{"id":196560,"date":"2026-03-17T09:42:10","date_gmt":"2026-03-17T09:42:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/196560\/"},"modified":"2026-03-17T09:42:10","modified_gmt":"2026-03-17T09:42:10","slug":"neitoperho-on-raju-trilleri-primitiivisesta-tahdosta-joka-asuu-meissa-kaikissa-yle-teema-yle-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/196560\/","title":{"rendered":"Neitoperho on raju trilleri primitiivisest\u00e4 tahdosta, joka asuu meiss\u00e4 kaikissa \u2013 Yle Teema \u2013 yle.fi"},"content":{"rendered":"

Teeman sadan kotimaisen toive-elokuvan sarjassa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Auli Mantilan esikoisohjaus on v\u00e4kev\u00e4 tarina nuoren naisen arvaamattomasta aggressiosta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Neitoperho<\/p>\n

Elokuvat, jotka halusimme n\u00e4hd\u00e4: Neitoperho<\/p>\n

Suomalaisessa elokuvassa elettiin poikkeuksellisen haastavia aikoja 30 vuotta sitten. Elokuvateatteriyleis\u00f6n suhde kotimaiseen elokuvaan oli hapertunut 1990-luvun edetess\u00e4 niin, ett\u00e4 kotimaisen elokuvan katsojaosuus elokuvateatterikatsojista oli pudonnut vuonna 1994 kaikkien aikojen alhaisimpaan lukemaan, noin nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin.<\/p>\n

Vuotta my\u00f6hemmin kotimaiseen menestykseen ylsi yli 292 000 katsojalla Markku P\u00f6l\u00f6nen<\/strong> kirpe\u00e4n tragikoomisella kirjafilmatisoinnilla Kivenpy\u00f6ritt\u00e4j\u00e4n kyl\u00e4 (1995), mutta seuraavana vuonna oltiin j\u00e4lleen pohjalukemissa. Vuoden 1996 seitsem\u00e4\u00e4n ensi-iltaelokuvaan myytiin kaikkiaan vain 191 000 p\u00e4\u00e4sylippua ja kotimaisen elokuvan katsojaosuus m\u00f6yri 3,7 prosentissa. Suomalaisen elokuvan tulevaisuus n\u00e4ytti v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin sumuiselta.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisesti lohtua toi Aki Kaurism\u00e4ki <\/strong>elokuvallaan Kauas pilvet karkaavat (1996), joka sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien arvostetussa p\u00e4\u00e4kilpasarjassa tavoitellessaan Kultaista palmua (Palme d\u2019Or). Elokuvasta tuli kansainv\u00e4lisesti mitattuna 1990-luvun menestynein suomalainen elokuva, sill\u00e4 se ker\u00e4si Euroopan elokuvateattereissa yli puoli miljoonaa katsojaa.<\/p>\n

1990-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen alkoi nousta uusien ohjaajien ja k\u00e4sikirjoittajien sukupolvi, jonka taival elokuvantekijyyteen saattoi olla lama-ajan horisontissa pettymyksiin puettu, mutta joiden elokuvista kasvoi valopilkkuja suomalaisessa elokuvakulttuurissa. Siin\u00e4 miss\u00e4 studiokauden j\u00e4lkeinen aika oli ajanut ohjaajat vastentahtoisiksi tuottajiksi, nousi uusi ammattituottajien polvi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisen rahoituksen mallit ja elokuvien markkinoinnin osaavammin kuin aiemmin.<\/p>\n

1990-luvun lamavuosien sosiaalinen ahdinko heijastui varsin v\u00e4h\u00e4n elokuvissa yhteiskunnallisena s\u00e4vyn\u00e4, mutta ajan tuotannossa korostuivat yksil\u00f6- ja perhetragediat. Psykologisia sairaskertomuksia ja traumaattisia perheasetelmia aukoivat mm. Veikko Aaltonen<\/strong> elokuvillaan Tuhlaajapoika (1992), Is\u00e4 meid\u00e4n (1993) ja Rakkaudella, Maire (1999) sek\u00e4 Auli Mantila<\/strong> pitk\u00e4n elokuvan esikoisohjauksellaan Neitoperho (1997). Mantilan taidokkaasta debyyttielokuvasta on tullut kuluneiden vuosikymmenten aikana paljon muisteltu ja arvoaan vuosi vuodelta nostava feministisen elokuvan suosikki.<\/p>\n

