{"id":201138,"date":"2026-03-22T15:03:09","date_gmt":"2026-03-22T15:03:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/201138\/"},"modified":"2026-03-22T15:03:09","modified_gmt":"2026-03-22T15:03:09","slug":"kvanttiakun-prototyyppi-latautuu-perinteisesta-akusta-poiketen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/201138\/","title":{"rendered":"Kvanttiakun prototyyppi latautuu perinteisest\u00e4 akusta poiketen"},"content":{"rendered":"

Kvanttiakkuja tuotetaan CSIROn laboratoriossa.<\/p>\n

Kvanttiakut ovat juuri ottaneet askeleen l\u00e4hemm\u00e4s teoriasta kohti todellisuutta.<\/p>\n

Australialaiset tutkijat ovat esitelleet<\/a> ensimm\u00e4isen toimivan kvanttiakun prototyypin, joka pystyy sek\u00e4 lataamaan, varastoimaan ett\u00e4 purkamaan energiaa. Aiheesta on julkaistu tutkimus Light: Science & Applications <\/a>-tiedelehdess\u00e4, ja siit\u00e4 uutisoi<\/a> muiden muassa The Guardian.<\/p>\n

Kvanttiakkujen idea esiteltiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2013. Ne hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kvanttimekaniikan ilmi\u00f6it\u00e4, kuten superpositiota ja lomittumista, energian varastointiin. Toisin kuin perinteiset akut, jotka perustuvat kemiallisiin reaktioihin, kvanttiakut voivat teoriassa tarjota perinteisi\u00e4 akkuja huomattavasti tehokkaamman ja nopeamman latauksen.<\/p>\n

Tutkimusta johti Australian kansallisen tutkimusorganisaation CSIRO:n kvanttiteknologian tutkija James Quach<\/strong>. H\u00e4nen mukaansa uusi prototyyppi on ensimm\u00e4inen, joka toteuttaa koko akun toimintasyklin: lataamisen, energian varastoinnin ja purkamisen. Aiemmissa kokeissa kvanttiakkujen latausominaisuuksia pystyttiin osoittamaan, mutta energiaa ei voitu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\"\"Maailman ensimm\u00e4inen kvanttiakku.<\/p>\n

Uutta prototyyppi\u00e4 ladataan langattomasti laserin avulla. Mittaukset osoittavat, ett\u00e4 akku latautuu femtosekunneissa eli sekunnin biljoonasosissa ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 energian nanosekuntien ajan. Vaikka varastointiaika on edelleen eritt\u00e4in lyhyt, se on kuusi kertaluokkaa pidempi kuin latausaika.<\/p>\n

Tutkimuksen keskeinen havainto liittyy kvanttiakkujen poikkeukselliseen skaalautuvuuteen. Toisin kuin perinteisiss\u00e4 akuissa, joissa suurempi kapasiteetti tarkoittaa pidemp\u00e4\u00e4 latausaikaa, kvanttiakuissa ilmi\u00f6 toimii p\u00e4invastoin. Kun j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kvanttisoluja, lataus nopeutuu.<\/p>\n

Nykyinen prototyyppi on kuitenkin viel\u00e4 hyvin kaukana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksista. Sen energiakapasiteetti on vain muutamia miljardeja elektronivoltteja, mik\u00e4 ei riit\u00e4 mink\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyllisen laitteen, esimerkiksi k\u00e4nnyk\u00e4n, lataamiseen. Lis\u00e4ksi energian s\u00e4ilyvyys on toistaiseksi liian lyhyt. Tutkijoiden mukaan seuraava keskeinen haaste onkin pident\u00e4\u00e4 varastointiaikaa merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

Kvanttiakkujen l\u00e4hes v\u00e4lit\u00f6n lataus voisi tulevaisuudessa hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 erityisesti kvanttitietokoneita, joissa energian sy\u00f6tt\u00f6 t\u00e4ytyy toteuttaa tarkasti ja tehokkaasti. Lis\u00e4ksi teknologia voisi mahdollistaa langattoman energiansiirron pitkill\u00e4 et\u00e4isyyksill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 voisivat hy\u00f6ty\u00e4 esimerkiksi lennossa ladattavat droonit tai liikkuvat ajoneuvot.<\/p>\n

Queenslandin yliopiston professori Andrew White<\/strong>, joka ei osallistunut tutkimukseen, arvioi The Guardianissa tuloksen olevan merkitt\u00e4v\u00e4 osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 kvanttiakut ovat siirtym\u00e4ss\u00e4 teoriasta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. H\u00e4n kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 teknologia ei ole viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan valmis esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6autoihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kvanttiakkuja tuotetaan CSIROn laboratoriossa. Kvanttiakut ovat juuri ottaneet askeleen l\u00e4hemm\u00e4s teoriasta kohti todellisuutta. Australialaiset tutkijat ovat esitelleet ensimm\u00e4isen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":201139,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[112],"tags":[6863,33,31,30,30768,118,32,119],"class_list":["post-201138","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-tiede","tag-akut","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-prototyyppi","tag-science","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116273440593488336","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201138","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201138"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201138\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/201139"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201138"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=201138"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=201138"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}