![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/03\/koyfin_20260321_054605145-1024x683.png\")
Kuva: Britannian valtionlainojen tuottotaso on noussut nopeasti Iranin sodan alettua. Kuvassa on 10-vuotisen giltin tuottokehitys viimeisen vuoden aikana.<\/p>\nKuva: Britannian valtionlainojen tuottotaso on noussut nopeasti Iranin sodan alettua. Kuvassa on 10-vuotisen giltin tuottokehitys viimeisen vuoden aikana.<\/p>\n
Britannian kymmenvuotisen valtionlainan tuotto k\u00e4vi perjantaina viidess\u00e4 prosentissa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sitten huhtikuun 2008. Kolme viikkoa jatkunut obligaatiomarkkinoiden alam\u00e4ki on kiihtynyt vauhdilla, jota harva osasi ennakoida viel\u00e4 kuukausi sitten.<\/p>\n
Lainatuottojen nousu kuvastaa markkinoiden kasvavaa huolta inflaation kiihtymisest\u00e4. L\u00e4hi-id\u00e4n sota on nostanut raaka\u00f6ljyn hinnan yli 110 dollariin barrelilta ja maakaasun hinta on yli kaksinkertaistunut verrattuna sotaa edelt\u00e4neeseen tasoon.<\/p>\n
Guinness Global Investorsin\u00a0joukkolainasijoitusten johtaja\u00a0Craig Veysey<\/strong>\u00a0muistuttaa kuitenkin, ett\u00e4 Britannian valtionlainat olivat ennen sodan alkamista kallistuneet voimakkaasti, kun markkinat odottivat\u00a0Englannin pankin jatkavan koronlaskuja. Maaliskuun 2026 koronlaskua pidettiin futuurimarkkinoilla l\u00e4hes varmana nelj\u00e4n vuoden 2025 ja kahden vuoden 2024 leikkauksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Sota muutti n\u00e4m\u00e4 odotukset t\u00e4ysin. Kahden vuoden giltien tuotto on noussut noin prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 maaliskuun aikana noin 4,6 prosenttiin.<\/p>\n Capital Economicsin\u00a0brittil\u00e4inen ekonomisti\u00a0Paul Dales<\/strong>\u00a0tiivist\u00e4\u00e4 tilanteen: markkinat reagoivat L\u00e4hi-id\u00e4n kehitykseen, energiahintojen heikkenev\u00e4\u00e4n n\u00e4kym\u00e4\u00e4n ja odotuksiin siit\u00e4, miten\u00a0Englannin pankki\u00a0tulee vastaamaan. Kun inflaatio kiihtyy ja<\/a> lainakustannusten nousu heikent\u00e4\u00e4 kotitalouksien ostovoimaa, taantumariski on todellinen.<\/a><\/p>\n Englannin pankki vihjasi koronnostosta<\/p>\n Englannin pankki piti ohjauskoron muuttumattomana 3,75 prosentissa yksimielisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 torstaina 19. maaliskuuta. Pankki varoitti, ett\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4n konflikti on aiheuttanut merkitt\u00e4v\u00e4n nousun globaaleissa energia- ja hy\u00f6dykehinnoissa, mik\u00e4 tulee n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kotitalouksien polttoaine- ja s\u00e4hk\u00f6laskuissa.<\/p>\n Korkop\u00e4\u00e4t\u00f6s itsess\u00e4\u00e4n oli odotettu. Sen s\u00e4vy ei sit\u00e4 vastoin ollut. Rahapolitiikkakomitea korosti, ettei rahapolitiikalla voida vaikuttaa globaaleihin energiahintoihin, mutta pankki pyrkii varmistamaan, ett\u00e4 talous sopeutuu niihin tavalla, joka pit\u00e4\u00e4 inflaation kest\u00e4v\u00e4sti kahden prosentin tavoitteessa. Komitea on erityisen valppaana niin sanottujen toisen kierroksen vaikutusten suhteen: mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n energiakustannukset pysyv\u00e4t koholla, sit\u00e4 suuremmaksi kasvaa riski, ett\u00e4 ne vaikuttavat laajemmin palkka- ja hintakehitykseen. Samalla komitea arvioi, miten kasvava energiakustannusten paine heikent\u00e4\u00e4 taloudellista aktiviteettia ja mit\u00e4 se tarkoittaa inflaatiolle.<\/p>\n J.P. Morgan Private Bankin\u00a0globaali sijoitusstrategisti\u00a0Madison Faller<\/strong>\u00a0kuvaa Englannin pankin tilannetta kitker\u00e4sti: pankilla on ainutlaatuisen brittil\u00e4iset haasteet, joihin kuuluvat sitke\u00e4 inflaatio, heikkenev\u00e4t ty\u00f6markkinat ja v\u00e4h\u00e4inen finanssipoliittinen liikkumavara.\u00a0<\/p>\n Markkinat hinnoittelivat perjantaina jo kolme nelj\u00e4nnesprosenttiyksik\u00f6n koronnostoa t\u00e4lle vuodelle, siin\u00e4 miss\u00e4 ennen konfliktia odotettiin leikkauksia. TD Securitiesin\u00a0korkostrategisti\u00a0Pooja Kumra<\/strong>\u00a0luonnehtii markkinoiden reaktiota suorasanaisesti: kun giltit liikkuvat, ne liikkuvat rajusti.