Suomalaisista pankeista kolme voitaisiin kriisitilanteessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 konkurssiin, arvioi Rahoitusvakausvirasto (RVV) maanantaina julkistetussa raportissaan. N\u00e4m\u00e4 ovat Alisa Pankki, Hypo ja \u00c5landsbanken. Pankkien kaatuminen ei viraston mukaan vaarantaisi kriittisten toimintojen jatkuvuutta tai rahoitusvakautta.<\/p>\n
Rahoitusvakausvirasto vastaa kahdeksan suomalaisen pankin kriisinratkaisusta. Tarkoituksena on varautua pankkien kriiseihin niin, ettei veronmaksajien rahoja jouduttaisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
RVV:n mukaan viitt\u00e4 muuta pankkia ei voida p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 konkurssiin, jotta laajoilta palveluh\u00e4iri\u00f6ilt\u00e4 v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 ovat Aktia, Oma S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki, POP-pankkiryhm\u00e4, S-Pankki ja S\u00e4\u00e4st\u00f6pankkiryhm\u00e4.<\/p>\n
RVV suunnittelee n\u00e4ille viidelle pankille niin sanottua kriisinratkaisumenettely\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyisi tallettajille niin, ett\u00e4 kriisitilanteessakin pankin asiakkailla olisi jatkuva p\u00e4\u00e4sy pankkipalveluihinsa.<\/p>\n
Markkinaosuudeltaan suurimmat pankit, kuten OP, Nordea ja Danske Bank, eiv\u00e4t ole RVV:n vastuulla. OP:n ja Nordean osalta kriisinratkaisusta vastaa EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto. Tanskalainen kriisinratkaisuvirasto puolestaan vastaa Danske Bankista.<\/p>\n
\t\t\t\tTalletukset turvataan 100 000 euroon<\/p>\n
Rahoitusvakausvirasto kertoo nyt toista kertaa, mille pankeille sovellettaisiin niin sanottuja kriisinratkaisutoimia ja mitk\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kaatumaan. Arvio kriisiratkaisumenettelyn v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 eri pankkien kohdalla ei ole muuttunut vuoden takaisesta.<\/p>\n
Vaikka pankki asetettaisiin konkurssiin, asiakkaiden talletukset turvataan 100\u2009000 euroon saakka talletussuojaj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. RVV maksaa tuolloin tallettajille talletussuojakorvaukset seitsem\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n kuluessa talletussuojarahaston varoista.<\/p>\n
\u2013\u2009Talletukset ovat my\u00f6s silloin suojassa. Toki asiakkaan t\u00e4ytyy siirty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain toista pankkia. Aktiivinen tili useammassa pankissa on joka tapauksessa hyv\u00e4 asia erilaisten h\u00e4iri\u00f6tilanteiden kannalta, sanoi viraston p\u00e4\u00e4ekonomisti Hanna Westman STT:lle.<\/p>\n
Jos tavallisella pankkiasiakkaalla on hetkellisesti esimerkiksi asunnon myymisen vuoksi t\u00e4t\u00e4 isompi summa tilill\u00e4\u00e4n, my\u00f6s se on Westmanin mukaan suojassa.<\/p>\n
\t\t\t\tSuomi ei voi sitoa miljardeja pelastamiseen<\/p>\n
Rahoitusvakausviraston arvion mukaan pankeilla ei ollut viime vuoden lopussa merkitt\u00e4vi\u00e4 puutteita kriisinratkaisuvalmiuksissaan. Valmiudet ovat parantuneet toissa vuoteen verrattuna.<\/p>\n
\u2013\u2009Suomella ei ole kerta kaikkiaan varaa sitoa miljardeja euroja pankkien pelastamiseen. Uskottavasti ja tehokkaasti toimiva kriisinratkaisuj\u00e4rjestelm\u00e4 vaatii pankeilta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teisvarautumista. P\u00e4ivitetyn arviomme mukaan pankkien valmiudet ovat hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla, vaikka kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4kin viel\u00e4 l\u00f6ytyy, totesi RVV:n ylijohtaja Jaakko Weuro tiedotteessa.<\/p>\n
Weuro sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina, ett\u00e4 rahoitusvakausviraston perustamisen taustalla on vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi. Tuolloin p\u00e4\u00e4tettiin uusista pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja toimivaltuuksista viranomaisille, jottei valtioiden tarvitsisi jatkossa pelastaa pankkeja. Rahoitusvakausvirasto perustettiin vuonna 2015.<\/p>\n
Weuro ei ottanut kantaa kysymykseen siit\u00e4, miten todenn\u00e4k\u00f6isesti suomalaispankki voisi ajautua vaikeuksiin Persianlahden kriisin vuoksi. Se ei ole h\u00e4nen mukaansa viraston rooli.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaisista pankeista kolme voitaisiin kriisitilanteessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 konkurssiin, arvioi Rahoitusvakausvirasto (RVV) maanantaina julkistetussa raportissaan. N\u00e4m\u00e4 ovat Alisa Pankki, Hypo…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":201999,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[30824,79,10038,77,1617,33,31,30,5628,8028,721,32,78],"class_list":{"0":"post-201998","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-alandsbanken","9":"tag-business","10":"tag-danske-bank","11":"tag-economy","12":"tag-euroopan-unioni","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-pankkitoiminta","17":"tag-rahalaitokset","18":"tag-rahoitus","19":"tag-suomi","20":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116279429379804098","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201998","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=201998"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/201998\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/201999"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=201998"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=201998"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=201998"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}