli l\u00e4hes yht\u00e4 monta. <\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Tutkimusryhm\u00e4 jaettiin viiteen etiologiseen alaryhm\u00e4\u00e4n. Ne olivat 1) Downin oireyhtym\u00e4, 2) muu geneettinen oireyhtym\u00e4 (esim. fragile X, Williamsin ja Angelmannin oireyhtym\u00e4), 3) hankinnainen j\u00e4lkitila (esim. cp-kehitysvamma oireyhtym\u00e4 ja fetaalialkoholioireyhtym\u00e4), 4) monitekij\u00e4inen autismi-kehitysvamma oireyhtym\u00e4 ja 5) tuntematon taustasyy. Nuorimmassa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 (20\u201339-v.) oli moninkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 autismidiagnooseja verrattuna kahteen vanhempaan ik\u00e4ryhm\u00e4\u00e4n. Hankinnaisten j\u00e4lkitilojen osuus oli l\u00e4hes sama kaikissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4. <\/p>\n

Tasodiagnoosien tarkastelu osoittaa, ett\u00e4 60 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden ryhm\u00e4ss\u00e4 oli suhteellisesti enemm\u00e4n liev\u00e4sti kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4 kuin kahdessa nuoremmassa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n

Yleisin liit\u00e4nn\u00e4isvamma, liikuntavamma, oli l\u00e4hes yht\u00e4 yleinen kaikissa kolmessa ik\u00e4luokassa. Tutkimuskohortissa oli 15 (3 %) tupakoivaa. <\/p>\n

Tutkimuskohortin somaattisten diagnoosien yleisyytt\u00e4 voidaan verrata K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksissa esitettyihin lukuihin (taulukko 2). Yleisimpiin syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin luetaan sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6iden, syd\u00e4men vajaatoiminnan ohella n\u00e4iden riskitekij\u00e4t eli kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6t. Tutkimuskohortissa syd\u00e4men vajaatoiminta oli yht\u00e4 yleinen kuin v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin, mutta vain kahdella oli aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6n diagnoosi ja sepelvaltimotautia ei ollut yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihduntah\u00e4iri\u00f6t olivat tutkimuskohortissa selv\u00e4sti harvinaisempia kuin koko v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin. <\/p>\n

Tyypin 2 diabetes, astma ja allergiat, keuhkoahtaumatauti ja harvinaisemmista pitk\u00e4aikaissairauksista keliakia, reuma, uniapnea ja kihti olivat tutkimuskohortissa yht\u00e4 yleisi\u00e4 kuin suomalaisilla keskim\u00e4\u00e4rin. Sen sijaan migreenidiagnoosi oli vain 1,5 %:lla tutkittavista, mik\u00e4 on huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin v\u00e4est\u00f6ss\u00e4mme keskim\u00e4\u00e4rin (10 %). <\/p>\n

Sy\u00f6v\u00e4n ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyytt\u00e4 emme onnistuneet vertailemaan koko v\u00e4est\u00f6n esiintyvyyslukuihin. Kahdella (0,4 %) tutkimushenkil\u00f6ll\u00e4 oli sy\u00f6p\u00e4diagnoosi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista onnistuimme kartoittamaan vain rakenteelliset poikkeamat, kuten skolioosin, kyfoosin ja nivelj\u00e4ykistym\u00e4t. Niit\u00e4 ilmeni 8 %:lla.<\/p>\n