<\/p>\n National Institute of Economic and Social Research\u00a0arvioi, ett\u00e4 jos energian hinnat nousevat 30\u201350 prosenttia ja pysyv\u00e4t koholla vuoden ajan, ohjauskorko voisi nousta 4,5 prosenttiin.<\/p>\n Asuntolainamarkkinat ja energialaskut kovilla<\/p>\n Valtionlainamarkkinoiden turbulenssi siirtyy suoraan kotitalouksien kukkarolle. Lainanantajat ovat peruneet kiinte\u00e4korkoisia asuntolainatarjouksia ja korottaneet hintojaan. Kahden vuoden kiinte\u00e4korkoisen asuntolainan keskikorko on noussut noin 5,3 prosenttiin, kun se oli maaliskuun alussa viel\u00e4 4,84 prosenttia.<\/p>\n Samaan aikaan energialaskut ovat nousemassa rajusti.\u00a0Cornwall Insightin\u00a0tuoreimman ennusteen mukaan hein\u00e4\u2013syyskuun energiahintakatto nostaisi kotitalouksien tyypillist\u00e4 vuosilaskua noin 20 prosenttia. Ironia on karvas: energiamarkkinaviranomainen\u00a0Ofgem laskee hintakattoa huhtikuussa noin seitsem\u00e4n prosenttia, mutta Cornwall Insightin p\u00e4\u00e4konsultti\u00a0Craig Lowrey<\/strong>\u00a0varoittaa, ett\u00e4 tukkuhintojen \u00e4killinen nousu leivotaan suoraan hein\u00e4kuun hintakattoon, vaikka hinnat laskisivat ennen toukokuun loppua.<\/p>\n Lontoon p\u00f6rssiss\u00e4 tunnelma on synkk\u00e4. FTSE 100 on pudonnut t\u00e4m\u00e4n vuoden huipuistaan noin yhdeks\u00e4n prosenttia, ja perjantain kaupank\u00e4ynniss\u00e4 pankkisektori oli j\u00e4lleen kovilla: HSBC laski 1,7 prosenttia, Lloyds 1,6 prosenttia ja Barclays 2,1 prosenttia. Puolustus- ja energiayhti\u00f6t ovat konfliktin ainoita voittajia p\u00f6rssip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 \u2014 muut sektorit, erityisesti rakentaminen ja rahoitus, ovat k\u00e4rsineet.<\/p>\n Britannian talous oli jo ennen sodan alkamista hidastunut. BKT:n nelj\u00e4nnesvuosikasvu oli viime vuoden kahdella viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 en\u00e4\u00e4 0,1 prosenttia.<\/p>\n Reevesin finanssipolitiikka koetuksella<\/p>\n Markkinamyrsky osuu suoraan valtiovarainministeri\u00a0Rachel Reevesin<\/strong>\u00a0p\u00f6yd\u00e4lle. Vain kolme viikkoa sitten h\u00e4n kehui kev\u00e4tbudjettilausunnossaan hallituksen tuomaa \u201dvakautta\u201d julkiseen talouteen.<\/p>\n Pantheon Macroeconomicsin\u00a0vanhempi UK-ekonomisti\u00a0Elliott Jordan-Doak<\/strong>\u00a0arvioi, ett\u00e4 giltien tuottojen nousu leikkaa Reevesin finanssipoliittista liikkumavaraa noin 7,1 miljardia puntaa vuoteen 2030\u20132031 menness\u00e4, mik\u00e4li tuotot pysyv\u00e4t nykyisill\u00e4 tasoilla.<\/p>\n Giltien tuotto asettaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hinnan uudelle velalle. Britannia aikoo laskea liikkeelle gilttej\u00e4 252 miljardin punnan edest\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna ja maksaa jo nyt yli 100 miljardia puntaa korkoja vuosittain. Maan valtionlainojen tuotot ovat jo valmiiksi G7-maiden korkeimmat.<\/p>\n Reevesin t\u00e4rkein finanssipoliittinen tavoite edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4iset menot katetaan verotuloilla ja ett\u00e4 julkinen velka suhteessa BKT:hen on laskusuunnassa vuoteen 2029\u20132030 menness\u00e4. Nyt molemmat tavoitteet ovat uhattuna yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuva: Britannian valtionlainojen tuottotaso on noussut nopeasti Iranin sodan alettua. Kuvassa on 10-vuotisen giltin tuottokehitys viimeisen vuoden aikana.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":201065,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,30755,33,31,30,3245,30756,32,78,30757],"class_list":["post-201064","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-energian-hinta","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-inflaatio","tag-iso-britannian-talous","tag-suomi","tag-talous","tag-valtionlainat"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116272937716758351","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201064","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201064"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201064\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/201065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201064"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=201064"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=201064"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}