Punk-asenteella j\u00e4tkien keskell\u00e4<\/p>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isl\u00e4ht\u00f6inen Auli Mantila ajautui elokuvan pariin ylioppilasteatterin ja taidekasvatusopintojen kautta. H\u00e4n opiskeli ensin Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa, mutta vaihtoi pian taidekasvatuksen puolelle. Taideteollisen korkeakoulun elokuvalinjalla Mantila opiskeli vuodet 1990-95 ja solmi opintojen edetess\u00e4 l\u00e4heisen ammatillisen yhteyden vahvoihin humanisteihin: n\u00e4yttelij\u00e4 Leea Klemolaan<\/strong>, kuvaaja Heikki F\u00e4rmiin<\/strong> sek\u00e4 ohjauksen opettajana toimineeseen Matti Ij\u00e4kseen<\/strong>. Opiskeluaikana Mantila ohjasi lyhytelokuvia ja vajaan tunnin mittaisen tv-draaman Marja (1994), joissa kaikissa Klemola oli mukana.<\/p>\n

Tietokirjassa Neitoperhot ja pahanhautojat \u2013 naiset tekev\u00e4t elokuvia (2023) Mantila on muistellut 1990-luvun elokuvakouluaikojaan: \u201d<\/strong>(Pirjo<\/strong>) Honkasalo<\/strong> oli just tehnyt leffoja, mutta muuten suomalainen elokuva oli vanhojen miesten hallussa.\u201d Mantila puski mukaan j\u00e4tkien keskelle, \u201dainoaksi naiseksi pakussa\u201d, punk-asenteella: \u201dLakattiin kysym\u00e4st\u00e4 lupia, establismentti ei meinannut mit\u00e4\u00e4n.\u201d Neitoperhoa tehdess\u00e4\u00e4n Mantila halusi kirjoittaa omistushalun tunteista, raivosta ja mustasukkaisuudesta. \u201dNeitoperhosta tuli semmoinen kuin m\u00e4 halusin. Tein sen eteen kaikkeni. Se sopii minulle. M\u00e4 teen aina kaikkeni. Silloin sai tehd\u00e4, jos oli pokkaa\u201d.<\/p>\n

Tukahdutettua aggressiota tarkkaan konstruoidun pimeyden kautta<\/p>\n

Neitoperhossa Leea Klemolan esitt\u00e4m\u00e4 Eevi aiheuttaa huolta siskolleen Amille (Elina Hurme<\/strong>) ja kimpaannuttuaan varastaa t\u00e4m\u00e4n auton ja l\u00e4htee p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle ajomatkalle. Ajellessaan halki Keski-Suomen, h\u00e4n ottaa kyytiin liftarinuorukaisen Jusun (Robin Svartstr\u00f6m<\/strong>). Pian Eevin aggressiivisuuden kohteeksi joutuvat sek\u00e4 Jusu ett\u00e4 h\u00e4nen pahaa aavistamaton naisyst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Anja (Rea Mauranen<\/strong>).<\/p>\n

\"Sininen<\/p>\n

Kuvateksti
\n Taunuksen aamu\u00f6inen matkaanl\u00e4ht\u00f6<\/p>\n

Neitoperho<\/p>\n

Elokuvan idean ja inspiraation l\u00e4hteen Mantila l\u00f6ysi John Fowlesin<\/strong> esikoisromaanista Neitoperho (The Collector, 1963), jossa yksin\u00e4inen poikamies vangitsee salaa rakastamansa opiskelijaneitosen kellariinsa. Romaanin pohjalta syntyi William Wylerin<\/strong> samanniminen elokuva vuonna 1965. Aikalaishaastatteluissa Mantila mainitsi yhdeksi tarinansa vaikutteeksi my\u00f6s tukahdetusta aggressiosta kertovan Michael Winterbottomin<\/strong> elokuvan Butterfly Kiss – tappaja tiell\u00e4 (Butterfly Kiss, 1995).<\/p>\n

Neitoperho alkaa voyeristisena ja seksuaalisen kaipuun t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4n\u00e4 psykologisena melodraamana, mutta muuntuu pian trillerielementeill\u00e4 maustetuksi road movieksi. Elokuvan visuaalinen tyyli rakentuu syksyisen luonnonvalon ja tarkkaan konstruoidun pimeyden kautta. Markka-ajan lokakuinen Suomi n\u00e4ytt\u00e4ytyy elokuvassa puhelinkoppeineen, sorakuoppineen ja tienvarsihuoltamoineen kolkolta, mutta oudolla tavalla kotoisalta. Lama-Suomen huoltoasemien vitriineiss\u00e4 ei ole vegebageleita, vaan hikeentyneit\u00e4 berliininmunkkeja, kuten Janica Brander<\/strong> on havainnoinut.<\/p>\n

