{"id":198585,"date":"2026-03-19T15:16:13","date_gmt":"2026-03-19T15:16:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/198585\/"},"modified":"2026-03-19T15:16:13","modified_gmt":"2026-03-19T15:16:13","slug":"suomi-20-000-vuotta-sitten-jaakausi-vai-maastamuutto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/198585\/","title":{"rendered":"Suomi 20 000 vuotta sitten: J\u00e4\u00e4kausi vai maastamuutto?"},"content":{"rendered":"<p>        Julkaistu yli kolme vuotta sitten<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/tiede\/a1431493377981\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow noopener\">Helsingin Sanomat<\/a> uutisoi eilen yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa pohdittiin modernin ihmisen kokemia populaation \u201dpullonkauloja\u201d, eli kohtia evoluutiohistoriassa, jolloin populaation koko on syyst\u00e4 tai toisesta ollut hyvin pieni.<\/p>\n<p>Yksi <a href=\"http:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2015\/05\/150511095358.htm\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow noopener\">Texasin yliopiston tutkimuksessa<\/a> k\u00e4sitellyist\u00e4 pullonkauloista koskee suomalaisia, tai siis sit\u00e4 populaatiota, mist\u00e4 nykyiset suomalaiset ovat syntyneet.<\/p>\n<p>Pullonkauloilla voi olla suuri vaikutus koko lajin perim\u00e4\u00e4n: voi olla vain sattumaa, mitk\u00e4 yksil\u00f6t pullonkaulasta selvi\u00e4v\u00e4t ja millaiset geenit lajilla on siis k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n, kun populaatio taas p\u00e4\u00e4see kasvamaan.<\/p>\n<p>Pullonkaulan syntymiseen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita mit\u00e4\u00e4n dramaattista tapahtumaa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 muutti uuteen paikkaan ja alkoi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 siell\u00e4, riitt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nyt el\u00e4v\u00e4n populaation menneisyydess\u00e4 tapahtuneen pullonkaulan. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan usein <a href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Perustajavaikutus\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow noopener\">perustajavaikutuksesta<\/a>.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.sciencedaily.com\/releases\/2015\/05\/150511095358.htm\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow noopener\">Science Daily <\/a>-sivusto kertoo kyseisest\u00e4 tutkimuksesta, ett\u00e4 \u201dsuomalaisten populaatio k\u00e4vi 10 000\u201320 000 vuotta sitten l\u00e4pi pullonkaulan, joka ei n\u00e4y muissa\u00a0eurooppalaisissa populaatioissa. Pullonkaula on ajankohta, jolloin populaatiokoko pienenee rankasti ja kasvaa sitten j\u00e4lleen. Pullonkauloja aiheuttavat suuret tapahtumat kuten migraatio, ymp\u00e4rist\u00f6n muutokset, sairaudet ja sodat\u201d.<\/p>\n<p>HS\u00a0kertoo asiasta n\u00e4in: \u201dsuomalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 harveni \u00e4kisti 10 000\u201320 000 vuotta sitten ja palautui sitten ennalleen. \u2013 \u2013 Suomalaisten harvenemisen syit\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta se saattoi johtua maastamuutosta, sairauksista, sodasta tai ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4, kirjoittaa amerikkalainen Science Daily -julkaisu.\u201d<\/p>\n<p>(Huomatkaa muuten ero: Science Daily -sivustolla luetellaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n eri pullonkaulojen syit\u00e4; HS taas v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuo voivat olla syit\u00e4 juuri suomalaispopulaation pullonkaulaan. Alkuper\u00e4isess\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.nature.com\/ng\/journal\/v47\/n5\/full\/ng.3254.html#affil-auth\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow noopener\">Nature Geneticsin<\/a> artikkelissa syill\u00e4 suomalaisten pullonkaulaan ei oikeastaan spekuloida, ja tutkimus on muutenkin keskittynyt kuvailemaan sit\u00e4, millaisella geneettisell\u00e4 datalla pullonkauloja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n saadaan n\u00e4kyviin.)<\/p>\n<p>*<\/p>\n<p>Hesarin uutisesta tulee kuva, ett\u00e4 20 000 vuotta sitten Suomessa eli paljon ihmisi\u00e4. Sitten tuli ehk\u00e4p\u00e4 sota, ja suurin osa ihmisi\u00e4 kuoli tai muutti pois maasta.<\/p>\n<p>N\u00e4inh\u00e4n asia ei ollut. 20 000 vuotta sitten nykyisen Suomen alue oli viel\u00e4 j\u00e4\u00e4n peitossa. Viimeisen j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4\u00e4peite oli suurimmillaan juuri tuolloin. Noin 13 000 vuotta sitten j\u00e4\u00e4 alkoi vet\u00e4yty\u00e4, ensimm\u00e4isen\u00e4 etel\u00e4st\u00e4. <a href=\"http:\/\/www.nba.fi\/fi\/kansallismuseo\/opetus\/opetuspaketit\/esihistoria\/tietoa\/tulostettava1\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow noopener\">Museoviraston sivuston<\/a> mukaan vanhimmat j\u00e4ljet Homo sapiensista Suomessa ovat 10 600 vuoden takaa.<\/p>\n<p>Jos amerikkalaistutkimuksen tiedot olisi uutisoinnissa suhteutettu jo olemassaolevaan tietoon, yksinkertaisin selitys suomalaisten pullonkaulalle on se, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 10 000 vuotta sitten j\u00e4\u00e4kauden v\u00e4istytty\u00e4 t\u00e4nne valui kaiken kaikkiaan hyvin pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4. Se selitt\u00e4\u00e4 geneettisen monimuotoisuuden v\u00e4hyyden.<\/p>\n<p>Tiedeuutisoinnissa on aina t\u00e4rke\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 uusi l\u00f6yt\u00f6 asetetaan kontekstiin. Yksitt\u00e4isen tutkimuksen tulos on informatiivinen vasta, kun kerrotaan, miten se suhteutuu aiempaan tietoon.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n ei kannata pohtia 20 000 vuoden takaisia suomalaisten massamaastamuuton syit\u00e4, kun palautamme mieleemme, ett\u00e4 20 000 vuotta sitten nykyisen Suomen alueella ei voinut viel\u00e4 edes asua. T\u00e4m\u00e4 tausta olisi kannattanut Helsingin Sanomienkin uutisessa mainita.<\/p>\n<p>      <img decoding=\"async\" class=\"free-sample awpo-lazy\" src=\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/tarinoitatieteesta\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Julkaistu yli kolme vuotta sitten Helsingin Sanomat uutisoi eilen yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa pohdittiin modernin ihmisen kokemia populaation \u201dpullonkauloja\u201d, eli&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":431,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[116],"tags":[33,31,30,456,457,118,32,119],"class_list":["post-198585","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-perinnollisyystiede","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-genetics","tag-perinnollisyystiede","tag-science","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116256504960421529","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198585","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198585"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198585\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198585"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=198585"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=198585"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}