{"id":19828,"date":"2025-08-29T14:29:09","date_gmt":"2025-08-29T14:29:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/19828\/"},"modified":"2025-08-29T14:29:09","modified_gmt":"2025-08-29T14:29:09","slug":"jareaa-laskentatehoa-tieteen-tekemiseen-ilta-sanomat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/19828\/","title":{"rendered":"J\u00e4re\u00e4\u00e4 laskentatehoa tieteen tekemiseen &#8211; Ilta-Sanomat"},"content":{"rendered":"<p>Suomen j\u00e4re\u00e4 laskentateho on on haluttua maailman huipputukijoiden keskuudessa. Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n superkoneet ovat my\u00f6s olleet apuna Nobel-palkittujen ty\u00f6ss\u00e4.&#13;\n<\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Esimerkiksi kemian t\u00e4m\u00e4nvuotisen Noble-palkinnon saaja Gerhard Ertl teki 2000-luvun alussa tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Teknillisen korkeakoulun tutkijaryhm\u00e4n kanssa. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">TKK:n tutkijat Tapio Ala-Nissil\u00e4 ja Petri Salo mallinsivat vetyatomien k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 platinametallipinnalla Cray T3E- ja IBMSC-superkoneilla. Ohjelmistoina oli Finger sek\u00e4 tutkijoiden omat ohjelmat. IBMSC:ss\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ajettiin 32 prosessorilla. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Esimerkiksi vuonna 2002 laskenta-aikaa kului noin 40 000 laskentayksikk\u00f6\u00e4 eli yhdell\u00e4 prosessorilla aikaa olisi mennyt vuosi. 32 prosessorilla ty\u00f6n l\u00e4pimenoaika oli noin 11 vuorokautta. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">TKK:n Fysiikan laboratorion COMP-huippuyksik\u00f6n tutkijat professori Ala-Nissil\u00e4 ja dosentti Salo ty\u00f6skentelev\u00e4t akatemiaprofessori Risto Niemisen johtamassa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksik\u00f6ss\u00e4 COMP:ssa, jossa mallinnetaan laajasti nanoskaalan ilmi\u00f6it\u00e4. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Tutkimusty\u00f6n tulokset on julkaistu vuosina 2002 ja 2003 Physical Review Letters- ja Physical Review B -julkaisusarjoissa. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Nobel-komitea siteeraa n\u00e4it\u00e4 tutkimustuloksia n\u00e4kyv\u00e4sti raportissaan perustellessaan t\u00e4m\u00e4nvuotisen Nobel-palkinnon my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Nobel-raportissa esitelty tutkimus on tehty yhteisty\u00f6ss\u00e4 TKK:n, yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston ja Berliinin Fritz-Haber-instituutin kanssa. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Tutkimuksessa keskityttiin vetyatomien k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimiseen platinametallipinnalla. TKK:n ja Brownin tutkijaryhm\u00e4t kehittiv\u00e4t kvanttimekaanisten laskujen pohjalta mallin, jonka avulla voitiin selitt\u00e4\u00e4 professori Ertlin ryhm\u00e4n havaitsemat kokeelliset ilmi\u00f6t. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Erityisesti keskityttiin vedyn kvanttimekaaniseen luonteeseen, jonka selvitt\u00e4miseksi tehtiin laajamittaisia teoreettisia laskuja tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n supertietokoneilla Suomessa. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Vaikka tutkimus on luonteeltaan perustutkimusta, on sill\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 sovelluksia muun muassa tulevaisuuden katalyyttimateriaaleja ja vetyyn perustuvia energiatuottomuotoja kehitett\u00e4ess\u00e4. <\/p>\n<p class=\"article-body margin-bottom-24 padding-x-16\">Ala-Nissil\u00e4 on my\u00f6s Brownin yliopiston ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen fysiikan professori. Brownin yliopistosta mukana ollut professori Ying on aiemmin tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 muun muassa vuonna 1998 kemian Nobel-palkinnon voittaneen professori Walter Kohnin kanssa, jonka kehitt\u00e4m\u00e4 niin sanottu tiheysfunktionaaliteoria on keskeisess\u00e4 roolissa my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 projektissa tehdyiss\u00e4 teoreettisissa laskuissa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen j\u00e4re\u00e4 laskentateho on on haluttua maailman huipputukijoiden keskuudessa. Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n superkoneet ovat my\u00f6s olleet apuna&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":19829,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90],"tags":[438,33,31,30,34,437,32,91,92,439],"class_list":{"0":"post-19828","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tieteellinen-laskenta","8":"tag-computing","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-scientific-computing","14":"tag-suomi","15":"tag-technology","16":"tag-teknologia","17":"tag-tieteellinen-laskenta"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19828","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19828"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19828\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19829"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19828"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19828"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19828"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}