Klemolan ja Mantilan yhteisty\u00f6<\/p>\n

Leea Klemolasta tuli elokuvan onnistumisen osalta olennainen tekij\u00e4. Mantila kirjoitti Eevin hahmon suoraan Klemolalle, jota veti puoleensa hahmossa se, ett\u00e4 \u201dh\u00e4nt\u00e4 ei tavallaan voi mitenk\u00e4\u00e4n psykologisoida. [–] Eevi on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen impulsiivinen henkil\u00f6. H\u00e4n ei kaipaa mit\u00e4\u00e4n empatiaa tai edes anteeksiantoa kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n. H\u00e4nt\u00e4 oli kiehtovaa n\u00e4ytell\u00e4, koska Eevill\u00e4 on takanaan niin v\u00e4h\u00e4n tunnettua henkil\u00f6historiaa.\u201d<\/p>\n

Tarkoin omaa julkisuuskuvaansa varjellut Mantila l\u00f6ysi Klemolasta my\u00f6s vastineen elokuvansa luonteelle: suorasukaisen ja \u00e4lyllisen heitt\u00e4ytyj\u00e4n. Klemola tekeekin vastaansanomattoman v\u00e4kev\u00e4n roolisuorituksen kompleksisena ja siskoonsa ripustautuneena Eevin\u00e4, jossa on kohtauksesta riippuen joko pitelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 raivoa tai anovaa rakkauden kaipuuta. H\u00e4n hakee muista ihmisist\u00e4 kontaktia, l\u00e4heisyytt\u00e4, \u00e4iti\u00e4 ja ihmissuhdetta. H\u00e4nen on saatava vangitsemansa naisen perhoset kuolleena, h\u00e4nen on tapettava ja vangittava nykyhetki, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n. Eevi ei suostu olemaan kenenk\u00e4\u00e4n uhri.<\/p>\n

\n

Aggressiivisuus on el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 voima, joka liittyy jokaiseen ihmiseen.<\/p>\n

\n Leea Klemola\n <\/p>\n<\/blockquote>\n

Neitoperhon ensi-illan aikoihin Mantila kuvasi elokuvan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4 \u201dj\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n omistushalun ja ket\u00e4\u00e4n kumartamattoman primitiivisen tahdon kuvaksi, jonka tied\u00e4n meiss\u00e4 kaikissa asuvan\u201d. Elokuvan k\u00e4sikirjoitusvaiheessa ohjaaja pohdiskeli, ett\u00e4 \u201djokainen meist\u00e4 tunnistaa sen hetken, jolloin hampaat narskuen haluaisimme ajaa tahtomme l\u00e4pi. Kuitenkaan emme tee sit\u00e4. N\u00e4in siksi, ett\u00e4 me viel\u00e4 osaamme asettua toisen ihmisen asemaan ja kunnioittaa h\u00e4nen vapaata tahtoaan ihmisen\u00e4 ja lajitoverina. T\u00e4m\u00e4 taito elokuvani p\u00e4\u00e4henkil\u00f6lt\u00e4 puuttuu. Siksi h\u00e4n kiinnostaa minua. En ole koskaan tavannut ket\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kaltaistaan \u2013 ehk\u00e4 toivon, ett\u00e4 en tapaisikaan. Haluaisin kuitenkin tutkia h\u00e4nt\u00e4 \u2013 et\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja ilman vaaraa \u2013 t\u00e4m\u00e4n elokuvan muodossa.\u201d<\/p>\n

\u201dUsvapatsaat jo katoaa \/ tuuli kauas ne kuljettaa \/ niin kuin muiston, jonka tuskan aika ainoastaan voi vaimentaa\u201d<\/p>\n

Neitoperhossa musiikin k\u00e4ytt\u00f6 on ennakkoluulottomuudessaan mestarillista. Hirveyden ja heleyden, lempe\u00e4n nostalgian ja tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4n v\u00e4kivallan ry\u00f6ps\u00e4hdykset t\u00e4smentyv\u00e4t elokuvan kappalevalinnoissa. Carolan<\/strong> ja Pepe Willbergin<\/strong> lis\u00e4ksi erityisesti Ankin<\/strong> Niin aikaisin on k\u00e4ytetty elokuvassa niin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kontekstissa, ettei sit\u00e4 koskaan en\u00e4\u00e4 kuuntele elokuvasta irrallaan. \u00c4\u00e4nisuunnittelusta vastanneen Risto Iissalon<\/strong> taidokkuus perustuu pikkutarkasti rakennettuun hiljaisuuteen.<\/p>\n