Ylivoimaisesti yleisin liit\u00e4nn\u00e4issairaus, epilepsia, oli 43 %:lla tutkittavista; vastaava osuus koko v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on 1 %. Toiseksi yleisin liit\u00e4nn\u00e4issairaus oli kilpirauhasen vajaatoiminta, joka oli 21 %:lla tutkittavista. Vastaava luku koko suomalaisv\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on 1\u20132 %. My\u00f6s muistisairausdiagnooseja oli kahdessa nuoremmassa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n kuin samanik\u00e4isill\u00e4 suomalaisilla keskim\u00e4\u00e4rin. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista 22 %:lla ja muistisairaista 50 %:lla oli Downin oireyhtym\u00e4. Kaikista kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista 30 % k\u00e4ytti tyroksiinin ohella epilepsial\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Litiuml\u00e4\u00e4kityst\u00e4 k\u00e4ytti kuusi tutkittavaa, mutta heill\u00e4 ei ollut diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoimintaa.<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Taulukossa 3 esitet\u00e4\u00e4n 122 tutkittavan painoindeksi. Heist\u00e4 alipainoisia (BMI < 18,5) oli 16 %, mik\u00e4 on moninkertainen esiintyvyys verrattuna koko v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Vaikeasti lihavia (BMI 35+) oli yht\u00e4 paljon kuin koko v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Alipainoisista henkil\u00f6ist\u00e4 74 % oli syv\u00e4sti tai vaikeasti kehitysvammaisia ja liikuntavammaisia, kun taas vaikeasti lihavien joukossa kaikki olivat liev\u00e4sti kehitysvammaisia, ja heist\u00e4 50 % k\u00e4ytti psykoosil\u00e4\u00e4kett\u00e4 ja 33 % tyroksiinia.<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Pohdinta<\/p>\n

Kehitysvammaiset henkil\u00f6t ovat heterogeeninen ihmisryhm\u00e4, ja siksi edustavan otoksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on haastavaa. Kehitysvamma on oirediagnoosi, ja sen taustalla on joko geneettinen, hankinnainen tai monitekij\u00e4inen syy. Geneettiset kehitysvammat ovat Downin oireyhtym\u00e4\u00e4, joka edustaa noin 10\u201315 % kaikista kehitysvammoista, lukuun ottamatta harvinaissairauksia. <\/p>\n

Eri oireyhtymiin liittyy niille tyypilliset terveyspulmat. Kehitysvammatutkimus olisikin mielek\u00e4st\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 etiologisiin diagnooseihin. Vaikka Suomessa on kehitetty vamman taustasyyn selvittely\u00e4 ja valmiudet ovat paremmat kuin vuosikymmeni\u00e4 sitten, edelleen suurelta osalta, varsinkin kehitysvammaisista aikuisista, puuttuu etiologinen diagnoosi. <\/p>\n

Kyseess\u00e4 on poikkileikkaustutkimus, ja ik\u00e4ryhm\u00e4t eroavat sukupuolijaon, etiologioiden sek\u00e4 tasodiagnoosien suhteen. Kehitysvammaisia miehi\u00e4 on lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti enemm\u00e4n kuin naisia. I\u00e4n my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ero kaventuu, ja n\u00e4in oli my\u00f6s meid\u00e4n aineistossamme (31<\/a>). Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava my\u00f6s, ett\u00e4 autismikirjon diagnostiset kriteerit on m\u00e4\u00e4ritetty vasta 2000-luvulla (32<\/a>). T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 ainakin osittain, miksi nuorimmassa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 oli kahta muuta ryhm\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n autismikirjoon lukeutuvia. Vanhimmassa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes puolet oli liev\u00e4sti kehitysvammaisia, sill\u00e4 heid\u00e4n elinik\u00e4odote on pidempi kuin vaikea-asteisesti kehitysvammaisten (4<\/a>). <\/p>\n

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa selvitettiin Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereist\u00e4 37 671 kehitysvammaisen henkil\u00f6n (0,7 % maamme v\u00e4est\u00f6st\u00e4) muodostaman tutkimusaineiston ik\u00e4jakauma (8<\/a>). Kun maamme v\u00e4est\u00f6st\u00e4 60 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 on noin 30 % (33<\/a>), kehitysvammaisilla henkil\u00f6ill\u00e4 osuus oli puolet v\u00e4hemm\u00e4n, noin 15 % (8<\/a>). Luku vastaa hyvin t\u00e4m\u00e4n tutkimusaineiston ik\u00e4jakaumaa. <\/p>\n

Kehitysvammat jaetaan nelj\u00e4\u00e4n vaikeusasteeseen (1<\/a>). Kelan rekisterien mukaan aikuisista edunsaajista 42 % on liev\u00e4sti, 31 % keskivaikeasti, 11 % vaikeasti, 6 % syv\u00e4sti kehitysvammaisia ja 10 %:lla taso oli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t\u00f6n (30<\/a>). Valtaosa tutkimuskohorttiin kuuluvista asui palveluasumisyksik\u00f6iss\u00e4 ja se selitt\u00e4nee, miksi aineistossamme oli lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti paljon vaikeasti ja syv\u00e4sti kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4. <\/p>\n