\"Nuori<\/p>\n

Kuvateksti
\n Raid tappaa talossa ja puutarhassa<\/p>\n

Neitoperho<\/p>\n

Neitoperho on kokonaisuudessaan vaikuttava ensikertalaisten taidonn\u00e4yte. On merkille pantavaa, ett\u00e4 elokuvan tuotantoryhm\u00e4st\u00e4 Mantilan ohella my\u00f6s tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Markku Tuurna<\/strong>, kuvaaja Heikki F\u00e4rm ja leikkaaja Riitta Poikselk\u00e4<\/strong> olivat teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n pitk\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4elokuvan debytantteja. Tuotantoyhti\u00f6 GNUfilmsin liekki elokuvan saralla paloi vain p\u00e4\u00e4lle vuosikymmenen, mutta filmografia j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 Neitoperhon lis\u00e4ksi mm. Suomen itsen\u00e4istymisen aikaa kuvanneen Tero Jartin<\/strong> renkidraaman Aapo (1994), Olli Saarelan<\/strong> tunnevoimaisen rikosdraaman Bad Luck Loven (2000) sek\u00e4 nipun oivaltavia lyhytelokuvia ja musiikkivideoita.<\/p>\n

\n

Toisaalta sekin, ett\u00e4 t\u00e4llainen elokuva voidaan Suomessa tehd\u00e4, osoittaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien valveutuneisuutta. Meit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 leimata hysteerisiksi akoiksi tai hulluiksi munillepotkijalesboiksi, vaikka teemmekin t\u00e4llaisen elokuvan.<\/p>\n

\n Auli Mantila (Filmihullu 1\/1998)\n <\/p>\n<\/blockquote>\n

Tunteiden kirjo vihaan ja raivoon asti<\/p>\n

Venetsian elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saanut Neitoperho otettiin kriitikoiden taholta innostuneesti vastaan, mutta ilmestymisajalleen tyypillisesti suuri yleis\u00f6 ei ollut kotimaisen elokuvan puolella. Helena Yl\u00e4nen<\/strong> (Helsingin Sanomat Nyt 31.10.1997) ylisti elokuvan valokuvalaboratorioon sijoittuvaa avauskohtausta, joka on \u201dlaittamattomasti ohjattu, hyvin kuvattu ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 elokuvan teemojen idut ja pohjan tulkinnalle\u201d. Yl\u00e4nen luonnehti Mantilaa aitona kertojana, joka \u201dkiert\u00e4\u00e4 katsojan pikkusormensa ymp\u00e4ri, seuraamaan innostuneena merkillisemm\u00e4nkin olion toimia.\u201d Antti Lindqvist<\/strong> (TV-Maailma 7\/2000) m\u00e4\u00e4ritteli Neitoperhon \u201dvahvasti alitajunnan sykkeeseen nojaavaksi rikos- ja intohimodraamaksi naisesta, joka on kadottanut j\u00e4rkens\u00e4 arkivalon ja alkaa toteuttaa primitiivisimpi\u00e4 halujaan\u201d. Hanna Kangasniemi<\/strong> (Turun Sanomat 1.11.1997) nosti esiin elokuvan naiskuvan: \u201dValkokankaiden tyt\u00f6t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kulje n\u00e4teiss\u00e4 mekoissa suu siev\u00e4sti supussa. Nuorten naisten silm\u00e4t s\u00e4ihkyv\u00e4t yh\u00e4 intohimoja, mutta en\u00e4\u00e4 ei kyse ole vain tulenpalavasta rakkaudesta, vaan mukana on koko tunteiden kirjo vihaan ja raivoon asti.\u201d<\/p>\n

\"Nuori<\/p>\n

Kuvateksti
\n Valkokankaan tytt\u00f6 ei kulje n\u00e4tiss\u00e4 mekossa suu siev\u00e4sti supussa<\/p>\n

Neitoperho<\/p>\n

Leea Klemolan roolisuoritus palkittiin kotimaassa naisp\u00e4\u00e4osan Jussilla, mutta huomioitiin my\u00f6s kansainv\u00e4lisill\u00e4 elokuvafestivaaleilla: Mannheim-Heidelbergin elokuvafestivaalien erikoismaininnalla sek\u00e4 Rouenin elokuvafestivaalien parhaan naisp\u00e4\u00e4osan palkinnolla. Ansaittua huomiota sai my\u00f6s Rea Mauranen<\/strong>, joka palkittiin naissivuosa-Jussilla.<\/p>\n

\n

Kaikki elokuvani kertovat ihmisist\u00e4, jotka ovat toisten vallassa. Neitoperhossa syyt olivat emotionaalisia.<\/p>\n

\n Auli Mantila 2004\n <\/p>\n<\/blockquote>\n

Nuoremman polven tekij\u00f6iden sparraaja<\/p>\n

Neitoperholla Mantila teki l\u00e4pimurtonsa suomalaisten elokuvaohjaajien eturiviin. Elokuvantekij\u00e4n ura jatkui Anja Kaurasen romaaniin pohjautuvalla feministisell\u00e4 j\u00e4nnityselokuvalla Pelon maantiede (1999) sek\u00e4 kunnianhimoisella n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myyden kuvauksella Yst\u00e4v\u00e4ni Henryll\u00e4 (2004). Kolmella valkokangasohjauksellaan Mantila raivasi tiet\u00e4 seuraaville naisohjaajien sukupolville.<\/p>\n

Television puolella ohjausty\u00f6t ovat jatkuneet my\u00f6hemminkin, tuoreimpana tapauksena kansainv\u00e4lisesti noteerattu Transport (2022). Jo 1990-luvulla alkanut luova yhteisty\u00f6, \u201dMantilan oman mentorin\u201d, Matti Ij\u00e4ksen kanssa on poikinut televisioelokuvat Lahja (1997) ja Pala valkoista marmoria (1998) sek\u00e4 valkokangaselokuvan Kaikella rakkaudella (2013), joiden yhten\u00e4 k\u00e4sikirjoittajana Mantila toimi.<\/p>\n

My\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 urallaan Mantila on onnistunut sparraamaan nuoremman polven tekij\u00f6it\u00e4 tuottajan, dramaturgin ja opettajan roolissa. H\u00e4n oli keskeisesti vaikuttamassa esimerkiksi Juho Kuosmasen<\/strong> uran kehittymiseen. Kuosmasen elokuvakoulun lopputy\u00f6ss\u00e4, Taulukauppiaissa (2010), Mantila esitti Jussi-ehdokkuuden arvoisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4hneen taidemaalarin roolin.<\/p>\n

\n

Ensinn\u00e4kin olen siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin behavioristi, ett\u00e4 minua kiinnostaa se mit\u00e4 n\u00e4en, enk\u00e4 niink\u00e4\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 mist\u00e4 mikin johtuu. Toisekseen en pysty antamaan mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 siihen miksi joku tekee mit\u00e4 tekee. Kun en anna tapahtumille elokuvan sis\u00e4ist\u00e4 syyt\u00e4, niin toivon kai, ett\u00e4 syit\u00e4 alettaisiin etsi\u00e4 t\u00e4st\u00e4 maailmasta, jossa asumme.<\/p>\n

\n Auli Mantila (Filmihullu 2\/2000)\n <\/p>\n<\/blockquote>\n

Kirjoittaja on Suomen elokuvas\u00e4\u00e4ti\u00f6n kulttuuriviennin suunnittelija ja suomalaisen elokuvan historian asiantuntija.<\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Aihonen, Rita: \u201dOminaisuuksien elokuvantekij\u00e4 \u2013 Auli Mantila valta- ja vastaelokuvan virrassa\u201d teoksessa Taju kankaalle: Uutta suomalaista elokuvaa paikantamassa. Kirja-Aurora, Turku 2003.<\/p>\n

Anttila, Eila (toim.): Lyhytt\u00e4 ja pitk\u00e4\u00e4 \u2013 kotimaisia elokuvantekij\u00f6it\u00e4. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2000.<\/p>\n

Bagh, Peter von: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen elokuva-arkiston kanssa 2005.<\/p>\n

Elonet: Neitoperho<\/a>, linkki tarkistettu 23.2.2026<\/p>\n

Kulttuuritoimitus: Neitoperho-elokuva antaa naisen olla syyntakeeton sekop\u00e4\u00e4, ja se on meille edelleen liikaa<\/a>, linkki tarkistettu 3.3.2026<\/p>\n

Semeri, Jaana & Virtanen, Leena: Neitoperhot ja pahanhautojat \u2013 naiset tekev\u00e4t elokuvia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena 2023.<\/p>\n

Elonet: Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet 1990-1999<\/a>, linkki tarkistettu 22.1.2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teeman sadan kotimaisen toive-elokuvan sarjassa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Auli Mantilan esikoisohjaus on v\u00e4kev\u00e4 tarina nuoren naisen arvaamattomasta aggressiosta. Neitoperho Elokuvat,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":196561,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[155,137,33,31,30,4217,30354,32,109,1004],"class_list":["post-196560","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-elokuvat","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kotimaiset-elokuvat","tag-neitoperho","tag-suomi","tag-viihde","tag-yle-teema"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116243866906878130","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196560","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196560"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196560\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/196561"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196560"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=196560"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=196560"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}