Tutkimuksemme osoitti, ett\u00e4 palvelukodeissa asuvien kehitysvammaisten aikuisten terveydentilaan vaikuttavat eri sairaudet kuin koko v\u00e4est\u00f6ll\u00e4. Niin kutsutuista somaattisista kansantaudeista onnistuimme luotettavasti selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vain ne tilat, joiden diagnostiikka perustuu numerotietoihin, kuten verenpainelukemiin ja laboratorioarvoihin. Migreenin diagnostiikka perustuu potilaan itse kuvaamiin oireisiin, mik\u00e4 saattaa olla ylivoimaista kommunikaatiokyvytt\u00f6m\u00e4lle henkil\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4nee migreenidiagnoosien v\u00e4h\u00e4isyytt\u00e4. <\/p>\n

Joka kolmas suomalainen sairastuu elinaikanaan sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Vanhin tutkimushenkil\u00f6 oli 93-vuotias. Luotettavia tietoja aikuisik\u00e4isten kehitysvammaisten henkil\u00f6iden sairastamista sy\u00f6vist\u00e4 on mahdotonta saada, koska Sy\u00f6p\u00e4rekisteri sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietoja vasta vuodesta 1961 alkaen. Sy\u00f6p\u00e4diagnoosien v\u00e4h\u00e4isen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n (2 kpl) selitt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti se, ett\u00e4 tutkimuskohortin mediaani-ik\u00e4 oli vain 44,5 vuotta. Tupakointi oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, mik\u00e4 voi my\u00f6s selitt\u00e4\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 esiintyvyytt\u00e4.<\/p>\n

Epilepsia on aivokuoren toiminnanh\u00e4iri\u00f6, kuten kehitysvammakin, ja se oli odotetusti yleisin liit\u00e4nn\u00e4issairaus. Downin oireyhtym\u00e4 on kilpirauhasen vajaatoiminnan riskitekij\u00e4, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osin sen yleisyytt\u00e4. Osa epilepsial\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 ja psyykenl\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 aiheuttaa haittavaikutuksena kilpirauhasen vajaatoimintaa, ja t\u00e4m\u00e4 on toinen sen yleisyytt\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. <\/p>\n

Alipainoisuus liittyi vaikea-asteiseen kehitysvammaan ja liikuntavammaan. Monivammaisuuteen liittyy usein nielemisvaikeuksia ja sy\u00f6misavun tarve. N\u00e4m\u00e4 altistavat vajaaravitsemukselle, joka on vaikea-asteisesti monivammaisilla yleist\u00e4 (34<\/a>). Alipainoisuus saattaa osaltaan selitt\u00e4\u00e4 kohonneen verenpaineen ja rasva-aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6iden odotettua pienemm\u00e4n esiintyvyyden.<\/p>\n

Mielenterveyden ongelmat luetaan my\u00f6s kansantauteihin, ja jatkossa tutkimushankkeemme keskittyy kehitysvammaisten henkil\u00f6iden mielenterveyteen.<\/p>\n

Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet<\/p>\n

Aineistomme oli ik\u00e4- ja sukupuolijakauman suhteen edustava. Tutkimuksemme heikkoutena on, ett\u00e4 valtaosalle tutkituista ei ollut tehty ajanmukaisia etiologisia selvittelyj\u00e4.<\/p>\n

Lopuksi<\/p>\n

Kehitysvammaisten henkil\u00f6iden terveydentilaa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurata. Ravitsemusterapeuttia on tarpeen konsultoida, mik\u00e4li henkil\u00f6 on alipainoinen ja ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n vajaaravitsemusta. Tutkimuksen kannalta olisi ihanteellista, jos sama yleisl\u00e4\u00e4ketieteen erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri tutkisi kaikki tutkimushenkil\u00f6t ja kartoittaisi heid\u00e4n terveyshistoriaansa eri rekistereist\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4ht\u00f6kohdat Kehitysvammatutkimus on aiemmin painottunut lapsiin ja nuoriin. Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten henkil\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 on noussut. Menetelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":196557,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-196556","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116243859004520037","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196556"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196556\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/196557"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=196556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=196556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}